Kulaani
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
| Kulaani | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kavioeläimet Perissodactyla |
| Heimo: | Hevoseläimet Equidae |
| Suku: | Equus |
| Laji: | Aasianvilliaasi hemionus |
| Alalaji: | hemionus |
| Kolmiosainen nimi | |
|
Equus hemionus hemionus |
|
| Katso myös | |
Kulaani (Equus hemionus hemionus) on aasianvilliaasin nimialalaji.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulaani on hieman onageria (E. h. onager) isompi ja tummempi. Kulaanilla ei useimpien muiden aasianvilliaasien tapaan ole lapojen kohdalla poikkiristiä. Väriltään kulaani on keltaharmaa ja selän kuvio on vain heikosti havaittavissa.
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulaania tavataan Mongoliassa ja Kiinassa. Yhteensä niiden lukumääräksi arvioidaan 23 000, ja vaikka lajin populaatiot ovat vakaat, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee sen silmälläpidettäväksi lajiksi.[1]
Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulaanin elintavoista tiedetään suhteellisen paljon niiltä ajoilta kun se oli vielä yleinen. Kulaani ei koskaan vietä koko vuotta samoilla alueilla. Sääolosuhteet ja ruoan loppuminen pakottavat lauman vaeltamaan ruoan perässä. Pienemmät perhekunnat yhdistyvät talven kynnyksellä ja vaeltavat jopa tuhatpäisinä laumoina etsimään parempia laidunmaita. Eläimet pysyttelevät koko talven isoissa laumoissa ja lumen sulaessa ne vaeltavat takaisin kesälaitumilleen. Suurimmat vaellukset ovat syksyllä, jolloin kevään varsat jaksavat jo pysyä isompien mukana nopeassa vauhdissa. Syyskuun lopulla sukukypsyyden saavuttaneet orivarsat lähtevät, tai pakotetaan lähtemään, laumasta ja lähtevät yksikseen vuoristoseuduille etsimään omaa laumaa.
Nuori ori voi seisoa vuoren rinteellä pitkäänkin haistelemassa ilmaa ja etsien sopivaa laumaa, ja jos tällainen löytyy, hyökkää nuori ori lauman johtajana toimivan oriin kimppuun. Vanhempi ori tuntee kuitenkin nuorten tavat ja nujertaa kilpailijansa yleensä helposti. Tappelut ovat kuitenkin kiivaita, ja usein aaseista irtoaa nahanpalasia tai niiden häntä katkeaa. Joskus nuori ori onnistuu syrjäyttämään vanhemman ja ottaa lauman haltuunsa.
Yhden oriin tammamäärä vaihtelee paikan ja tilaisuuksien mukaan tavallisesti kolmesta kahteenkymmeneen, mutta on nähty myös yli 50 yksilön laumoja. Joskus saattaa kesälläkin liittyä yhteen pienempiä laumoja, jolloin samassa laumassa saattaa olla useita satoja kulaaneita. Lopulta laumat taas eroavat ja jokaista laumaa johtaa yksi ehdottoman itsevaltias ori. Tammat hakeutuvat vahvan ja itsevarman orin ympärille, jotta jälkikasvu saisi mahdollisimman vahvat geenit.
Kulaanit saattavat elää samassa laumassa myös muiden eläinlajien kanssa. Kerrotaan niitä joskus nähdyn korkealla vuoristoissa villilampaiden, tiibetingasellien ja villien nautojen seurassa samaan tapaan kuin seeprat ja antiloopit laiduntavat Afrikassa yhdessä. Alatasangoilla kulaanit ovat yhdessä saiga-antilooppien kanssa. Tällaiset yhteiset laumat lisäävät eläinten turvallisuutta, koska laumassa on silloin enemmän valppaita silmäpareja tarkkailemassa vihollisia. Kaikille myös riittää ruokaa, koska hevosensukuiset eläimet syövät erilaista heinää kuin märehtijät.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kaczensky, P., Lkhagvasuren, B., Pereladova, O., Hemami, M. & Bouskila, A.: Equus hemionus hemionus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.1.2020. (englanniksi)
|