Kooninkallion tuulivoimapuisto
| Kooninkallion tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Kankaanpää (Honkajoki) |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | kevättalvi 2015 [1] |
| Sähköverkkoon | kevättalvi 2016 [1] |
| Valmistunut | heinäkuu 2016 [1] |
| Kustannus | 50 miljoonaa € [2] |
| Perustaja | Honkajoen kunta |
| Rakennuttaja | Taaleritehdas [2] |
| Omistaja | Taaleri [1] |
| Operaattori | Taaleri [3] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 [4] |
| Puistojännite | 20 kV [4] |
| Liittymisjännite | 110 kV [4] |
| Korkeus | 105–110 m [5] |
| Pinta-ala | 10,6 km² [4] |
| Tuulivoimalat | 9 × Nordex N131 (3 MW) [3][6] |
| Kapasiteetti | 27 MW [3] |
| Vuosituotanto | 84 GWh [7] |
 Kooninkallion tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kooninkallion tuulivoimapuisto on Satakunnan Kankaanpäässä Ristilänperällä sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 9 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 27 megawattia ja vuosituotanto on noin 84 gigawattituntia [7]. Voimalat on rakentanut Taaleritehdas, ne omistaa Taaleri ja operoi Taaleri.[5][3][2][1]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuulivoimapuisto sijaitsee 11 kilometriä Kankaanpään keskustaajamasta pohjoiseen ja Honkajoen kirkonkylästä alle 6 kilometriä etelään. Alue sijoittuu Pohjankankaan pitkittäisharjun ja Karvianjokilaakson väliselle pohjois-eteläsuuntaiselle metsäselänteelle. Sen pohjoispuolella sijaitsevalle Kirkkokallion tuulipuistoon on tieyhteys.[4] Tuulipuiston tuulivoimalaitosten suurin etäisyys on 4,0 kilometriä, alueen kohtisuora leveys 1,6 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 2,6 neliökilometriä. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on kuitenkin 10,6 neliökilometriä. Voimaloiden paikat sijaitsevat paikannimillä ilmaistuna Hangassuntin, Porraskeitaan, Isopalon, Kööpelinkallioiden ja Parkkamäen läheisyydessä. Voimaloiden perustukset ovat 105–110 metriä mpy.[5]
Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Nordexin valmistamaa N131-mallia, jonka napakorkeus on 144 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 131 metriä, ja jonka kapasiteetti on 3,0 megawattia.[3][6][2][1]
Alueella on rakennettu tai paranneltu paikallista metsäautotieverkkoa ja lisätty muutama oma huoltotieosuus voimaloille. Alueelle pääsee parin kilometrin päässä sijaitsevalta Pohjanmaantieltä. Tuulipuiston sisäinen sähkönsiirto tehdään 20 kilovoltin maakaapeleilla tuulipuistossa sijaitsevalle liityntäpisteelle, josta sähkö johdetaan maakaapelilla 1,5 kilometriä itään Pohjankangasta seuraavalle 110 kilovoltin Kankaanpää–Isokeidas -voimajohdolle rakennetulle sähköasemalle.[4]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuulivoiman vaihekaava[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pohjois-Satakunnassa on ollut 2010-luvulla myönteinen asenne tuulivoimapuistoja kohtaan. Neljä kuntaa, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen, toteuttivat yhteistyönä selvityksen, jossa nämä kartoittivat alueiltaan tuulivoimalle otollisia alueita. Selvitys valmistui kesällä 2012. Alueet liitettiin mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan ehdotukseen toukokuussa 2013.