Kuvan lomitus

Wikipedia

Gif-animaatio lomitetun kuvan muodostuksesta

Kuvan lomitus tarkoittaa televisioissa ja näytölaitteissa käytettyä kuvan esitys- ja siirtotekniikkaa, jolla pyritään vähentämään televisiokuvan välkkymistä ja samalla säilyttämään kuvan resoluutio kasvattamatta videosignaalin kaistaleveyttä. Tästä syystä myös standardi, joka määrittelee televisioiden ja näyttöjen liitännöissä käytettävän videosignaalin sisältää kuvan lomituksen^lähde?. Digitaaliset televisiot, DVD-soittimet ja tietokoneet eivät kuitenkaan tarvitse lomittelua koska niissä välkyntä voidaan poistaa kuvataajuutta kasvattamalla. Toisaalta, muille kuin kuvaputkinäytöille, esimerkiksi LED- ja plasmanäytöille, soveltuu paljon paremmin lomittelematon kuva kuin lomitettu kuva. Tällaiset näytöt sisältävät siksi elektroniikan, joka pyrkii poistamaan lomituksen vaikutuksen lomiteltua signaalia käytettäessä.

[muokkaa] Lomitettu kuva

Analogisissa PAL-järjestelmän televisoissa lähetyksen kuvataajuus on 25 Hz eli 25 kuvaa sekunnissa. Jos kuva piirretään kuvaputkelle suoraan tällä nopeudella, kuva välkkyy häiritsevästi. Silmän ominaisuuksien vuoksi katsoja ei kuitenkaan havaitse vilkkumista yhtä voimakkaasti, jos kuva esitetään lomiteltuna.

Alkuperäisessä elektroniputkiin perustuvassa analogisessa televisiotekniikassa kuva muodostuu juovista koko kuvansiirtoketjussa: kameraputkessa kuva luetaan elektronisuihkun avulla juova juovalta ja vastaavasti kuvaputkessa elektronisuihku piirtää kuvan juova kerrallaan. Myös lähetystiellä ja videosignaalissa kuva lähetetään tässä muodossa. Kuvataajuus on järjestelmästä riippuen 25 tai 30 kuvaa sekunnissa.

Jotta silmä ei havaitsisi kuvan välkkymistä kukin kuva lähetetään kahtena kenttänä eli puolikuvana niin, että ensimmäinen puolikuva sisältää parilliset juovat ja toinen puolikuva parittomat juovat. Televisiolähetyksissä ja videonauhoituksissa käytetyllä 25 Hz:n kuvataajuudella tämä menetelmä vähentää kuvan vilkkumista verrattuna lomittamattomaan eli progressiiviseen kuvaan sekä tekee liikkeestä sulavampaa. Tekniikka samalla säästää televisiolähetteen kaistaa verrattuna siihen, että lähetettäisiin 50 kokonaista kuvaa. PAL- ja NTSC-järjestelmissä alempi (parillinen) rivi piirretään ensin.

Lomitus toimii hyvin vain kuvaputkitelevisioilla. Tietokoneen kuvaputkimonitoreilla sekä LCD-, DLP- ja plasmanäytöillä lomitus on poistettava tai liike näyttää rikkinäiseltä. Lomituksen poistoon on kehitetty joukko algoritmeja, joissa yhdistellään signaaleja sekä peräkkäisistä kentistä, että vierekkäisistä juovista. Näin pyritään saavuttamaan mahdollisimman hyvä liikkeentoisto ja kuvan resoluutio mahdollisimman vähin kuvavirhein. Kuvainformaatiota ei lomituksen poistossa menetetä, mutta näin syntynyt näennäisprogressiivinen kuva ei kuitenkaan vastaa täysin jo alun perin lomittelematonta kuvaa^lähde?.

Tulos kun esitetään lomitettua signaalia lomittelemattomalla näytöllä ilman lomituksenpoistoa. Ylempi kuva: lomitettu kuva ilman lomituksenpoistoa. Alempi kuva: lomittamaton kuva samalla näytöllä

Oheisessa kuvassa näkyy, kuinka rikkinäiseltä lomitettu kuva näyttää, kun sitä katsotaan progressiivisella näyttölaittella ilman lomituksenpoistoa. Ylempi kuva on alkuperäinen lomitettu, alempana sama kuva lomituksen poiston jälkeen.

Lomittamaton eli progressiivinen kuva on televisioissa ja näyttöpäätteissä käytetty kuvanesitystekniikka, jossa kuvan kaikki juovat piirretään ruudulle peräkkäin järjestyksessä.

[muokkaa] Lomittamaton kuva

Lomittamaton eli progressiivinen kuva on vastakohta televisiolähetyksissä yleisesti käytetylle lomitetulle kuvalle, jossa ensin piirretään kaikki parilliset juovat ja sen jälkeen kaikki parittomat juovat. Progressiivinen kuva sisältää koko kuvan juova juovalta suoraan yhdessä kentässä eikä parillisia ja parittomia vaakajuovia kahdessa vuorotelevassa kentässä (eli puolikuvassa).

Normaali analoginen televisio esittää kuvan lomitettuna. PAL-materiaalin lomitettu kuva sisältää 25 Hz:n kuvataajuudella (fps, frames per second) 50 puolikuvaa sekunnissa. Progressiivisessa kuvassa sitävastoin jokainen kenttä sisältää täyskuvan. Siten jos alkuperäinen kuvamateriaali sisältää vain 25 kuvaa sekunnissa niin progressiivisen kuvan vaatimaan 50 Hz kuvataajuuteen pääsemiseksi kuvataajuutta on keinotekoisesti nostettava kuvankäsittelyn menetelmin, esimerkiksi interpoloimalla. Monet DVD-soittimet osaavat tuottaa lomittamatonta kuvaa. Tätä toimintoa kutsutaan yleensä nimellä Progressive Scan. Joillain DVD-levyillä kuva on jo valmiiksi lomittamaton. HDTV:ssä voidaan käyttää myös lomittamatonta kuvaa lähetyksissä.^[1]

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Lomitus Digivideoyhdistys ry:n sivuilla