Lyaasit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lyaasit ovat entsyymejä, jotka katkaisevat atomien välisiä kovalenttisia sidoksia ja katalysoivat uusien sidosten muodostumista. Tyypillisiä reaktioita ovat eliminaatioreaktiot muodostaen kaksoissidoksia tai rengasrakenteita tai additioreaktiot kaksoissidokseen.[1][2][3] Lyaasit poikkeavat hydrolaaseista siten, että ne eivät katalysoi hydrolyysiä eli veden liittämistä. Reaktioissa ei myöskään tapahdu hapetus- tai pelkistysreaktioita.[2][3] Monien lyaasien katalysoimat reaktiot ovat reversiibeleitä ja voivat tapahtua kumpaan suntaan tahansa riippuen olosuhteista. Additioreaktioissa lyaaseja kutsutaan usein syntaaseiksi. Kaikkien lyaasien ryhmään kuuluvien entsyymien EC-numeron ensimmäinen numero on 4.[3]

Lyaasien luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyaasit luokitellaan 7 alaryhmään kansainvälisen biokemian ja molekyylibiologian järjestön IUBMB:n luokittelujärjestelmän mukaisesti. Luokittelu perustuu entysymien katalysoimiin reaktioihin ja on seuraava:[3]

  • EC 4.1.x.x - Entsyymit hajottavat kahden hiiliatomin välisen sidoksen. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi dekarboksylaasit.
  • EC 4.2.x.x - Ryhmän lyaasit katalysoivat hiilen ja hapen välisen sidoksen katkaisemista.
  • EC 4.3.x.x - Ryhmän lyaasit hajottavat hiilen ja typen välisen sidoksen ja muodostavat kaksoissidoksia tai rengasrakenteita.
  • EC 4.4.x.x - Tämän ryhmän lyaasit katalysoivat hiilen ja rikin välisen rekation katkeamista eliminoiden rikkivetyä.
  • EC 4.5.x.x - Entsyymit katalysoivat hiilen ja halogeenien välisen sidoksen hajottamista
  • EC 4.6.x.x - Ryhmän entsyymit hajottavat hiilen ja fosforin välisen kovalenttisen siodksen. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa nukleotidisyklaasit.
  • EC 4.99.x.x - Muut lyaasit.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jeremy M. Berg, John L. Tymoczko & Lubert Stryer: Biochemistry, 6th Edition, s. 427. W. H. Freeman and Company, 2006. ISBN 978-0-7167-8724-2. (englanniksi)
  2. a b Miriam D. Rosenthal, Robert H. Glew: Medical Biochemistry, s. 30. John Wiley and Sons, 2009. ISBN 978-0-470-12237-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.12.2013). (englanniksi)
  3. a b c d G.P.Moss: EC 4. Introduction Queen Mary, University of London. Viitattu 31.12.2013. (englanniksi)
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.