Kolmoisliiton sota

Kolmoisliiton sota
Päivämäärä: 1864–1870 Paikka: Etelä-Amerikka Lopputulos: Kolmiliiton voitto
Osapuolet
Paraguay	Argentiina Brasilia Uruguay
Komentajat
Francisco Solano López † José E. Díaz †	Venancio Flores Bartolomé Mitre Pedro II Duque de Caxias Luís Filipe Gastão de Orléans
Vahvuudet
150 000	30 000 argentiinalaista 164 173 brasilialaista 5 583 uruguaylaista
Tappiot
noin 300 000 sotilasta ja siviiliä	91 000–100 000 sotilasta ja siviiliä

Kolmoisliiton sota oli sota, jonka Paraguay kävi vuosina 1864-1870 Argentiinan, Brasilian ja Uruguayn Kolmiliittoa vastaan. Paraguay menetti sodassa laajoja alueita ja sen väestö laski noin 500 000 hengestä 221 000:een, joista ainoastaan 28 000 oli aikuisia miehiä.

Paraguayta hallitsi sodan aikana presidentti ja diktaattori Francisco Solano Lopez, joka haaveili Etelä-Amerikan Napoleonin asemasta. Hänen sotilastaitonsa olivat kuitenkin varsin vähäiset, minkä vuoksi taistelut olivat usein joukkojen tapattamista, kuten ensimmäisessä Tuyutyn taistelussa brasilialaisia vastaan, jossa paraguaylaiset menettivät 10 000 – 12 000 miestä. Hän ei kuitenkaan hävinnyt kaikkia taistelujaan, ja kun hän sattui voittamaan, olivat vihollisten tappiot vuorostaan suuret. Esimerkiksi Curupaityn taistelussa Paraguayn joukot menettivät vain 50 miestä, kun taas vastapuolella olleet brasilialaiset ja argentiinalaiset kokivat noin 9000 hengen tappiot. Tilanne kävi lopulta Paraguayn kannalta yhä toivottomammaksi, ja Lopez järjesti armeijaansa vakoiluverkoston, jonka tarkoitus oli ampua jokainen, joka osoitti pelkuruuden merkkejä. Lopulta hän komensi koko pääkaupungin, Asunciónin, väestön hylkäämään kaupungin ja vei heidät viidakkoon. Hän oli päättänyt että jos hän kaatuu, maa kaatuu hänen mukanaan. Hän oli juuri päättänyt teloituttaa äitinsä, kun brasilialaiset sotilaat hyökkäsivät hänen leiriinsä. Hän taisteli viimeiseen saakka ja yritti sen jälkeen paeta, mutta epäonnistui ja hänet surmattiin. Tämän jälkeen sota päättyi.