Liivimesikko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Liivimesikko
Koiras
Koiras
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Mesikot Meliphagidae
Suku: Kultasiipimesikot Phylidonyris
Laji: pyrrhopterus
Kaksiosainen nimi
Phylidonyris pyrrhopterus
(Latham, 1802)
Levinneisyyskartta
Crescenthoneyeaterrangemap.png
Alalajit [2]
  • P. p. halmaturinus
  • P. p. pyrrhopterus
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Liivimesikko Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Liivimesikko Commonsissa

Liivimesikko (Phylidonyris pyrrhopterus) on Australiassa tavattava mesikkoihin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras

Kooltaan liivimesikko on 14–17 cm. Koiras on päästään, selästään ja pyrstöstään väriltään tumman harmaa. Siivissä on suurehko keltainen laikku. Päässä on valkoinen kaartuva juova silmien yläpuolella. Kurkku on liivimesikkokoiraalla valkoinen sirppimäinen juova. Vatsa on vaalean harmaa ja pyrstössä on valkoisia ja keltaisia merkkejä. Naaras on pienikokoisempi ja yleisväriltään ruskeampi. Siipilaikku on oliivinvihertävä. Nuoret linnut muistuttavat aikuisia, mutta niiltä puuttuu rinnan juova. [3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liivimesikkoa tavataan Australian kaakkoisosissa, Uuden Etelä-Walesin, Victorian ja Etelä-Australian osavaltioissa sekä Tasmaniassa ja Bassinsalmen saarilla ja Kangaroo Islandilla. Lajin elinympäristöjä ovat rannikkojen nummet, kosteat metsät ja varsinkin teepensastiheiköt. Puolikuivilla alueilla lintu on harvinainen. Varsinkin syksyllä ja talvella liivimesikoita tavataan kaupunkien puistoissa ja puutarhoissa. [3] Liivimesikko on monia muita mesikoita vaateliaampi sopivan elinympäristön suhteen, minkä vuoksi se esiintyy usein melko pienillä alueilla. [4]

Elintavat ja ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liivimesikot muodostavat pitkäaikaisia pareja ja sama pari elää yhdessä vuoden ympäri. Pari pesii yksin tai löysinä kolonioina. Naaras rakentaa pesän ja koiraan tehtävä on puolustaa pesimäaluetta. Tukeva kuppimainen pesä rakennetaan ruohoista, puunkuoresta ja tikuista ja sijoitetaan useimmiten pensaaseen. [3] [5]. Naaras munii yleensä kaksi tai kolme vaaleanpunaista punapilkullista munaa. [4] Naaras hautoo munat yksin, mutta liivimesikkokoiras auttaa kuoriutuneiden poikasten ruokinnassa. [3]

Liivimesikot ruokailevat pareittain tai pieninä ryhminä. Lajin ravinto koostuu pääasiassa kukkien medestä ja hyönteisistä. Ravintonsa lintu etsii pensaikosta. [3] Liivimesikon pitkähkö ja kaareva nokka on sopeutuma paikallisten kasvien kuten eukalyptuksien ja Banksia- suvun kasvien kukkien meden imemiseen. [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Phylidonyris pyrrhopterus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 27.1.2014. (englanniksi)
  2. Phylidonyris pyrrhopterus ITIS. Viitattu 13.7.2009.
  3. a b c d e Crescent Honeyeater Birds in Backyards. Australian museum. Viitattu 12.7.2009. (englanniksi)
  4. a b D. Dickison: The Charming Crescent Honeyeater. The Emu, 1.9.1925. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.7.2009. (englanniksi)
  5. a b Dave Watts, Cathie Plowman: Where to See Wildlife in Tasmania, s. 26. Allen & Unwin, 2008. ISBN 9781741752021. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.07.2009). (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.