Komentoliittymä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bashin komentoliittymä.
Free Pascalin kääntäjää käytetään Cygwinin komentoriviltä.
Hakusana "komentorivi" johtaa tänne. Windowsin komentorivistä kertova artikkeli on CMD.EXE.

Komentoliittymä, komentorivi eli komentokehote (engl. command line interface, CLI) on tapa järjestää ihmisen ja tietokoneen välinen kommunikointi. Vaikka komentoliittymää voisi pitää graafisen käyttöliittymän vastakohtana, käytännössä vertailu ei ole aivan osuva. Komentoliittymää käytetään usein erikoistapauksissa, kuten tieteellisen tutkimuksen käyttämissä sovelluksissa, monien laitteiden käyttöliittymissä tai näkövammaisille tarkoitetuissa sovelluksissa. Perinteisesti Unixeissa ja Linuxissa komentoliittymä on ollut näkyvässä asemassa järjestelmän ylläpidossa. Tyypillisin komentoliittymässä ajettava ohjelma on komentotulkki. Komentoliittymästä käytetään myös nimityksiä konsoli, terminaali ja pääte.

Komentorivin käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komentoliittymässä ajetaan tyypillisesti komentotulkkia. Tällöin käyttäjä kirjoittaa komentoriville käynnistettävän ohjelman nimen tai komentotulkin sisäisen komennon mahdollisine parametreineen ja painaa syöttöpainiketta, jolloin komentotulkki käsittelee käskyn ja tulostaa vastineen näytölle.

Suoritteen jälkeen tietokone jää odottamaan uutta komentoa. Tietokoneen ollessa valmis vastaanottamaan komennon sen merkkinä on komentokehote (engl. prompt), joka MS-DOS/Windows-ympäristössä päättyy kulmasulkuun (>) ja Unix-käyttöjärjestelmissä $-merkkiin, paitsi ylikäyttäjällä (root) #-merkkiin.

Komentoliittymän käyttö ei välttämättä vaadi suurta järjestelmän tuntemusta, sillä komennot ovat usein lyhennyksiä selväkielisistä englanninkielisistä sanoista, ja niille on yleensä saatavilla käytönaikainen ohje komennoilla help tai man.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komentoliittymä periytyy paperipäätteiden ajalta, jolloin tietokoneen käyttö oli suoraviivaista komentojen ja suoritteiden vuorottelua. Komentoliittymä oli pääasiallinen tietokoneiden käyttöliittymä, kunnes näyttötekniikan ja -korttien kehitys loi edellytykset grafiikan esittämiselle.

Sovelluksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komentoliittymää käytetään edelleen sen tuoman selkeyden ja pienempien resurssivaatimusten takia monissa laitteissa ja sovelluksissa. Verrattuna hiirellä tapahtuvaan ikkunoiden selailuun graafisella käyttöliittymällä on komentoliittymä joissakin tapauksissa myös nopeampi tapa ohjata tietokoneen toimintaa. Komentoliittymän käyttö on yleistä tieteellisen tutkimuksen, laitteiden kehittämisen ympäristöissä ja käyttöliittymissä, jotka liittyvät kiinteästi johonkin laitteeseen. Monet ohjelmoijat suosivat komentoliittymää. Komentoliittymän käyttö on väistämätöntä suurtietokoneiden ja muiden erikoisempien tietokoneiden yhteydessä.

Rajoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvien ja äänten käsittely luonnollisesti on hyvin hankalaa komentoliittymästä. Vieraan komentoliittymän käyttäminen ilman ohjeita on vaikeaa ilman huolellisesti tehtyä aputoimintoa. Tavalliseen webin selailuun komentoliittymää ei voi suositella, vaikka se onkin mahdollista telnet-yhteyden yli Unix-palvelinkoneella tai Lynx-selaimella.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]