Lyhyen kantaman tiedonsiirto
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
DSRC (Dedicated Short Range Communications) on lyhyen ja keskipitkän kantaman langaton viestityspalvelu, jota voidaan käyttää sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Viestitys tapahtuu tienvarsilaitteista kulkuvälineisiin ja kulkuvälineiden välillä. DSRC on tarkoitettu täydentämään soluverkkoviestitystä mahdollistamalla erittäin nopeat tiedonsiirtoyhteydet tilanteissa, joissa on tärkeää minimoida viive ja rajoittaa viestin välitys suhteellisen pienelle alueelle.
Standardit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eurooppalaista standardia DSRC:lle on kehittänyt CEN (Euroopan standardisoimisjärjestö) 1990-luvun alusta lähtien. Erimielisyyksien takia standardin kehitys hidastui ja lähes pysähtyi. Ratkaisu lopullisista standardeista saavutettiin kuitenkin 8.1.2003. Kompromissiratkaisu ei kuitenkaan takaa yhteentoimivuutta, koska standardi sisältää kaksi eri ryhmien tukemaa määrittelyä. CEN:n standardi määrittelee OSI-mallin fyysisen kerroksen (L1), siirtoyhteyskerroksen (L2) ja sovelluskerroksen (L7). EU:n komissio jatkaa työtään yhteentoimivuuden aikaansaamiseksi valmistelemalla direktiiviä. Myös IEEE ja ISO kehittävät omia standardejaan.
Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
DSRC:n käyttämä taajuus jakautuu 5,795 - 5.925 GHz:n alueelle maanosasta riippuen. Euroopassa käytössä oleva alue on 5,795 - 5,815 GHz, Japanissa 5,77 - 5.85 Ghz ja Yhdysvalloissa 5,85 - 5,925 GHz. Yhteyden kantama on jopa kilometrin verran ja se vaatii näköyhteyden. Pienin mahdollinen etäisyys laitteiden välillä on noin 15 metriä. Tiedonsiirtonopeus on 6 - 27 Mbps.
Käytössä oleva protokolla perustuu IEEE 802.11 -standardiin. Tämä mahdollistaa sovelluskehityksen ilman varsinaisia DSRC-laitteita. Käytössä olevan 5 gigahertsin taajuusalueen takia järjestelmän testaaminen vaatii IEEE 802.11a -laitteiston.
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
DSRC-laitteet viestivät keskenään radiosignaaleilla. Liikennevälineissä olevat laitteet viestivät tienvarsilaitteiden tai toisissa liikennevälineissä olevien laitteiden kanssa. Tienvarsilaitteet voidaan lisäksi kytkeä toisiinsa joko radiolinkeillä tai kaapeloinnilla. Tällöin liikenteestä DSRC:n avulla kerättyä tietoa voidaan välittää laajemmalle alueelle.
Käyttöalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
DSRC:n sovelluksia ovat muun muassa julkisessa käytössä:
- Hälytysajoneuvot varoittavat muita liikennevälineitä lähestymisestään
- Risteysten törmäysvaroitukset
- Autosta autoon välittyvät törmäysvaroitukset
- Auton vakionopeudensäädin reagoi toisten ajoneuvojen nopeuksiin
- Liikenteeseen tai ajo-olosuhteisiin liittyvät varoitukset ja ilmoitukset (tien kunto, korjaustyöt, matala silta, kaarrenopeudet)
- Liikennevaloetuudet hälytysajoneuvoille ja julkiselle liikenteelle
- Liikennetietojen kerääminen
- Tietullit ja rajatarkastukset
ja yksityisessä:
- Auton huoltotietojen siirtäminen autosta huoltoaseman järjestelmään
- Kulunvalvonta pysäköintialueilla
- Pysäköintimaksut
- Auton vuokrauskäsittely
- Reittisuunnittelu ja –ohjaus
- Julkisten liikennevälineiden matkustajatietojen yms. siirto varikon järjestelmään
Liikennetiedot voidaan välittää joko suoraan autoihin tai esimerkiksi tien varsilla oleviin sähköisiin liikennemerkkeihin.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- CEN (Arkistoitu – Internet Archive)