Lämpöresistanssi

Lämpöresistanssi eli lämpövastus tai lämmönvastus tai terminen resistanssi (tunnus R_th) kuvaa, miten paljon lämpötilaeroa tulee jossakin lämpöä johtavassa kohteessa, kun tietty lämpöteho vaikuttaa kohteen toisella puolella. Lämpöresistanssilla voidaan kuvata esimerkiksi jäähdytyselementin toiminnan tehokkuutta tai lämmön vuotamista jonkin eristerakenteen läpi. Mitä suurempi lämpöresistanssilukema on, sitä huonommin lämpö johtuu. SI-järjestelmän mukaisesti lämpöresistanssille tulee yksiköksi kelviniä wattia kohti eli K/W.

Rakennusfysiikassa lämmönvastus saa hieman SI-järjestelmästä poikkeavan merkityksen. Rakennusfysiikassa lämmönvastusta ei suhteuteta pinta-alaan, jolloin tuloksena on yksikkö K•m²/W.

Lämpökonduktanssi (lämpöresistanssin käänteisarvo)

Lämmön johtumista voidaan kuvata myös lämpöresistanssin käänteisarvolla eli lämpökonduktanssilla (yksikkö W/K). Tälle suureelle käytetään toisinaan ilmaisua lämmönjohtavuus, vaikka tätä sanaa toisaalta käytetään materiaalin lämmönjohtamiskyvystä eli lämpökonduktiivisyydestä (materiaalin ominaissuure).

Rakennusfysiikassa lämpökonduktanssia ei suhteuteta pinta-alaan, jolloin tuloksena on yksikkö W/(m²•K) ja suurettakin kutsutaan yleensä lämmönläpäisykertoimeksi tai U-arvoksi.

Lämpöresistanssin laskeminen

Laskeminen yleensä

Lämpöresistanssi R_th on lämpötilaeron ΔT suhde tehoon P:

R_th = ΔT/P

SI-järjestelmä mukainen yleinen lämpöresistanssi R_th jollekin kappaleelle (poikkipinta-ala A ja pituus l) voidaan laskea materiaalille ominaisen lämmönjohtavuuden λ avulla:

R_th = l / (λ·A)

Laskeminen rakennustekniikassa

Rakennusfysiikassa ollaan kiinnostuneita vain rakenteen suhteellisesta kyvystä vastustaa lämmönvirtausta, sen vuoksi lämpövastusta ei jaeta pinta-alalla. Lämmönjohtamiskyvystä käytetään lämpövastuksen käänteislukua ($U = \frac{1}{R_t}$, jota kutsutaan lämmönläpäisykertoimeksi, U = [W/(m²K)]). Lämmönläpäisykerroin (U) kuvaa johtuvaa lämpövuota, (W/m²) lämpötilayksikköä kohden. Lämpöteho (häviöteho) [W] saadaan kertomalla se kohteen pinta-alalla ja lämpötilaerolla.

$R_t =$ kokonaislämmönvastus rakennusfysiikassa

$R_i =$ kerroksen lämmönvastus rakennusfysiikassa

$R_a =$ kerroksen osan lämmönvastus rakennusfysiikassa

Kerrokselliset rakenteet

Rakenteiden laskennallisessa mitoituksessa käytetään normaalista lämmönjohtavuutta ($\lambda_n = [\frac{W}{m\cdot K}]$)

Kerroksen lämmönvastus $R_i = [\frac{K}{W}]$ lasketaan laskemalla käänteisluku kappaleen paksuudelle($d = [mm]$) ja kappaleen lämmönjohtavuudelle ($\lambda_n$) ja kertomalla ne.

$R_i = \frac{1}{d\cdot\lambda}$

Useammasta kerroksesta koostuvassa rakenteessa kokonaislämmönvastus R_t saadaan laskemalla kerroksien lämmönvastukset yhteen.

$R_t = \sum_{i=1}^n R_i$

Eli $R_t = R_1 + R_2 + R_3 + ...$

Rinnakkaiset rakenteet

$f_a =$ kerroksen osan suhteellinen pinta-ala

$R_a =$ kerroksen osan lämmönvastus rakennusfysiikassa

$f_a = \frac{A_i}{A_{kok}}$  ; $A_{kok} = \sum_{i=1}^n A_i$

$R_i = \frac{1}{\sum_{a=1}^n (\frac{f_a}{R_a})}$

Eli $R_i = \frac{1}{\frac{f_1}{R_1} + \frac{f_2}{R_2} + \frac{f_3}{R_3} + ...}$

Katso myös

• Lämmönläpäisykerroin
• Lämmönsiirtymiskerroin
• Sähköisten suureiden analogiat, lämpöimpedanssi
• Lämpökonduktanssikvantti