Liisa Mariapori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anna-Liisa Mariapori (s. 1943)[1] on rovaniemeläinen poliitikko ja entinen verovirkailija. Hän toimi aiemmin Lapin lääninveroviraston esittelijänä, ja hän on ollut myös Lapin lääninveroviraston maksuvalvontatoimiston päällikkönä[2]. Hän on sittemmin toiminut yksityisenä verokonsulttina ja Velallisten Tuki ry:n puheenjohtajana.

Mariapori irtisanottiin virastaan vuonna 1996 hänen syytettyään julkisuudessa verottajaa virheellisistä tarkastuskertomuksista ja siitä, että verotarkastajat ajoivat tahallaan ja mielivaltaisesti yrityksiä konkurssiin. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että irtisanomiseen oli painava syy, Mariaporin kannanotot oli osoitettu paikkansa pitämättömiksi ja hän oli esittänyt niitä virkamiehen ominaisuudessa sen jälkeen, kun hänelle oli annettu asiasta kirjallinen varoitus. Hän oli väittänyt, että Sallan Koneen konkurssi vuonna 1996 oli johtunut siitä, että yhtiöltä oli vaadittu 300 000 markan lisäveroja. Myöhemmin selvisi, että yrityksellä oli konkurssin aikaan 11 miljoonan markan velat ja neljän miljoonan omaisuus ja poliisi oli vanginnut omistajan epäiltynä laajoista talousrikoksista.[3]

Mariaporin lausunnot saivat aikanaan julkisuutta sekä tukea yrittäjiltä ja elinkeinoelämän järjestöiltä. Hänet valittiin Lapin Kansa -sanomalehden lukijaäänestyksessä "vuoden 1996 lappilaiseksi".[3] Naistoimittajien yhdistys valitsi hänet samana vuonna Vuoden kellokkaaksi, ja Uusi Rovaniemi -lehden lukijaäänestyksessä hänet valittiin vuoden rovaniemeläiseksi.[2]

Kirjoitukset ja oikeudenkäynnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mariapori julkaisi vuonna 1998 omakustannekirjan Verottaja tappolinjalla, jossa hän väitti verotarkastajan syyllistyneen oikeudenkäynnissä tahallaan väärään valaan. Käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2004 hänet törkeästä herjauksesta neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Hovioikeudessa tuomio pysyi vuonna 2006 samana. Käräjäoikeus oli määrännyt koko kirjan painoksen takavarikoitavaksi, mutta hovioikeus kumosi takavarikoinnin ja salli kirjan levittämisen sillä edellytyksellä, että kahdelta sivulta mustataan tai muulla tavoin poistetaan muutamat herjaaviksi todetut rivit. Korkein oikeus epäsi valitusluvan vuonna 2007. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin piti vankeusrangaistusta herjausjutussa liiallisena ja katsoi lisäksi oikeudenkäyntien kestäneen liian kauan. Mariaporin vaatiman yli 400 000 euron korvauksen sijaan tuomioistuin katsoi kymmenesosan riittävän. Korkein oikeus poisti vuonna 2011 häneltä ehdollisen vankeusrangaistuksen, mutta piti vahingonkorvaustuomion ennallaan. Mariapori joutui myös maksamaan purkuhakemuksesta aiheutuneet kulunsa, koska tuomiota ei purettu syyksilukemisen osalta.[1][4][5][6]

Mariapori tuomittiin kesäkuussa 2023 Velallisten Tuki -yhdistyksen puitteissa toteutetusta rahankeräysrikoksesta sakkorangaistukseen.[7]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mariapori on toiminut Rovaniemen kaupunginvaltuutettuna perussuomalaisten valtuustoryhmässä, josta hän kuitenkin erosi 2016.[8] Hän oli ehdolla vuoden 2017 kuntavaaleissa kokoomuksen ehdokkaana ja sai 34 ääntä muttei tullut valituksi.[9] Eduskuntavaaleissa Mariapori on ollut 1999 Ei EU -listan ehdokkaana[10], 2003 Muutosvoimat Suomi -puolueen ehdokkaana[11] ja 2007[12], 2011[13] ja 2015[14] perussuomalaisten ehdokkaana ja 2019[15] Seitsemän tähden liikkeen ja 2023[16] Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokkaana. Vuoden 2019 eurovaaleissa Mariapori oli Seitsemän tähden liikkeen ehdokkaana ja sai 175 ääntä eikä tullut valituksi.[17] Aluevaaleissa 2022 hän oli Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokkaana.[18]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mariapori on julkaissut vuonna 2017 omakustannekirjan Yrittäjien oikeusturva ja harkintavallan ulottuvuus verotarkastuskertomuksissa.

Mariapori johtaa Velallisten Tuki -yhdistystä, jonka keskeisiä teemoja ovat 1990-luvun pankkivelkojen epäkohtien esiintuominen ja niiden oikaisu, velkojen perinnän välitön lopettaminen ja julkinen anteeksipyyntö.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b hudoc.echr.coe.int
  2. a b Liisa Mariapori on Vuoden Kellokas Helsingin Sanomat. 15.3.1997. Viitattu 2.3.2021.
  3. a b Tahkolahti, Jaakko: KHO: Verottajaa syyttänyt esittelijä voitiin sanoa irti Helsingin Sanomat. Viitattu 2.3.2021.
  4. Verokirjasoppa: KKO poisti jo kärsityn tuomion muttei korvauksia mtvuutiset.fi. 27.11.2011. Viitattu 2.3.2021.
  5. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: 6.7.2010 finlex.fi. Viitattu 2.3.2021.
  6. Ojansivu, Merja: Hovioikeus kumosi verottajaa arvostelleen kirjan takavarikon Helsingin Sanomat. 26.4.2006. Viitattu 3.3.2021.
  7. Syväjärvi, Veera: Lapin Kansa 8.6.2023: “Ro­va­nie­me­läis­po­lii­tik­ko Liisa Ma­ria­po­ri tuo­mit­tiin sak­koi­hin ra­han­ke­räys­ri­kok­ses­ta lapinkansa.fi. Viitattu 23.8.2023.
  8. yle.fi
  9. 2017 vaalit.fi
  10. Lappi vp Helsingin Sanomat. 23.3.1999. Viitattu 3.3.2021.
  11. Muutosvoimat tavoittelee täyttä listaa Kaleva. Viitattu 3.3.2021.
  12. Vaalit 2007 tulospalvelu - Kaikki ehdokkaat vaalit.yle.fi. Viitattu 3.3.2021.
  13. Mariaporin halpa kampanja toi varasijan Yle Uutiset. Viitattu 3.3.2021.
  14. HS:n vaalikone vaalikone.fi. Viitattu 3.3.2021.
  15. Ylen Vaalikone 2019 vaalikone.yle.fi. Viitattu 3.3.2021.
  16. Liisa Mariapori | Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 5.5.2023.
  17. Ylen Vaalikone 2019 vaalikone.yle.fi. Viitattu 2.3.2021.
  18. Rytkönen, Pekka: Vain keskusta löysi ehdokkaan jokaisesta Lapin kunnasta Lapin Kansa. Viitattu 12.1.2022.
  19. Extra Uutiset 18.4.2020: “Koiviston konklaavi ja korona: Tappavat talossa ja yrityksessä” – Velallisten Tuki ry puolustaa velallisen oikeuksia! velallistentuki.fi. Viitattu 1.3.2021.