Makijivka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Makijivka
(Макіївка)
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Makijivka

Koordinaatit: 48.0440°N, 37.9644°E

Valtio Ukraina
Alue Donetsk
Piiri Donetskin piiri
Kirjall. maininta 1690
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 218,2 km²
Korkeus 169 m
Väkiluku (2021)  (arvio[1]) 340 337









Makijivka (ukr. Макіївка) on Itä-Ukrainassa Donetskin alueella sijaitseva terästeollisuus- ja kaivoskaupunki.[2][3][4] Vuoden 2021 alun väkilukuarvio oli 340 337 (353 918 vuonna 2013), eli se on Donetskin alueen kolmanneksi väkirikkain kaupunki Donetskin ja Mariupolin jälkeen.[1][5] Sen keskus sijaitsee vain 14 km:n päässä Donetskista. Koska käytännössä Makijivka on kasvanut yhteen Donetskiin, sitä voidaan pitää myös Donetskin suurkaupunkialueen koillisena lähiönä.[2] Heinäkuusta 2020 lähtien Makijivka on kuulunut Ukrainan aluehallinnollisessa jaossa (de jure) Donetskin alueen Donetskin piiriin.[6] Käytännössä kuitenkin kaupunki on vuodesta 2014 sijainnut Venäjän laajamittaisella sotilaallisella tuella ylläpitämällä itäisen Ukrainan kapinallisalueella, ja ollut vapaan Ukrainan kontrollin ulkopuolella.

Vuonna 1969 seudulta löydettiin pronssikaudelta peräisin olevia hautaveistoksia, pronssikypärä ja rautainen miekka.[2] Makijivkan asutuksen perustamisajankohdaksi mainitaan useissa lähteissä vuosi 1777,[3] mutta sittemmin löydetty kirjallinen maininta jo vuodelta 1690,[2] joka on tulkittu uudeksi perustamisvuodeksi. Hiilen kaivostoiminta paikkakunnalla alkoi 1800-luvulla. Teollisuusmies I. Ilovaisky laajensi 1860- ja 1870-luvuilla pieniä kaivoksia, ja yhdisti ne myöhemmin yhdeksi suureksi kaivokseksi.[2] 1890-luvun lopulla käynnistettiin teräksen tuotanto. Alue on liitetty Donin kasakoiden alueen läntisimpään osaan, vuonna 1897 väestönlaskennan aikaan se kuului ukrainalaisvaltaiseen (61,7 %) Taganrogin piirikuntaan.[7] Paikkakunta yhdistettiin 1920 viereiseen Dmytrijevskiin (ukr. Дмитрієвськ), josta tuli kaupunki 1925. Vuosina 1931-1933 kaupungin nimi oli Dmytrijevsk-Stalinsk, sitten Makijivka.[3]

Neuvostoliiton aikana ja teollisuuden lisääntyessä paikkakunnan väestö venäläistyi. Vuonna 2001 kaupunkipiirin väkiluku oli 431 023 (kaupungissa 389 589), josta venäläisiä oli 50,8 prosenttia, ukrainalaisia 45,0 %, valkovenäläisiä 1,1 %, tataareja 1,1 %, georgialaisia 0,3 % ja kreikkalaisia 0,3 %.[2]

Itä-Ukrainan sodan alkuvaiheessa venäläisjoukot ottivat Makijivkan haltuunsa 13. huhtikuuta 2014. Siitä lähtien kaupunki on ollut Venäjän tuella ylläpidetyn kapinallisen nukkehallinnon eli ns. Donetskin kansantasavallan alueella.[8][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Deržavna služba statystyky Ukrajiny ДЕРЖСТАТ УКРАЇНИ / STATISTICS UKRAINE: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 14.2.2022. Viitattu 3.2.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
  2. a b c d e f Makijivka (Макіївка) Entsyklopedija Sutšasnoja Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. Viitattu 3.2.2022. (ukrainaksi)
  3. a b c Makejevka (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006 ja teos 2001) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 3.3.2014. (venäjäksi)
  4. Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
  5. Deržavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 3.3.2014. (ukrainaksi)
  6. Donetska oblast - Zahalna informatsija (pdf) 2020. minregion.gov.ua. Viitattu 3.2.2022. (ukrainaksi)
  7. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenije naselenija po rodnomu jazyku i ujezdam 50 guberni Evropeiskoi Rossii (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Taganrogin piirikunnan kielijakauma. Taganrogin kaupungin kielijakauma) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.2.2022. (venäjäksi)
  8. The towns in east Ukraine seized by pro-Moscow separatists 2.5.2014. france24.com. (englanniksi)
  9. Natalia Liubchenkova: When hope is stronger than hardship: bright ideas bring change to war-ravaged Ukraine 8.9.2016. euronews.com. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]