Ferdinand III (keisari)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee keisaria. Muita samannimisiä hallitsijoita luetellaan täsmennyssivulla.

Ferdinand III (13. heinäkuuta 1608 Graz – 2. huhtikuuta 1657 Wien) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuosina 1637–1657, Böömin kuningas vuodesta 1627 ja Unkarin kuningas vuodesta 1625.[1]

Ferdinandille luvattiin kesällä 1630 titteli Roomalaisten kuningas Regensburgin valtiopäivillä, kun Saksan vaaliruhtinaat valitsivat hänet isänsä Ferdinand II:n seuraajaksi. Vastineeksi vaaliruhtinaat vaativat Albrecht von Wallensteinin erottamista, Johann Tillyn nostamista keisarillisen armeijan johtoon ja ns. restituutioediktin kumoamista.

Wallenstein murhattiin 1634 ja Ferdinandista tuli keisarillisen armeijan muodollinen ylipäällikkö kolmikymmenvuotisessa sodassa. Hän voitti ruotsalaiset Nördlingenin taistelussa, ja karkotti siten heidät Etelä-Saksasta.

Keisarina Ferdinand oli realisti, joka ymmärsi, ettei kolmikymmenvuotinen sota ollut voitettavissa ja alkoi etsiä tietä rauhaan. Sodan loppuvaiheessa hän antoi kaikille saksalaisille ruhtinaille oikeuden päättää omasta ulkopolitiikastaan - teko, jonka sanotaan jouduttaneen saksalais-roomalaisen keisarikunnan hajoamista.

Ferdinand oli yksi Westfalenin rauhansopimuksen allekirjoittajista.[1]

Ferdinand kävi sotaa uudestaan ruotsalaisia vastaan liityttyään elokuussa 1656 mukaan Pohjan sotaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Childs, John: Warfare in the Seventeenth Century. Lontoo: Cassell, 2001. ISBN 0-304-36373-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ferdinand III Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.4.2012.
  2. Holborn H: A History of Modern Germany: 1648-1840,, s. 57. Princeton University Press, 1982. ISBN 9780691007960.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ferdinand III (keisari).
Armoiries Saint-Empire bicéphale.svg
Edeltäjä:
Ferdinand II
Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija
 1637–1657
Seuraaja:
Leopold I (keisari)