Lonkero

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo ruumiinjäsenestä. Samannimistä juomaa käsitellään artikkelissa Long drink.
Seepialla on 2 lonkeroa ja 8 raajaa.

Lonkero on pitkänomainen, joustava elin, joita on erityisesti selkärangattomiin kuuluvilla eläimillä. Niitä käytetään yleensä syömiseen, tunnusteluun ja tarttumiseen.

Merieläinten lonkerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nilviäisten pääjaksoon kuuluu useita lonkerollisia eläimiä. Kalmareilla ja seepioilla on kahdeksan raajaa ja kaksi lonkeroa. Lonkerot ovat pidempiä kuin raajat, ja niissä on imukuppeja usein vain kärjissä.

Jättiläiskalmarin ja kolossikalmarin lonkerot ovat erityisen vaikuttavat: niiden päissä on voimakkaat imukupit ja tappavat hampaat. Jättiläiskalmarin hampaat ovat pienet ja ympyränmuotoiset, kun taas kolossikalmarin lonkeroissa on kaksi riviä paksuja, teräviä, sormen pituisia hampaita.

Myös polttiaiseläimiin kuuluu monia lonkerollisia lajeja. Polttiaiseläimillä on usein suuri määrä polttiaissoluja lonkeroissaan. Polttiaissolut sisältävät nematokystiksi kutsutun rakenteen, jonka eläin voi laukaista mahdollista saalista kohti.

Monilla kampamaneeteilla on kaksi lonkeroa; joillakin ei ole yhtäkään.

Sammaleläinten suuta ympäröi lonkerorengas.

Sammakkoeläinten lonkerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joillain matomaisilla sammakkoeläimillä on lonkeroita. Matosammakoilla on päässään kaksi lonkeroa, joita ne luultavasti käyttävät haistamiseen.

Nisäkkäiden lonkerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähtikuonokontiaisella on liikkuvaisia ja hyvin herkkiä nenälonkeroita, joilla eläin suunnistaa ja havaitsee saaliita.

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.