Koppapäiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koppapäiset
Sillikuningaskalat
Aavekärsäkuningas (Callorhinchus milii)
Aavekärsäkuningas (Callorhinchus milii)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Rustokalat Chondrichthyes
Alaluokka: Koppapäiset
Holocephali
Bonaparte, 1832[1]
Lahko: Sillikuningaskalat
Chimaeriformes
Obruchev, 1953 [1]
Heimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Koppapäiset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Koppapäiset Commonsissa

Koppapäiset (Holocephali) on pieni rustokalojen alaluokka, johon kuuluu vain yksi lahko, sillikuningaskalat (Chimaeriformes). Toiseen rustokalojen alaluokkaan kuuluvat hait ja rauskut.

Sillikuningaskalojen lahko käsittää kolme heimoa ja yhteensä noin 30 lajia; näistä tunnetuin on sillikuningas. Koppapäiset ovat melko kookkaita syvänmeren kaloja jotka saalistavat pohjaeläimiä herkän kuononsa avulla.

Koppapäisillä on tyypillisesti suuri pää sekä pitkä ja kapea pyrstö. Etummainen selkäevä on lyhyt ja korkea, taempi taas pitkä ja matala. Etummaisen selkäevän ensimmäinen ruoto on muuntunut erilliseksi piikiksi, jonka tyvellä on myrkkypussi.

Toisin kuin useimmat muut kalat koppapäiset eivät niinkään ui pyrstöään vaan suuria rintaeviään liikuttamalla. Ne vaikuttavat ylipäätään kömpelöiltä.

Toisin kuin hailla, koppapäisten hampaat ovat talttamaiset ja yhteen kasvaneet kuin nokaksi, jolla kala murskaa ravintonaan käyttämänsä pohjan nilviäiset ja äyriäiset.

Koppapäiset ottavat hengityksessä tarvitsemansa veden sieraintensa kautta, toisin kuin hait, jotka hengittävät suun kautta. Kidukset sijaitsevat yhdessä kiduskammiossa.

Muiden rustokalojen tapaan koppapäisillä on sisäinen hedelmöitys. Koiraan vatsaevä on muotoutunut eväsiittimeksi. Koiraat ovat naaraita pienempiä ja niillä on usein otsassaan nuijamainen uloke, jolla koiras tarttuu naaraaseen paritellessaan. Naaras munii munansa parittain. Ne ovat suuria ja ne asetetaan pohjalle munakoteloissa, joissa on jopa 20 cm:n mittainen kova nahkamainen kuori. Poikaset kuorituvat noin kolmen kuukauden kuluttua.

Koppapäisten liha mainitaan maukkaaksi ja sitä syödään Kiinassa ja Uudessa-Seelannissa. Euroopassa koppapäisiä on pyydetty niiden maksan takia, jonka öljyä on käytetty voiteluaineena ja lääkintärasvana.

Lahkon nimi Chimaeriformes viittaa kreikkalaisen mytologian khimaira-taruhirviöihin, joiden rakenne oli leijonan, vuohen ja käärmeen yhdistelmä. Oudon näköisten kalojen nimet liittyvät sekasikiörakenteeseen myös muissa kielissä, niitä kutsutaan merikissoiksi, merikaniineiksi, merikoiriksi ja merilouhikäärmeiksi.

Lahkon suomalainen nimi sillikuningaskalat tulee vastaavasta ruotsinkielisestä termistä.

Koppapäisten fossiileja on löydetty jo devonikauden kerrostumista.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mike Everhart: Chimaeroids (Ratfishes): A new taxon of cartilaginous fish from the Smoky Hill Chalk Oceans of Kansas Paleontology. Viitattu 11.11.2010. (englanniksi)