Manojoen unioni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Manojoen unioni
Mano River Union (englanniksi)
Union du fleuve Mano (ranskaksi)
Manojoen unionin jäsenvaltiot 1: Norsunluunrannikko 2: Guinea 3: Liberia 4: Sierra Leone
Manojoen unionin jäsenvaltiot
1: Norsunluunrannikko
2: Guinea
3: Liberia
4: Sierra Leone
Perustettu 3. lokakuuta 1973
Pääsihteeri Liberia Medina Wesseh (2017–)
Aiheesta muualla
Sivusto

Manojoen unioni (engl. Mano River Union, ransk. Union du fleuve Mano) on Sierra Leonen ja Liberian vuonna 1973 perustama valtioiden välinen liitto, jonka tarkoituksena on kehittää jäsenvaltioiden taloutta ja järjestää yhteisiä kehityshankkeita. Sierra Leonen ja Liberian lisäksi liittoon kuuluvat Guinea ja Norsunluurannikko.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sierra Leone ja Liberia tekivät 3. lokakuuta 1973 Manojoen julistuksen tulliliiton perustamiseksi ja taloudellisen yhteistyön vahvistamiseksi.[1] Julistuksen allekirjoittivat Sierra Leonen presidentti Siaka Stevens ja Liberian presidentti William Tolbert.[2] Guinea liittyi unioniin 1980 ja Norsunluurannikko 2008.[1] Unionin alkuperäisenä tarkoituksena on edistää taloutta ja alueellista yhtenäisyyttä.[3]

Unioni toimi tehokkaasti sen alkuvuosina. Se toteutti monia yhteisiä projekteja ja perusti Manojoen metsätieteellisen instituutin ja Manojoen tietoliikenne- ja posti-instituutin. Se otti lokakuussa 1977 käyttöönsä ulkoisen tariffin ja vapautti vuonna 1981 sisäisen kaupan.[1]

Unioni ajautui 1980-luvun puolivälissä vaikeuksiin, kun nopeasti kasvanut henkilökunta söi ison osan budjetista eivätkä jäsenvaltiot pystyneet maksamaan jäsenmaksujaan. Liberian ja Sierra Leone sisällissodat sekä jäsenvaltioiden taloudelliset vaikeudet rampauttivat unionin. Sen toiminta jäädytettiin 1991 ja seuraava kokous järjestettiin vasta 1994, jolloin käsiteltiin lähinnä turvallisuusasioita.[1]

Jäsenvaltiot tapasivat vuonna 2000 Monroviassa aloittaakseen uudelleen unionin toiminnan. Ne lupasivat järjestää Freetowniin unionin sihteeristölle pienen henkilökunnan.[1] Unionin toiminta laajeni edelleen vuonna 2008, kun Norsunluurannikko liittyi siihen ja jäsenvaltiot lupasivat palauttaa täysimittaisen toiminnan.[2]

Manojoen unionin pääsihteerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: [4]

  • Cyril Bright, Liberia (1974–1978)
  • Ernest Eastman, Liberia (1978–1983)
  • Augustus F. Caine, Liberia (1983–1987)
  • Abdoulaye Diallo, Guinea (1988–2005)
  • Abraham Boure, Guinea (2007–2010)
  • Habib Diallo, Guinea (2010–2011)
  • Hadja Saran Daraba Kaba, Guinea (2011–2017)
  • Medina Wesseh, Liberia (2017–)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mays, Terry M.: Historical Dictionary of International Organizations in Africa and the Middle East. Lanham, Boulder, New York, London: Rowman & Littlefield, 2015. ISBN 978-1-4422-5017-8. Google-kirjat (viitattu 5.8.201).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Mays, s. 248.
  2. a b History MRU Secretariat. Arkistoitu 5.8.2017. Viitattu 5.8.2017. (englanniksi)
  3. MANO River Union Capacity Building and Technical Assistance for Institutional Strengthening African Development Bank Group. Viitattu 5.8.2017. (englanniksi)
  4. General Secreatariat Manojoen unioni. Viitattu 8.11.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]