Kummitussirkat

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kummitussirkat
Phyllium bioculatum
Phyllium bioculatum
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Osaluokka: Uussiipiset Neoptera
Lahko: Kummitussirkat Phasmatodea
Jacobson & Bianchi, 1902
Synonyymit
  • Cheleutoptera
  • Phasmatoptera
  • Phasmida
Heimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kummitussirkat Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kummitussirkat Commonsissa

Kummitussirkat (Phasmatodea) on maailmanlaajuisesti yli 3000 lajia[1] käsittävä hyönteisten lahko. Ne voidaan jakaa morfologisin perustein sauva- ja lehtisirkkoihin. Kummitussirkkoja tavataan maapallon lämpimillä ja trooppisilla vyöhykkeillä. Suomessa ryhmän lajeja ei esiinny.

Kummitussirkojen meripihkoihin säilynyt fossiiliaineisto on äärimmäisen niukkaa ja rajoittuu tertiäärikauteen. Eityisesti lehtisirkoista tunnetaan vain yksi 47 miljoonaa vuotta vanha fossiili Saksasta Messelin kaivokselta. Koko mesotsooiselta maailmankaudelta ei tunneta varmoja kummitussirkkojen jäänteitä, joskin muutamia niiden mahdollisia kantamuotoja on säilynyt.[1]

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahkolle on tyypillistä suuret vaihtelut niin koon kuin ulkomuodonkin suhteen. Ryhmään kuuluu mm. pisin tunnettu hyönteinen, jalkoineen yli 50 cm pituinen Phobaeticus chani kuin myös yli 50 gramman painoiseksi kasvava Heteropteryx dilatata. Kummitussirkkojen suojaväri on erinomainen ja monia lajeja on erittäin vaikeaa havaita niiden luontaisessa ympäristössä.

Kummitussirkkojen vartalo muistuttaa joko oksaa tai lehteä ja väri vaihtelee vihreän ja ruskean eri sävyissä. Väri voi vaihtua vuorokaudenajan mukaan. Tuntosarvet ovat rihmamaiset ja verkkosilmät pienet. Joskus päälaella saattaa olla kolme pistesilmää.

Liikkuminen tapahtuu rukoilijasirkkojen tapaan nykivin liikkein. Jotkin lajit osaavat lentää. Siivekkäiden lajien lenninsiivet ovat suojaavia etusiipiä pidemmät.[2]

Kehitys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki kummitussirkat ovat lehdensyöjiä, jotka käyvät läpi vaillinaisen muodonvaihdoksen. Toukkavaiheita on 6–9. Lisääntyminen tapahtuu joko suvullisesti tai varsin usein neitseellisesti. Koiraat, jos sellaisia on, ovat huomattavasti naaraita hentorakenteisempia.

Kummitussirkat ovat melko helppohoitoisia, mikä on tehnyt monista lajeista suosittuja terraarioeläimiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Penney D. & Jepson J. E.: Fossil Insects: An introduction to palaeoentomology. Siri Scientific Press, 2014. ISBN 978-0957453067. s. 113–115
  2. http://www.mm.helsinki.fi/mmeko/kurssit/ME473/Suomen%20hyonteislahkot.pdf

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]