Lähitaistelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lähitaistelu on taistelun vaihe, jolloin osapuolet joko taistelevat käsikranaatin heittokantaman sisäpuolella tai käyvät käsikähmää.[1] Lähitaistelu on usein hyökkäyksen vaihe. Myös kamppailulajien harrastajat käyttävät termiä kuvaamaan lajiaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähitaistelu oli pitkään ratkaiseva taistelun muoto. Sen merkitys väheni vasta kiväärin ja tykistön kehityksen myötä.

Antiikin Rooma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähitaistelussa ja siihen siirryttäessä on käytetty erilaisia aseita ja taktiikoita jo vuosituhansien ajan. Esimerkiksi antiikin Rooman legioonalaisten taktiikassa oli maniples-sotilasmuodostelmista rakennettu neljä riviä.

Ennen kosketusta lähenevien vihollisjoukkojen kanssa armeijojen välimaastossa toimivat heittokeihäskimppua kantavat velites-sotilaat. Velitesit olivat yleensä nuoria ja kokemattomia, köyhiä ja kevyesti varustettuja. He heittivät keihäänsä kohti vihollista ja pakenivat etummaisena taistelurivinä toimineiden raskaammin varustautuneiden hastatien muodostamien ryhmien välisistä raoista. Päästyään hastatien taakse velitesit liikkuivat linjan reunoille puolustamaan sivustoja ja hastatit puolestaan sulkivat raot ja muodostivat kiinteän linjan.

Hastatit olivat myös melko kokemattomia, mutta hiukan raskaammin varustettuja. Heillä oli lyömäaseena joko lyhyehkö hasta-keihäs tai myöhempinä tasavallan aikoina Gladius, lyhyt pistomiekka. Myös hastateilla oli raskaat pilum-keihäänsä, jotka he heittivät yhtenä ryöppynä vihollista kohti juuri ennen kosketusta, kuitenkin tarpeeksi ajoissa, että he ehtivät muodostaa suurista scuta-kilvistään muurin ryntääviä joukkoja vastaan. Raskaat pilumit kaatoivat vihollisen etummaisia sotilaita hidastaen törmäysvoimaa, mikäli vihollinen eteni hurjaa vauhtia. Näin hastatit saattoivat säilyttää oman linjansa paremmin. Mikäli hastatit jäivät selvästi alakynteen taistelun edetessä, he pakenivat vuorostaan kokeneempien principesien muodostaman linjan taakse.

Principesit olivat pitkälti samoin varustettuja kuin hastatit, paitsi principesit pukeutuivat yleensä rengashaarniskaan tai laatoista rakennettuun rintapanssariin. He olivat lisäksi kokeneempia. Etenevä vihollinen sai vastaansa pilumryöpyn myös principeiltä, jotka hastatien lailla suojautuivat scuta-kilpimuurin taakse. Mikäli principesit jäivät alakynteen saattoivat he vuorostaan paeta triariiden taakse.

Triariit muodostivat kolmannen taistelevan rivistön. He olivat vanhimpia ja kokeneimpia veteraaneja ja he kantoivat laatoista rakennettua rintapanssaria sekä pronssista kypärää. Keihäin aseistettuina triariit suojelivat muita joukkoja, jolloin armeija pääsi vetäytymään taistelusta hyvässä järjestyksessä.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laskuvarjojääkärikoulu: Lähitaistelukoulutus
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.