Lämpöresistanssi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lämpöresistanssi eli lämpövastus tai lämmönvastus tai terminen resistanssi (tunnus Rth) kuvaa, miten paljon lämpötilaeroa tulee jossakin lämpöä johtavassa kohteessa, kun tietty lämpöteho vaikuttaa kohteen toisella puolella. Lämpöresistanssilla voidaan kuvata esimerkiksi jäähdytyselementin toiminnan tehokkuutta tai lämmön vuotamista jonkin eristerakenteen läpi. Mitä suurempi lämpöresistanssilukema on, sitä huonommin lämpö johtuu. SI-järjestelmän mukaisesti lämpöresistanssille tulee yksiköksi kelviniä wattia kohti eli K/W.

Rakennusfysiikassa lämmönvastus saa hieman SI-järjestelmästä poikkeavan merkityksen. Rakennusfysiikassa lämmönvastusta ei suhteuteta pinta-alaan, jolloin tuloksena on yksikkö K•m²/W.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Lämpökonduktanssi (lämpöresistanssin käänteisarvo)

Lämmön johtumista voidaan kuvata myös lämpöresistanssin käänteisarvolla eli lämpökonduktanssilla (yksikkö W/K). Tälle suureelle käytetään toisinaan ilmaisua lämmönjohtavuus, vaikka tätä sanaa toisaalta käytetään materiaalin lämmönjohtamiskyvystä eli lämpökonduktiivisyydestä (materiaalin ominaissuure).

Rakennusfysiikassa lämpökonduktanssia ei suhteuteta pinta-alaan, jolloin tuloksena on yksikkö W/(K•m²) ja suurettakin kutsutaan yleensä lämmönläpäisykertoimeksi tai u-arvoksi.

[muokkaa] Lämpöresistanssin laskeminen

[muokkaa] Laskeminen yleensä

Lämpöresistanssi Rth on lämpötilaeron ΔT suhde tehoon P:

Rth = ΔT/P

SI-järjestelmä mukainen yleinen lämpöresistanssi Rth jollekin kappaleelle (poikkipinta-ala A ja pituus l) voidaan laskea materiaalille ominaisen lämmönjohtavuuden λ avulla:

Rth = l / (λ·A)

[muokkaa] Laskeminen rakennustekniikassa

Rakennusfysiikassa ollaan kiinnostuneita vain rakenteen suhteellisesta kyvystä vastustaa lämmönvirtausta, sen vuoksi lämpövastusta ei jaeta pinta-alalla. Lämmönjohtamiskyvystä käytetään lämpövastuksen käänteislukua (U = \frac{1}{R_t}, jota kutsutaan lämmönläpäisykertoimeksi, U = [\frac{W}{m^2\cdot K}]). Lämmönläpäisykerrointa (U) käytetään yleensä kuvaamaan lämpövirtaa ja siksi vasta se kerrotaan kohteen pinta-alalla.

Rt = kokonaislämmönvastus rakennusfysiikassa
Ri = kerroksen lämmönvastus rakennusfysiikassa
Ra = kerroksen osan lämmönvastus rakennusfysiikassa


[muokkaa] Kerrokselliset rakenteet

Rakenteiden laskennallisessa mitoituksessa käytetään normaalista lämmönjohtavuutta (\lambda_n = [\frac{W}{m\cdot K}])

Kerroksen lämmönvastus R_i = [\frac{m^2\cdot K}{W}] lasketaan jakamalla kappaleen paksuus(d = [mm]) kappaleen lämmönjohtavuudella (λn)

R_i = \frac{d}{\lambda}

Useammasta kerroksesta koostuvassa rakenteessa kokonaislämmönvastus Rt saadaan laskemalla kerroksien lämmönvastukset yhteen.

R_t = \sum_{i=1}^n R_i

Eli Rt = R1 + R2 + R3 + ...

[muokkaa] Rinnakkaiset rakenteet

fa = kerroksen osan suhteellinen pinta-ala
Ra = kerroksen osan lämmönvastus rakennusfysiikassa

f_a = \frac{A_i}{A_{kok}}  ; A_{kok} = \sum_{i=1}^n A_i

R_i = \frac{1}{\sum_{a=1}^n (\frac{f_a}{R_a})}

Eli R_i = \frac{1}{\frac{f_1}{R_1} + \frac{f_2}{R_2} + \frac{f_3}{R_3} + ...}

[muokkaa] Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut
Muilla kielillä