Ma Rainey

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ma Rainey vuonna 1917.

Gertrude Malissa ”Ma” Rainey (o.s. Pridgett, 26. huhtikuuta 1886 Columbus, Georgia22. joulukuuta 1939 Rome, Georgia) oli yhdysvaltalainen blueslaulaja, joka tunnettiin ”bluesin äitinä”. Vaikka Rainey ei ollut ensimmäinen bluesmusiikkia nauhoittanut laulaja, historioitsijat pitävät häntä yhtenä varhaisimmista blueslaulajista.[1] Tehdessään ensimmäisen nauhoituksensa vuonna 1923 hän oli jo laulanut bluesia yleisölle yli 20 vuoden ajan.[2] Hänen musiikkinsa on vaikuttanut lukuisiin myöhempiin blues-, country- ja rock and roll -laulajiin. Hänet valittiin vuonna 1983 Blues Foundationin Hall of Fameen ja vuonna 1990 Rock and Roll Hall of Fameen.[2]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gertrude Pridgett syntyi 26. huhtikuuta 1886 Columbusissa, Georgiassa. Hänen molemmat vanhempansa olivat laulajia.[3] Hän lauloi ammatikseen jo teini-iässä[2] esiintyen minstrel- ja vaudeville-näytöksissä.[3] Nimen ”Ma” (engl. äiti) Rainey hän otti vuonna 1904 mennessään naimisiin musiikkimanageri William ”Pa” (engl. isä) Raineyn kanssa.[3] Kaksikko esiintyi pitkään yhdessä eri puolilla Yhdysvaltojen eteläosaa nimellä ”Rainey and Rainey, the Assassinators of the Blues” (”Rainey ja Rainey, bluesin salamurhaajat”).[2] Rabbit Foot Minstrel -ryhmässä esiintyessään hän tutustui Bessie Smithiin.[1] Rainey vaikutti paljon nuoreen Smithiin, josta tuli myöhemmin suosittu blueslaulaja ja joka tunnettiin lisänimellä ”bluesin keisarinna.”[3] Myöhemmin Rainey esiintyi muissa teltoissa kiertelevissä minstrel-ryhmissä kuten Tolliver’s Circusissa ja Musical Extravaganzassa.[3]

Rainey nauhoitti Paramount Records -levy-yhtiölle yli sata kappaletta vuosina 1923–1928. Hänen yhtyeissään esiintyi bluesin ja jazzin huippunimiä, mukaan lukien Louis Armstrong, Fletcher Henderson, Coleman Hawkins, Buster Bailey ja Lovie Austin. Raineyn nauhoituksia kappaleista C. C. Rider, Bo-Weavil Blues ja Ma Rainey’s Black Bottom pidetään bluesmusiikin klassikoina.[2]

Raineyn suosio oli huipussaan 1920-luvun loppupuolella, ja 1930-luvulle tultaessa bluesyleisön kiinnostus naislaulajia kohtaan alkoi vähentyä.[2] 1930-luvun lama vaikeutti myös osaltaan yleisön saamista konsertteihin.[3] Rainey lopetti esiintymisen vuonna 1933 ja palasi kotikaupunkiinsa.[2] Hän rakensi säästämillään rahoilla kaksi teatteria Romen kaupunkiin Georgiaan.[3] Rainey kuoli sydänkohtaukseen 22. joulukuuta 1939.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Gertrude ”Ma” Rainey Red Hot Jazz Archive. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Jim O’Neal: Ma Rainey Allmusic. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)
  3. a b c d e f g N. Lee Orr: Gertrude ”Ma” Rainey New Georgia Encyclopedia. Viitattu 18.3.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]