[4] Siinä Honkajoen kirkonkylän eteläpuolelle ja lounaispuolelle osoitettiin tuulivoiman rakentamiselle sopivia alueita. Lounaispuolella sijaitsee Haukkasalon alue (alue nro 2) ja eteläpuolella Honkajoen keskustan alue (nro 5). Keskustan alueen pinta-ala on 10,4 neliökilometriä ja sinne ajateltiin sopivan 32 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on 160 metriä ja kokonaiskorkeus 220 metriä. Alueella tuulee tuulipuistolle riittävästi, sillä tuulen keskinopeus tuotantokorkeudella oli mittauksissa 7,3 metriä sekunnissa. Tähän tuuliluokkaan sopivia tuulivoimaloita valmistetaan, joten tuulivoiman rakentajat tarttuivat heti tilaisuuteen ja rakensivat tänne kaksi tuulipuistoa: Kirkkokallion tuulivoimapuiston vuonna 2013 ja tämän vuonna 2015. Kolmas tuulipuisto, eli Paholammin tuulivoimapuisto, ei ole vielä toteutunut (vuoden 2022 tilanne).[8]
Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuulivoimapuiston suunnittelun ja rakentamisen aikana oli Honkajoki itsenäinen kunta, joka on liitetty Kankanpään kaupunkiin vasta vuonna 2021. Kankaanpään kaupunki laati kuitenkin Kankaanpään Kooninkallion tuulivoimaosayleiskaavan joulukuussa 2013. Sitä ennen vamistui kaavan luonnos kesäkuussa 2012, käynnistyi samassa kuussa osayleiskaavan suunnittelu ympäristölautakunnan päätöksellä, kaava esiteltiin sen jälkeen yleisölle ja se hyväksyttiin kunnanvaltuustossa joulukuussa 2013. Kaava-alueen pinta-ala on 10,64 neliökilometriä ja sen eduksi katsottiin jo se, että kaava-alueen lähellä toimi jo Kirkkokallion tuulivoimapuisto ja molempien läheltä kulki ohi 110 kilovoltin sähkölinja.[4]
Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuulipuistoa alettiin rakentamaan helmikuussa 2015 Taaleritehtaan 50 miljoonan euron rahoituksella [1].[2] NCC Rakennus toimi vuosina 2014–2015 pääurakoitsijana. Sen vastuulla oli rakentaa infrastruktuuri, sähköistys, sähkövoimansiirto, maatyöt, tieparannukset ja voimaloiden perustukset. Voimalaitokset toimitti saksalainen Nordex. Rakennustyöt päättyivät 2016 kevättalvella, jolloin ensimmäiset voimalat aloittivat sähköntuotantonsa. Koko tuulipuisto oli mukana tuotannossa heinäkuussa 2017 [1].[2][9][10]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Taaleri Tuulitehdas II Ky: vuosiraportti 2016 (PDF) (s.) taalerienergia.com. 28.2.2017. Helsinki: Taaleri Pääomarahastot Oy. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ a b c d e f Taaleritehtaalle 9 voimalan tuulipuisto Kankaanpäähän taaleri.com. 19.03.2015. Helsinki: Taaleri Oyj. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ a b c d e Kooninkallion tuulivoimapuisto www.thewindpower.net. 4.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Mattila, Ilmari: Kankaanpään Kooninkallion tuulivoima osayleiskaava (PDF) (s. 5–7, 9, 11–20, 24, 28, 31) 9.12.2013. kankaanpaa.fi: Kankaanpään kaupunki. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ a b c Kooninkallion tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ a b Nordex N131 3 MW www.thewindpower.net. 19.6.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 28.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Taaleri Tuulitehdas II Ky: vuosiraportti 2018 (PDF) (s. 7,) taalerienergia.com. 28.2.2019. Helsinki: Taaleri Pääomarahastot Oy. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Satakunnan tuulivoimaselvitys 2022, s. 20 (taulukko), 23, 40, 105–107. Pori: Satakuntaliitto, 2022. ISBN 978-952-5862-98-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.11.2023).
- ↑ NCC ja Taaleritehdas tekivät 60 miljoonan sopimuksen rakennuslehti.fi. 18.9.2015. Rakennuslehti. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Referenssit infrabuilders.fi. Tampere/Oulu: InfraBuilders Oy. Viitattu 28.11.2023.