Höytiäisen hyppyrimäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Höytiäisen hyppyrimäki
Taustalla umpeenkasvanut alastulorinne.
Taustalla umpeenkasvanut alastulorinne.
Sijainti
Paikkakunta Kontiolahti,  Suomi
Koordinaatit 62°39′39.4″N, 29°39′40.4″E
Avattu 1938
Remontoitu 1960–1964
Suljettu 1980-luku
Purettu 1993
Seura Höytiäisen Urheilijat
Rakenne
K-piste 50 metriä
Muovitus ei

Höytiäisen hyppyrimäki oli hyppyrimäki Kontiolahdella.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyppyrimäen sijoituspaikaksi Kontiolahdella oli kaksi vaihtoehtoa: Lehmonharju ja Lykynlampi. Hyppyrimäen suunnitteli rovaniemeläinen diplomi-insinööri Suune Sirola. Sirolan mielestä Lehmonharju olisi ollut teknisesti parempi ratkaisu, sillä Lykynlammen heikkoutena oli rinteen avautuminen eteläiseen ilmansuuntaan. Tästä johtuva rinteen alttius sulamiselle sekä hyppääjien häikäistymisen vaara eivät kuitenkaan painaneet riittävästi, kun toisaalta Lykynlampi oli yleisöystävällisempi vaihtoehto. Myöhemmin myös Lehmonharjulle rakennettiin hyppyrimäki.

Sirola arvioi suunnittelmansa Höytiäisen hyppyrimäen mäkiennätyksen asettuvan 55 metrin paikkeille. Höytiäisen hyppyrimäki valmistui marraskuussa 1938, ja se oli joensuulaisten arvion mukaan Suomen kolmanneksi suurin hyppyrimäki. Hyppyrimäen yhteyteen valmistui myös tammikuussa 1939 arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelemat hiihtomaja ja sauna. Höytiäisen hiihtokeskuksessa pidettiin pohjoismaiset kisat 11. - 12. maaliskuuta 1939. Höytiäisen hyppyrimäki oli Suomen Hiihtoliiton ja Kansainvälisen hiihtoliiton hyväksymä. Sotavuosina hyppyrimäkeä käytettiin ilmavalvonnan tähystyspaikkana.[1]

Höytiäisen hyppyrimäen jälleenrakentamistyöt aloitettiin vuonna 1960 vanhan mäen purkamisella, ja uusi hyppyrimäki valmistui vuonna 1964. Hyppyrimäessä oli puinen torni, alastulorinne oli luonnonmukainen päättyen Lykynlampeen. Hyppyrimäkeä käytettiin 1980-luvun loppupuolelle asti. Höytiäisen hyppyrimäki purettiin räjäyttämällä vuonna 1993. Alastulorinteen portaat ovat säilyneet, ja niitä käyttävät urheilijat kuntoharjoitteluun.

Nimen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyppyrimäki ei ole Höytiäisen rannalla, mutta lähellä Höytiäisen kanavaa. Mäki kuului Höytiäisen Urheiluseuralle. Nykyisin Lykynlammen ulkoilukeskuksena tunnetun alueen hiihtomaja, joka oli hyppyrimäen vastarannalla, oli ennen nimeltään Höytiäisen hiihtomaja. Kontiolahden kunnan alueella oleva Lykynlampi on Joensuun kaupungin ylläpitämä ulkoilualue.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uusin hiihtokeskus, Suomen Kuvalehti, 25.02.1939, nro 8, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot