Lekyytti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Theseus ja Marathonin härkä, valkopohjalekyytti, noin 500 eaa.

Lekyytti (muinaiskreikaksi λήκυθος, lekythos) on antiikin Kreikassa käytetty pitkänomainen, suiposti alaspäin kapeneva kapeakaulainen ruukku, joka on tarkoitettu öljyn säilyttämiseen. Kuppimaisen suuosan terävä sisäreuna esti öljyn läikkymisen.[1]

Lekyytin matalasta jalasta lähtevä vartalo on hoikka, ja siinä on yksi pysty kädensija kiinni kapeassa kaulassa. Useimmiten lekyytti on maalattu käyttäen valkopohjatekniikkaa.

Lekyytti täytettiin öljyllä jumalille uhrattaessa ja asetettiin vainajan haudalle.[1] Sitä löytyy haudoista myös siksi, että sitä käytettiin naimattomien miesten ruumiiden voitelussa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 375. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lekyytti.
Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.