Leif Färding

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Leif Juhani ”Lefa” Färding (21. toukokuuta 1951 Gävle, Ruotsi23. marraskuuta 1983 Vaasa) oli suomalainen runoilija. Hänen nuoruudenrunonsa 1960-luvulla ovat kapinallisia ja nuoruuden haaveiden täyttämiä. Lähempänä hänen kuolemaansa runoihin ilmestyi katkeria ja saavuttamattoman sävyjä.

Färding kärsi elämänsä loppupuolella mielenterveyden häiriöistä ja joutui Huutoniemen sairaalaan. Syksyllä 1983 hän poistui sairaalasta ja katosi. Hänet löydettiin vuonna 1984 metsästä kuolleena rintansa päällä vanha intialainen filosofiakirja. Ennen kuolemaansa hän oli lähettänyt ystävilleen kirjeen, jossa hän kertoi itsemurhansa syistä, ja hänen toiveidensa mukaisesti kyseinen teksti julkaistiin Suomi-lehdessä 7/1984. Hänen muistokseen on kuolinpaikan lähelle nimetty Leif Färdingin polku 11.10.2001.

Itsemurhansa syiksi Leif Färding mainitsi muun muassa sen, että se suuri voima, joka hänessä joskus onnistui luomaan runoja oli poistunut, eikä hänellä ollut enää syytä elää, koska hänen elämäntehtävänsä oli pilalla.

Färding oli 1970-luvulla mukana perustamassa Oraansuojelijat-yhdistystä ja Kasvisravintolaa.

Färding on myös itä-helsinkiläis artistin Notkea Rotan isä.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.