Lykynlammen ulkoilukeskus
Lykynlammen ulkoilukeskus on Joensuun kaupungin omistama koko perheen ympärivuotinen ulkoilupaikka. Ulkoilukeskus sijaitsee 10 kilometrin päässä Joensuun keskustasta Kontiolahden kunnan puolella.
Ulkoilukeskuksen perustamisvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäenlaskun suuri suosio Norjassa ja Ruotsissa heijastui 1920-30 -luvuilla näkyvästi myös suomalaisiin hiihtopiireihin. Innostus lajiin vauhditti useita hyppyrimäkihankkeita myös itäisessä Suomessa. Joensuussa hankkeen otti omakseen v. 1938 perustettu Joensuun Mäki Oy, jonka taustalta löytyi niin kaupungin korkeita virkamiehiä kuin puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja liike-elämän vaikuttajia.
Hyppyrimäen suunnittelu annettiin aihepiiriä hyvin tunteneelle rovaniemeläiselle diplomi-insinööri Suune Sirolalle. Hyppyrimäen sijoituspaikaksi oli kaksi vaihtoehtoa kaupungin kupeesta: Lehmonharju ja Lykynlampi. Sirolan mielestä Lehmonharju olisi ollut teknisesti parempi ratkaisu, sillä Lykynlammen heikkoutena oli hyppyrinteen avautuminen eteläiseen ilmansuuntaan. Tästä johtuva rinteen alttius sulamiselle sekä hyppääjien häikäistymisen vaara eivät kuitenkaan painaneet riittävästi kun toisessa vaakakupissa oli Lykynlammen yleisöystävällisempi luonne. Hankkeesta haluttiin myös liiketaloudellisesti kannattava.
Sirola arvioi suunnittelmansa mäen mäkiennätyksen asettuvan 55 metrin paikkeille. Höytiäisen mäkenä tunnettu hyppyri valmistui marraskuussa 1938 ja oli joensuulaisten arvion mukaan lajissaan maamme kolmanneksi suurin. Luonnollisesti mäki oli Suomen Hiihtoliiton ja Kansainvälisen Hiihtoliiton hyväksymä. Pian mäen valmistumisen jälkeen, 1.2.1939, avattiin yleisölle myös arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema hiihtomaja oheisrakennuksineen. Hiihtokeskuksen vihkiäiskisana toimivat Pohjois-Karjalan Hiihtoseuran järjestämät kansainväliset 'Pohjoismaiset talvikisat' 11.-12.3.1939.[1]
Suursodan syttyminen Euroopassa vaikutti syvästi hiihtokeskuksen ja sen omistajayhtiön toimintaan. Hiihtomaja otettiin 10.10.1939 alkaen sotilasmajoitukseen. Hyppyrimäkeä puolestaan käytettiin ilmavalvonnan tähystyspaikkana. Talvella 1940-1941 kilpailutoiminta oli kielletty seudun linnoitustöiden takia, ja kesästä 1941 lähtien rakennukset olivat jälleen sotilaskäytössä aina sodan loppuun saakka. Hiihtokeskusta pidettiin silti Joensuun kaupungille tärkeänä, joten jo sodan aikana aloitettiin valmistelut sen siirtämiseksi kaupungin omistukseen. Lopullisesti omistajanvaihdos toteutui keväällä 1945.[2]
Ulkoilumaja, polut ja ladut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lykynlammella on suuri ulkoilumaja, joka toimii kahviona, kokoontumistilana ja suksien huoltotilana. Hiihtomajaa on laajennettu 1980-luvulla.
Joensuun Latu ylläpitää ulkoilumajan kahvilaa talvella viikonloppuisin.
Ulkoilumaja on korkean ja jyrkän rantatörmän päällä. Talvella majalta lammelle saa pulkalla huikeat vauhdit. 1970-luvulla rinteessä oli pieni hiihtohissi. Lammelle vieviä portaita urheilijat käyttävät kuntotestauksessa.
Ulkoilumajan ympärillä on monipuoliset luontopolut ja talvella hiihtoladut kuntoilijoille ja kilpailijoille. Valaistu latu on 2,7 kilometrin pituinen. Latuyhteyksiä on Joensuun Mehtimäelle (10 km), Pärnävaaralle (10–13 km) ja Karelia Hiihdon aikaan Kontiolahden ampumahiihtokeskukseen (n. 20 km) sekä Lehmoon ja Utraan. Talvella 2008 lammen jäälle aurattiin ensimmäisen kerran retkiluistelurata. Vuonna 2009 se avattiin tammikuussa. [3]
Lampi ja laavu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ulkoilukeskus sijaitsee pienen Lykynlammen ympärillä. Lampi on kesäisin hyvä, lämminvetinen uimapaikka. Sen rannalla on sauna, jossa on ilmainen saunavuoro lauantaisin tammi-maaliskuussa.
Rannalla on laavu, jossa voi paistaa makkaraa tai jopa yöpyä.
Hiihtomaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapsille on hiihtomaa, jossa Joensuun Latu järjestää muumihiihtokouluja.
Suunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suunnistajat, hiihtosuunnistajat ja pyöräsuunnistajat käyttävät Lykynlammen maastoja kuntoiluun ja kilpailuihin. Kesällä 2006 se oli yksi Fin5-kisojen sekä pyöräsuunnistuksen MM-kisojen pitopaikka.
Hyppyrimäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Höytiäisen hyppyrimäki
Höytiäisen hyppyrimäkenä tunnettu hyppyrimäki ulkoilumajaa vastapäätä purettiin räjäyttämällä 1993. Mäessä ei ollut hypätty 1980-luvun lopun jälkeen. Hyppyrimäki valmistui 1964, edellinen hyppyrimäki oli purettu vuonna 1960. Alastulorinteenä oli korkean harjun rinne, joka päättyi Lykynlampeen. Hyppyrimäen portaat säilyivät kuntoilijoiden käytössä.
Frisbeegolf[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2016 Lykynlammelle valmistui Joensuun Ladun, Joensuun kaupungin ja Joen Liitokiekon yhteisprojektina 18-väyläinen frisbeegolfrata. Rata on hyvä lisäys Joensuun kasvavaan frisbeegolfratavalikoimaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uusin hiihtokeskus, Suomen Kuvalehti, 25.02.1939, nro 8, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kauppinen, Pekka: Mäkihyppyä yhtiön voimin. Teoksessa Kauppinen, Pekka - Nevala, Arto (toim.), Liikunnan monet kasvot. Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen vuosikirja 11. Joensuu 2005.
- ↑ Joensuun Latu