Louis Cousin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Louis Cousin

Louis Cousin (21. elokuuta 1627 Pariisi26. helmikuuta 1707 Pariisi) oli ranskalainen historioitsija, kääntäjä, asianajaja, kuninkaallinen sensori sekä Ranskan rahapajan pääjohtaja. Hän oli myös Ranskan akatemian jäsen.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhe oli suunnitellut Luis Cousinille kirkollista uraa, ja hän aloittikin teologian opiskelun ja sai alimman bachelierin tutkinnon suoritetuksi. Kun perheen olosuhteissa tapahtui muutoksia, hän päätyi opiskelemaan lakia. Valmistuttuaan hän toimi useita vuosia asianajajan ammatissa. Sittemmin hän siirtyi Ranskan kuninkaallisen rahapajan pääjohtajaksi ja kuninkaalliseksi sensoriksi.

Virkojensa hoitamisen sallimina vapaa-aikoina hän keskittyi kreikkalaisen antiikin historioitsijoiden teosten kääntämiseen. Jopa suuri Voltaire on osoittanut kiitosta hänen suorittamilleen Eusebio Kesarealaisen ja Bysantin historiankirjoittajien teosten korkeatasoisesta ja avoimesta kääntämisestä[1]

Vuosina 16871701 Cousin oli päätoimittajana Jounal des sçavans -lehdessä. Vaikka Cousin sai arvostusta jälkipolvilta, jo omana aikanaan hänen saavutuksensa riittivät valintaan Ranskan akatemian jäseneksi vuonna 1697. Cousin oli testamentannut merkittävän kirjastonsa Saint-Victorin luostarille, jolle hän jätti myös huomattavat varat kirjaston jatkuvan laajentamisen takaamiseksi. Lisaksi hän perusti kuusi merkittävää apurahaa Pariisin yliopistossa opiskeleville nuorille.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Histoire de Constantinople depuis le règne de Justin jusqu’à la fin de l'Empire, traduite sur les originaux grecs par Cousin (8 osaa, 1672-1685)
  • Histoire de l'Église, écrite par Eusèbe, traduite par M. Cousin (4 osaa, 1675-1676)
  • Les Principes et les règles de la vie chrétienne, traité composé en latin par M. le cardinal Giovanni Bona|Bona et traduit en françois par M. Cousin (1675)
  • Histoire romaine, écrite par Xiphilin, par Zonare et par Zosime, traduite sur les originaux grecs par M. Cousin (1678)
  • Histoire de l'Empire d'Occident de Xiphilin, traduite par le président Cousin (2 osaa, 1683)
  • Discours de Clément Alexandrin pour exhorter les payens à embrasser la religion chrétienne, traduit par Mr Cousin (1684)
  • Discours d'Eusèbe, touchant les miracles attribués par les payens à Apollonius de Thyane, traduit par M. Cousin (1684)
  • La Morale de Confucius, philosophe de la Chine (1688).[2]
  • Histoire de plusieurs saints des maisons des comtes de Tonnerre et de Maison de Clermont-Tonnerre (1698)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Voltaire; Siècle de Louis XIV, Catalogue de la plupart des écrivains français qui ont paru dans le Siècle de Louis XIV, pour servir à l’histoire littéraire de ce temps, 1751.
  2. teos on ladattavissa verkossa [1]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kardinaal de Richelieu.jpg Edeltäjä:
Paul-Philippe de Chaumont
Ranskan akatemian jäsen
Tuoli 2
1697–1707
Seuraaja:
Jacques-Louis de Valon