Kuninkaallisen laivaston luokitusjärjestelmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aikalaisesitys, joka kuvaa kahden eri luokan sotalaivaa. Ylemmässä kuvassa kolmannen luokan linjalaiva ja alemmassa poikkileikkaus ensimmäisen luokan linjalaivasta.

Kuninkaallisen laivaston luokitusjärjestelmä ja sen edeltäjät olivat järjestelmiä, joilla luokiteltiin Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimien käytössä olevat sotalaivat 1600-luvun alusta 1800-luvun puoleen väliin saakka.

Käytännöksi vuoden 1618 aikoihin otettu luokitusjärjestelmä kuitenkin muuttui jatkuvasti, kun siihen sovellettiin eri kriteerejä. Aluksi luokitellut alukset jaettiin neljään luokkaan ja myöhemmin kuuteen. Kriteerejä olivat mm. niiden täysmiehistön, tykkimiehistö, tykkien luku ja paino. Luokittelulla ei ollut juuri käytännön taktista merkitystä, mutta se saattoi vaikuttaa ajasta ja järjestelmästä riippuen esimerkiksi alusten kapteenien ja upseerien palkkaluokkiin. [1]

Ensimmäiset luokitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1546 julkaistuun Mr. Derrick's Appendixiin jäljennetty luettelo on ensimmäisiä kuninkaallisen laivaston luokittelusta kertovia luetteloita. Tuolloin toiseksi viimeistä vuottaan eläneen kuninkaan Henrikin 58 aluksen laivasto luokiteltiin alusten tyyppien mukaan: [2]

  • shyppes - laivat, jotka määriteltiin "suuriksi ontoiksi rakennuksiksi, joiden tarkoitus oli kulkea merellä purjeiden avulla".[2] Näihin kuuluivat mm. suuret kolmi-nelimastoiset karakit, kuten Mary Rose ja Henry Grace à Dieu.
  • galleasses - kaljaasit, pitkät, kapeat ja matalapohjaiset kaleerialukset, joissa oli myös yksi masto ja purje [2]
  • pynnaces - pienet pinassi-laivat, jotka kulkivat vielä tuohon aikaan todennäköisesti soutamalla. Niissä saattoi olla masto, joskin se ei ollut kiinteä. [2]
  • roo-baerges - soutamalla liikutetut matalapohjaiset alukset, "row-barge". [2]

Limewray 1604[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudemman, vuonna 1604 laaditun luettelon mukaan laivojen luokittelussa oli jo ammattimaisempi ote, jossa alukset luokiteltiin niiden vetoisuuden eli niiden rungon tilavuutta kuvaavan luvun mukaan.[3] Luettelon takana oli sotavoimien taisteluvälineiden tarkastaja Limewray, joka laati virallisen kartoituksen kuninkaallisista laivoista ja satamien puolustuksista pari kuukautta Elisabet I:n kuoleman jälkeen uutta kuningasta Jaakkoa varten. Luokiteltuja laivoja, jotka kaikki kuuluivat saman great ships-luokan alle oli yhteensä 31, loput määriteltiin pinasseiksi ja kaleereiksi.[3] Lukumäärät eivät anna oikeudenmukaista kuvaa koko Britannian laivastosta, sillä vain osan laskettiin kuuluvan kuninkaalliseen laivastoon. Esimerkiksi Lontoon kaupungille ja yksityisille kuuluneita yli satatonnisia laivoja oli satoja.[4]

Tyyppi Luokka Vetoisuus pitkinä tonneina * Laivoja Tuleva luokka
Great ships
- kaljuunat
- crompsters [5]
shipps royal 700 tai yli 9 ensimmäinen
great ships 700 - 500 8 toinen
middling ships 500 - 300 7 kolmas
small ships 300 - 100 7 neljäs
Luokattomat pinassit noin 100 tai alle 8 + 1 kaapattu fregatti ei luokkaa
kaleerit 5 ei luokkaa

* Huom. Pitkä tonni vastaa 1016 kilogrammaa tai 35 kuutiojalkaa eli 0,99108963 kuutiometriä suolavettä, jonka tiheys on 1,025 grammaa/ml - siis merkittävästi pienempi, kuin uudempi n. 2,83 kuutiometriä vastaava rekisteritonni.

