Lämmönläpäisykerroin
Wikipedia
Lämmönläpäisykerroin on Suomen rakentamismääräyskokoelmassa osassa C3 määritetty u-arvo (aikaisemmin k-arvo). Se ilmoittaa lämpövirran tiheyden, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen. Lämmönläpäisykerroin kuvaa, miten paljon tehoa tarvitaan pinta-alaa kohti, jotta saavutettaisiin tietty lämpötilaero eristerakenteen yli. Lämpötilaero on tässä seinämän erottamien väliaineiden välisten Iämpötilojen ero. Lämmönläpäisykertoimen tarkoituksena on kuvata rakennuksen eri rakennusosien lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristys. SI-järjestelmän mukaisesti lämmönläpäisykertoimen yksikkö on wattia kelviniä ja neliömetriä kohti eli W/(K•m²).
Esimerkkejä rakennuksen U-arvoista:
| U-arvot | RakMk:n minimi 2007-2009 | Normitalo, tyypillinen 2005 | Matalaenergiatalo, 2007 arvio | RakMk:n minimi 2010 alkaen |
|---|---|---|---|---|
| Ulkoseinä | 0,24 | 0,21 | 0,18 | 0,17 |
| Yläpohja | 0,15 | 0,15 | 0,12 | 0,09 |
| Alapohja | 0,24 | 0,20 | 0,15 | 0,16 |
| Ikkunat | 1,4 | 1,5 | 1,0 | 1,0 |
| Ovet | 1,4 | 1,5 | 0,8 | 1,0 |
Minimiarvot eri rakenneosille määritetään Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C4 kohdasta 3.2. Määräykset kiristyvät vuoden 2010 alusta.
[muokkaa] Lähteet
- Suomen rakentamismääräyskokoelma C3, Ympäristöministeriö(määräykset), 2007. (Voimassa 31.12.2009 asti)
- Suomen rakentamismääräyskokoelma C3, Ympäristöministeriö(määräykset), 2010. (Voimassa 1.1.2010 alkaen)
- Suomen rakentamismääräyskokoelma C4, Ympäristöministeriö(ohjeet), 2003.
