Kybelen pyhäkkö (Ilion)
| Kybelen pyhäkkö | |
|---|---|
 Kybelen pyhäkön raunioita. |
|
| Sijainti | Ilionin ja Troijan arkeologinen alue, Tevfikiye, Çanakkale, Turkki |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | pyhäkkö |
| Valmistumisvuosi | 700–500-luku eaa. |
|
Troijan arkeologinen alue |
|
 |
|
Kybelen pyhäkkö oli antiikin aikainen pyhäkkö Ilionin kaupungissa Vähässä-Aasiassa. Sen rauniot ovat osa muinaisen Troijan arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kybelen pyhäköksi kutsuttu rakennuskokonaisuus ajoitetaan Troija VIII -kauden eli kaupungin kreikkalaisajan alkuun arkaaiselle kaudelle 700–500-luvuille eaa.,[2] mahdollisesti noin vuosiin 700–675 eaa.[1]
Pitkän historian aikana pyhäkköön tehtiin useita muutoksia. Eräät muutosvaiheet ajoittuvat 200- ja 100-luvuille eaa. Pyhäkkö kärsi tuhoja vuonna 85 eaa. Fimbrian vallattua kaupungin. Myöhemmin roomalaisella kaudella eli kaupungin Troija IX -vaiheessa keisari Augustuksen aikana pyhäkkö rakennettiin uudelleen ja sitä laajennetiin.[1][3]
Pyhäkköalueen katsotaan olleen omistettu Samothraken jumalille, mukaan lukien Kybele ja Dardanos. Roomalaisella kaudella Samothraken jumalat yhdistettiin Aineiaan penaatteihin eli suojeluhenkiin, mikä liitti Ilionin eli Troijan, Samothraken ja Rooman toisiinsa mytologiassa.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhäkkö sijaitsi Ilionin ja Troijan kaupunkikukkulan lounaisosassa.[4] Se oli rakennettu Troija VI:n muuria vasten. Alueelta on kaivettu myös Troija VI:n ja Troija VII:n alakaupunkien jäänteitä 1300–1100-luvuilta eaa.[1][5]
Pyhäkkö koostui alemmasta ja ylemmästä pyhäkköalueesta, ja siellä oli useita alttareita ja uhrikuoppia ja myöhemmin myös temppeleitä. Laajimassa vaiheessa pyhäkköalueen eteläosassa oli kaksi vierekkäin sijoitettua temppeliä. Ne on rekonstruoitu prostyylitemppeleiksi niin, että toisen portiikissa oli kuusi ja toisen kahdeksan pylvästä. Ylempää ja alempaa pyhäkköaluetta ympäröineet muurit olivat korkeudeltaan noin nelimetriset, mikä kertoo paikalla suoritettujen seremonioiden salaisesta luonteesta. Augustuksen aikana alueelle rakennettiin suuri alttari. Sen ja temppeleiden välillä oli porrastettu katsomoalue uskonnollisten seremonioiden seuraamista varten.[1][3]
Pyhäkön alueelta on löydetty lukuisia Kybelen ja Demeterin pienoispatsaita, ja siksi arvellaan, että pyhäkköalue on ollut omistettu Kybelen ohella myös tähän yhdistetylle kreikkalaiselle Demeterille.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Sanctuary (Arkeologisen kohteen opastaulu) Wikimedia Commons. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”779. Ilion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c Freely, John: A Travel Guide to Homer: On the Trail of Odysseus Through Turkey and the Mediterranean, s. 125. Bloomsbury Publishing, 2014. ISBN 9780857734945. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Plan of Troy (30. Holy Place) The Museum of the Goddess Athena. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ The Sanctuary Troy – World Heritage Site. Arkistoitu 3.12.2022. Viitattu 3.10.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kybelen pyhäkkö Wikimedia Commonsissa
