Kuttula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuttula oli vuosina 1988–1999 Mäntyharjulla Etelä-Savossa toiminut yksityinen koulukoti ja perhekoti. Ennen sitä se toimi Anjalankoskella[1]

Kuttula oli lastensuojeluyksikkö, joka erikoistui vaikeissa tilanteissa olevien lasten hoitamiseen. Lasten perhetausta oli vaikea, ja takana oli usein pitkä laitoskierre. Monilla oli rikos- ja huumetaustaa.[2]

Kuttulan "isä"selvennä oli entinen poliisi Kari Björkman.

Yhteisön piirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteisö väitti tukeutuvansa seuraavanlaisiin periaatteisiin:

  1. Ketään ei hylätä. Ketään ei lähetetä yhteisöstä pois mukaan kirje, jossa lukee "Meidän auttamismenetelmiemme ulkopuolella". Lapset viettävät pitkän ajan eläen Kuttulassa, josta tulee vakiintunut osa lapsen perhettä.
  2. 'Laajennettu yhdistetty vanhemmuus' tarkoittaa, että suhteet aikuisten ja lasten välillä tässä yhteisössä, yhdessä aikaisempien tärkeiden ihmissuhteiden (kun mahdollista, ainakin mielikuvatasolla) muodostavat ensisijaisten ihmissuhteiden verkon.
  3. Lasta autetaan ymmärtämään sijaintinsa sukupolvien ketjussa. Aikaisemmat lapselle tärkeät ihmiset liitetään toimintaan, jos mahdollista. Lapsilta otetaan pois kaikki vastuu vanhemmistaan ja tuetaan (esimerkiksi sallimalla negatiiviset tunteet) ottamaan vastuuta itsestään, ja myös integroimaan heidän aikaisemmat, vaikkakin kaoottiset, kokemukset elämänhistoriastaan.
  4. Lasten ongelmat tutkitaan ja hoidetaan siinä järjestyksessä, kun ne ilmenevät jokapäiväisessä elämässä. Yhteisötapaamisissa keskustellaan esimerkiksi kuolemasta, väkivallasta tai hyväksikäytöstä - ja vältetään suojaamasta lasta puhumasta sellaisista aiheista, jotka ovat niin olennaisina osana heidän entisiä elämiään. Samalla tavalla positiivisia asioita tehdään saataville ja valmistellaan lapsia näihin.
  5. Lapset osallistuvat yhteisön ylläpitoon, aikuiset eivät ole 'valmiiksitehneet' yhteisöä.

Yhteisö kävi muun muassa Nepalissa.[3] Lapset, jotka kokivat itsensä "sosiaaliongelmiksi" ja harminaiheuttajiksi, tekivät oman osansa kehitysavusta. He ottivat myös vastuuta omasta koulunkäynnistään, joka monissa tapauksissa oli kärsinyt pitkistä tauoista.

Kuttula-kohu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuttula tuli kuuluisaksi vuonna 1998, kun MTV3:n Rikosraportissa näytettiin paikalla kuvattu kotivideo.[2] Siinä tainnutettiin vuohi lyömällä sitä vasaralla päähän, minkä jälkeen vedettiin kurkku auki ja kaivettiin silmä päästä vuohen sätkiessä. Sen jälkeen videossa ammuttiin sikaa päähän ja tapettiin kukko. Kukko karkasi teurastettaessa ja saksanpaimenkoira otti sen kiinni ja piteli paikoillaan, kunnes kukko oli kuollut. lähde?

Lisäksi osa lapsista syytti Kuttulan "isää", Kari Björkmania, muun muassa pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta.[4] Syytteet kaatuivat viimeistään Korkeimmassa oikeudessa.[2]

Tapahtumien ilmitulon jälkeisen kohun ja oikeustoimenpiteiden saattelemana Björkmanit lähtivät Kuttulasta ja laitos muutti nimensä Jukolaksi.[2] Myöhemmin Kuttulan isä perusti perhekodin muualle. Kuttulan myönteisiä tuloksia nuoriin ei juuri kyseenalaistettu lähde?, mutta menetelmät saivat kovaakin kritiikkiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen Kuvalehti n:o 23/1998
  • Karjalainen 5.10.1998
  • Kotiliesi n:o 21/1994

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asiakas.kotisivukone.com - Amppeli 1/2002
  2. a b c d Kaihovaara Riikka: Kuttulan kadotetut lapset: käsikirjoitus YLE MOT. 2014. Viitattu 21.11.2016.
  3. Totuus Kuttulasta Päätoimittaja Ari Valjakan kolumni 7.6.1998. Turun Sanomat. Arkistoitu 21.11.2016. Viitattu 21.11.2016.
  4. Kuttula-jutussa tulossa lisää syytteitä MTV. 1998. Arkistoitu 21.11.2016. Viitattu 21.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]