Lidija Ginzburg

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Lidia Ginzburg)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lidija Ginzburg
Henkilötiedot
Syntynyt18. maaliskuuta 1902
Odessa, Venäjän keisarikunta
Kuollut17. heinäkuuta 1990
Leningrad, Neuvostoliitto
Ammatti kirjailija, kriitikko
Kirjailija
ÄidinkieliVenäjä
Tuotannon kielivenäjä
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Lidija Jakovlevna Ginzburg (ven. Ли́дия Я́ковлевна Ги́нзбург; 18. maaliskuuta 1902 Odessa, Venäjän keisarikunta17. heinäkuuta 1990 Leningrad, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja esseisti. Hän oli Leningradin piirityksen aikana kaupungissa ja selvisi sieltä hengissä.[1]

Ginzburg muutti Odessasta Leningradiin vuonna 1922 ja aloitti Taidehistorian korkeakoulussa opettajinaan Juri Tynjanov ja Boris Eihenbaum, jotka ovat venäläisen formalismin kaksi merkittävää hahmoa. Häntä itseään on luonnehdittu nuorformalistiksi.[1]

Ginzburg selvisi hengissä paitsi Leningradin piirityksestä, myös 1940-luvun ja 1950-luvun alun juutalaisvastaisesta kampanjasta ja ystävystyi runoilijoiden uuden sukupolven kanssa sekä kannusti heitä. Hehin kuului muun muassa Alexander Kushner.[2]

Ginzburg julkaisi useita merkittäviä kriittisiä tutkimuksia, esimerkiksi 'Lermontovin luova polku' ("Tvorcheskii put' Lermontova", 1940), 'Herzenin "Menneisyyteni ja ajatteluni" ("'Byloe i dumy' Gertsena", 1957), 'Lyriikasta' ("O lirike", 1964; 2. laaj. p. 1974), 'Psykologisesta proosasta' ("O psikhologicheskoi proze", 1971 2. uud. p. 1977) ja 'Kirjallisesta sankarista' ("O literaturnom geroe", 1979).

Ginzburg aloitti Leningradin piirityksen aikana vuonna 1942 muistiinpanojen tekemisen. Päiväkirjan tekstejä on julkaistu ensimmäisen kerran kirjallisuuslehti Nevassa vuonna 1984.[2] Teos on ilmestynyt suomeksi nimellä Leningradin piirityksen päiväkirja (Into, 2011). Oxfordin yliopiston professori Andrei Zorin on julkaissut Ginzburgin 1940-luvun proosaa tieteellisenä laitoksena, johon sisältyy myös päiväkirja.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tomi Huttunen, Piiritettynä piinaavat 872 päivää, Helsingin Sanomat 7.1.2012 sivu C 6
  2. a b Battersby, Eileen: In praise of Lidiya Ginzburg’s Blockade Diary The Irish Times Trust CLG. 27.1.2015. Irish Times. Viitattu 9.9.2019. (englanniksi)

Suomennettu teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]