Magdeburgin puolipallot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gaspar Schottin piirros Otto von Guericken Magdeburgin puolipallokokeesta.

Magdeburgin puolipallot on fysikaalinen koe, jonka saksalainen fyysikko Otto von Guericke kehitti vuonna 1650 osoittaakseen, että luonnossa on mahdollista luoda tyhjiö, ja osoittaakseen ilmanpaineen voimakkuuden. Kokeessa kaksi kuparista puolipalloa liitettiin tiiviisti vastakkain, ja syntyneestä pallosta imettiin ilma pois. Tätä varten von Guericke kehitti maailman ensimmäisen tyhjiöpumpun. Pallon halkaisija oli noin 37 cm (1,2 jalkaa).[1]

Kuuluisin koe järjestettiin 8. toukokuuta 1654, jolloin paikalla oli muun muassa Saksan keisari Ferdinand III. Kokeessa 16 hevosta yritti turhaan vetää puolipalloja erilleen. Myöhemmin von Guericke toisti kokeen muun muassa Saksan valtiopäiville ja Ferdinand III:lle, jolloin 30 hevosta epäonnistui puolipallojen erottamisessa. Vuonna 1656 hän toisti kokeen kotikaupungissaan Magdeburgissa, jonka pormestari hän oli. Tässä kokeessa käytettiin jälleen 16 hevosta. Alkuperäisiä puolipalloja säilytetään Saksalaisessa museossa Münchenissä, ja niistä on tehty pienempiä kopioita fysiikan opetusta varten. Suomessa Magdeburgin puolipallot ovat nähtävissä esimerkiksi Helsingin yliopistomuseo Arppeanumissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 47, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4 (Tämän lähteen mukaan koe tehtiin 1663 ja hevosia oli 16.)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.