Laivaston komissio 1618[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1604 luokitusjärjestelmä ei ollut vielä virallinen, mutta antoi suuntaa sitä seuranneelle luokitukselle, jonka mukaan saattaa päätellä laivojen koon kasvaneen tai ainakin vetoisuuden laskentatavan muuttuneen. Joka tapauksessa 1600-luvun alussa varmasti vanhentuneet kaleerit olivat jätetty jo pois luettelosta. Laivaston komission raportti vuodelta 1618 luokitteli sotalaivat vetoisuuden mukaan seuraavasti:[4]

Luokka Vetoisuus pitkinä tonneina
Ships Royal 1200 - 800
great-ships 800 - 600
middling ships 600 - 450
small ships 400 - 350
pinassit

Kaarle I 1626[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarle I määräsi hallintonsa alussa 1626 tehtäväksi uuden luettelon, jossa suurille laivoille annettiin ensimmäistä kertaa luokat, joskin luokkaa merkitsevän termin rate tilalla oli tuolloin vielä arvoa tai sijaa merkitsevä rank. Niinpä esimerkiksi Ship Royal oli nyt first-rank tai pitemmin ship of the first rank. Luettelon nimi kuului kokonaisuudessaan "Uudet luokat merimiesten palkkoja varten, hänen kuninkaansa laivaston komission vahvistamat, hänen kuninkaansa useiden laivaluokkien ja upseerien arvojärjestyksen mukaan". Luokkia oli nyt kuitenkin kuusi, jotka jaettiin kukin kahteen alaluokkaan niiden rajoituksina toimivien ääripäiden mukaan. Järjestelmässä määriteltiin paremminkin palkkaluokat, kuin laivojen koot tai tykkiluvut ja eri kokoisten laivojen kapteeneille ja upseereille maksettiin eri kokoista palkkaa.[2]

Mukana tykit 1632[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1632 Kaarle I hyväksyi korvaavan ja tarkemman luettelon. Edeltäjästä tuli nyt käyttää nimeä "vanha luettelo", jonka "uusi luettelo" korvasi. Luettelossa oli 38 laivaa, joista 4 kuului ensimmäiseen, 11 toiseen, 4 kolmanteen, 2 neljänteen, 10 viidenteen ja 2 kuudenteen luokkaan. Luettelossa kerrottiin myös jokaisen laivan tyyppi, miehistön lukumäärä, laivojen ulottuvuudet ja aseistuksen määrä.[6]

Laivaston komitea 1746[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1745 amiraliteetissa huomattiin, ettei laivojen rakentamisessa oltu pidetty yllä mitään standardeja pitkään aikaan ja edellisen kerran rakentamista koskevia määräyksiä oli annettu vuonna 1719. Laivastoamiraali John Norrisin johtama komitea otti käyttöönsä kaikki laivaston upseerit ilman komennusta sekä laivanrakentajat, ja kehotti heitä antamaan suosituksia ja ehdotuksia sopivista miehistö- ja tykkimääristä eri alusluokille. Komitea sai työnsä valmiiksi seuraavana vuonna ja julkaisi uuden luokituksen 27. maaliskuuta 1746: [7]

Tyyppi Luokka Tykkiluku Tykkikansia Miehiä
Linjalaivat Ensimmäinen 100 tai enemmän 3 750 - 850
Toinen 90 3 660 - 750
Kolmas 80
70
2
2
600 - 650
460 - 520
Neljäs 60
50
2
2
380 - 420
280 - 350
Fregatit Viides 44 1 tai 2 220 - 280
Kuudes 24 1 140 - 160


Napoleonin sotien aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukon tonnit ovat pitkiä tonneja.[8]

