Loiskärpäset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Loiskärpäset
Nowickia sp.
Nowickia sp.
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kaksisiipiset Diptera
Osalahko: Muscomorpha
Heimo: Loiskärpäset Tachinidae
Alaheimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Loiskärpäset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Loiskärpäset Commonsissa

Loiskärpäset (Tachinidae) on kärpästen heimo, jonka lajit ovat selkärangattomien eläinten, erityisesti hyönteistoukkien, ehdottomia loisia, tarkalleenottaen parasitoideja. Heimosta tunnetaan maailmanlaajuisesti lähes 10 000 lajia ja se muodostaa lajimäärältään kaksisiipisten toiseksi suurimman heimon heti vaaksiaisten jälkeen.

Loiskärpäset ovat ulkoisesti hyvin monipuolinen ryhmä. Monet lajit muistuttavat suureti sukaskärpäsiä, mutta näihin verrattuna loiskärpästen rakenne on usein rotevampi ja eläin vaikuttaa suurten sukasten vuoksi silmiinpistävän karvaiselta. Monet lajit ovat värikkäitä ja jotkin myös metallinkiiltoisia. Siivet ovat yleensä kirkkaat, mutta niissä voi olla myös kuviointia. Täysikasvuset kärpäset aterioivat kukkien medellä ja ovat monien kukkakasvien tärkeitä pölyttäjiä. Ihmiselle loiskärpäset ovat harmittomia ja niiden vaikutus tuhohyönteisten kantojen säätelijöinä on maanviljelykselle hyödyksi. Lajinmäärityksessä tärkeitä tuntomerkkejä ovat ainakin sukasten sijainti, tuntosarvien yksityiskohdat sekä pään kuviot.[1][2][3][4]

Loiskärpästen isäntinä toimivat lähes aina hyönteiset. Tyypillisimpiä isäntiä ovat perhosten, kovakuoriaisten sekä pistiäisten toukat. Jotkin lajit loisivat tuhatjalkaisissa tai hämähäkkieläimissä. Useimmiten naaras munii yhden tai muutamia munia isäntäeläimen pinnalle, mihin munat kiinnittyvät liimamaisella aineella. Kuoriutuvat toukat porautuvat terävillä suuosillaan isännän ihon läpi ja elävät isäntäeläimen sisällä syöden aluksi hemolymfaa, mutta myöhemmin myös elimiä ja aikaa myöten toukka syö isännän elävältä. Kärpästoukka koteloituu tavallisesti isännän ulkopuolelle. Erityisesti kovakuoriaistoukissa loisivien lajien toukat elävät kuitenkin aluksi vapaina ja kaivautuvat maaperään etsien itse isäntänsä. Loiskärpäset eivät ole erityisen isäntäspesifisiä vaan useimmat lajit kelpuuttavat monia eri isäntälajeja; esimerkiksi Compsilura concinnata on tavattu lähes 200 isäntälajista.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]