Lämpöresistanssi

Lämpöresistanssi eli lämpövastus tai lämmönvastus tai terminen resistanssi (tunnus R_th) kuvaa, miten paljon lämpötilaeroa tulee jossakin lämpöä johtavassa kohteessa, kun tietty lämpöteho vaikuttaa kohteen toisella puolella. Lämpöresistanssilla voidaan kuvata esimerkiksi jäähdytyselementin toiminnan tehokkuutta tai lämmön vuotamista jonkin eristerakenteen läpi. Mitä suurempi lämpöresistanssilukema on, sitä huonommin lämpö johtuu. SI-järjestelmän mukaisesti lämpöresistanssille tulee yksiköksi kelviniä wattia kohti eli K/W.

Rakennusfysiikassa lämmönvastus saa hieman SI-järjestelmästä poikkeavan merkityksen. Rakennusfysiikassa lämmönvastusta ei suhteuteta pinta-alaan, jolloin tuloksena on yksikkö K•m²/W.

Lämpökonduktanssi (lämpöresistanssin käänteisarvo)

Lämmön johtumista voidaan kuvata myös lämpöresistanssin käänteisarvolla eli lämpökonduktanssilla (yksikkö W/K). Tälle suureelle käytetään toisinaan ilmaisua lämmönjohtavuus, vaikka tätä sanaa toisaalta käytetään materiaalin lämmönjohtamiskyvystä eli lämpökonduktiivisyydestä (materiaalin ominaissuure).

Rakennusfysiikassa lämpökonduktanssia ei suhteuteta pinta-alaan, jolloin tuloksena on yksikkö W/K ja suurettakin kutsutaan yleensä lämmönläpäisykertoimeksi tai u-arvoksi.

Lämpöresistanssin laskeminen

Laskeminen yleensä

Lämpöresistanssi R_th on lämpötilaeron ΔT suhde tehoon P:

R_th = ΔT/P

SI-järjestelmä mukainen yleinen lämpöresistanssi R_th jollekin kappaleelle (poikkipinta-ala A ja pituus l) voidaan laskea materiaalille ominaisen lämmönjohtavuuden λ avulla:

R_th = l / (λ·A)

Laskeminen rakennustekniikassa

Rakennusfysiikassa ollaan kiinnostuneita vain rakenteen suhteellisesta kyvystä vastustaa lämmönvirtausta, sen vuoksi lämpövastusta ei jaeta pinta-alalla. Lämmönjohtamiskyvystä käytetään lämpövastuksen käänteislukua ($U = \frac{1}{R_t}$, jota kutsutaan lämmönläpäisykertoimeksi, $U = [\frac{W}{K}]$). Lämmönläpäisykerrointa (U) käytetään yleensä kuvaamaan lämpövirtaa ja siksi sitä ei kerrota kohteen pinta-alalla.

R_t = kokonaislämmönvastus rakennusfysiikassa

R_i = kerroksen lämmönvastus rakennusfysiikassa

R_a = kerroksen osan lämmönvastus rakennusfysiikassa

Kerrokselliset rakenteet

Rakenteiden laskennallisessa mitoituksessa käytetään normaalista lämmönjohtavuutta ($\lambda_n = [\frac{W}{m\cdot K}]$)

Kerroksen lämmönvastus $R_i = [\frac{K}{W}]$ lasketaan laskemalla käänteisluku kappaleen paksuudelle(d = [mm]) ja kappaleen lämmönjohtavuudelle (λ_n) ja kertomalla ne.

$R_i = \frac{1}{d\cdot\lambda}$

Useammasta kerroksesta koostuvassa rakenteessa kokonaislämmönvastus R_t saadaan laskemalla kerroksien lämmönvastukset yhteen.

$R_t = \sum_{i=1}^n R_i$

Eli R_t = R₁ + R₂ + R₃ + ...

Rinnakkaiset rakenteet

f_a = kerroksen osan suhteellinen pinta-ala

R_a = kerroksen osan lämmönvastus rakennusfysiikassa

$f_a = \frac{A_i}{A_{kok}}$  ; $A_{kok} = \sum_{i=1}^n A_i$

$R_i = \frac{1}{\sum_{a=1}^n (\frac{f_a}{R_a})}$

Eli $R_i = \frac{1}{\frac{f_1}{R_1} + \frac{f_2}{R_2} + \frac{f_3}{R_3} + ...}$

Katso myös

• Lämmönläpäisykerroin
• Lämmönsiirtymiskerroin
• Sähköisten suureiden analogiat, lämpöimpedanssi
• Lämpökonduktanssikvantti