Tyyppi Luokka Tykkiluku Tykkikansia Miehiä Arvioitu tonnisto Pituus jalkoina Palveluksessa 1794 Palveluksessa 1814
Linjalaivat Ensimmäinen 100 tai enemmän 3 750 - 875 2 100 - 2 750 178 - 205 5 7
Toinen 80 - 98 3 650 - 750 1 900 - 2 150 178 - 185 9 5
Kolmas 64 - 80 2 500 - 650 1,750 181 71 87
Neljäs 48 - 60 2 320 - 420 n. 1,000 8 8
Fregatit Viides 32 - 44 1 tai 2 200 - 300 700 - 1,450 78 123
Kuudes 20 - 28 1 140 - 200 450 - 550 32 25
Sluupit Luokattomat 16 - 18 1 90 - 125 380 76 360
Tykki-prikit ja kutterit 6 - 14 1 5 - 25 alle 220

Ohjesääntö 1816[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiomiehen vuosikirjan 1865 mukaan vuonna 1816 käyttöön otetun ohjesäännön mukainen luokitus:[9]

  • ensimmäinen luokka - kaikki laivat, joissa on kolme tykkikantta ja ainakin 100 tykkiä
  • toinen luokka - kaikki kaksikantiset laivat, joissa on ainakin 80 tykkiä ja 700 miehen täysmiehistö. Luokkaan luettiin myös yksi kuningattaren jahdeista
  • kolmas luokka - kaikki laivat, joissa on 70–80 tykkiä ja 600–700 miehen täysmiehistö. Luokkaan luettiin lisäksi loput kuningattaren jahdeista sekä ne amiraalien tai kapteenien lippujen ja tunnusten alla kulkevat alukset, joiden tehtävänä oli valvoa Britannian telakoita.
  • neljäs luokka - kaikki laivat, joissa on 50–70 tykkiä ja 400–600 miehen täysmiehistö
  • viides luokka - kaikki laivat, joissa on 36–50 tykkiä ja 250–400 miehen täysmiehistö
  • kuudes luokka - kaikki laivat, joissa on 24–36 tykkiä ja alle 250 miehen täysmiehistö

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • William James, Frederick Chamier: The Naval History of Great Britain, from the declaration of war by France in 1793, to the accession of George IV. R. Bentley, 1860.
  • Frederick Martin, Sir John Scott Keltie, Isaac Parker Anderson Renwick, Mortimer Epstein, Sigfrid Henry Steinberg, John Paxton: The Statesman's year-book. Palgrave, 1865.
  • Jack Sweetman: The great admirals: command at sea, 1587-1945. Naval Institute Press, 1997. ISBN 087021229X.
  • Angus Konstam, Tony Bryan: British Napoleonic Ship-of-the-Line. Osprey Publishing, 2001. ISBN 184176308X.
  • Julian Stafford Corbett: The successors of Drake. Ayer Publishing, 1968, 1. painos 1900. ISBN 0833706624.
  • Great Britain. Public Record Office: Calendar of State Papers, Domestic Series, of the Reign of Charles I ...: 1631-1633. Longman, Brown, Green, Longmans, & Roberts, 1862.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sweetman 1997: s. 7-11
  2. a b c d e f James, Chamier 1860: s.4-7
  3. a b Corbett s. 411, 1700-1800-luvun merihistorioitsija John Charnockin mukaan
  4. a b Corbett 1900: s. 411-415
  5. Crompster, crommesteven alkujaan hollantilainen kaljuunaa pienempi purjelaivatyyppi, usein kauppalaivana käytetty
  6. Calendar of State Papers..., 1862: s. 499
  7. Charles Taylor: The Literary Panorama and National Register, Nide 7, s. 15. C. Taylor, 1818.
  8. Konstam, Bryan 2001: s. 4-9, taulukko 1-3. luokat tästä lähteestä, lukuun ottamatta palvelusvuosikappaleita.
  9. The Statesman's year-book, 1865: s. 244