Koiviston yhteiskoulu

Koiviston yhteiskoulun I luokka 1937.

Koiviston yhteiskoulu oli alkuaan Koiviston kauppalan 5-luokkainen yhteiskoulu, joka sijaitsi Suomeen silloin kuuluneessa Viipurin läänissä Karjalankannaksella. Koulu oli yksityinen oppikoulu ja sen omisti Koiviston yhteiskoulun kannatusyhdistys 1922 – 1948. Sotien jälkeen sen omistus jatkui Haminan-Koiviston kannatusyhdistyksen (1953 – 1961) ja sitten Virolahden yhteiskoulun kannatusyhdistyksen (1953-1961) nimissä. Koulu oli saanut perustamisluvan 29. kesäkuuta 1922 ja luvan antaa keskikoulutodistuksia 17. helmikuuta 1927. Koulu haluttiin muuttaa 8-luokkaiseksi ja Valtioneuvosto myönsi 13. syyskuuta 1939 laajentumisluvan, mutta laajentumista ei voitu toteuttaa alkaneen sodan takia ja 8-luokkaiseksi muuttuminen jäi lopulta kokonaan toteutumatta.

Koska koulun oppilaita oli hajallaan eri puolella Suomea, toteutettiin opetus kirjekurssina, johon osallistui 40 % oppilaista. Keväällä 1941 aiottiin koulu siirtää Myllykoskelle ja Kouluhallitus ehdotti keväällä 1942 koulun siirtoa takaisin Koivistolle. Koivistolla kuitenkaan ei sodan tuhojen takia ollut jäljellä kunnollista koulurakennusta, joten koulun johtokunta ei pitänyt siirtoa mahdollisena. Keväällä 1944 koulun toimintaa jatkettiin Sippolassa ja tarkoitus oli sen jälkeen pitää koulua Salossa tai Taavetissa, mutta loppujen lopuksi toiminta jatkui Haminassa. Kannatusyhdistykselle myönnettiin 24. toukokuuta 1951 lupa siirtää koulu Virolahdelle, missä koulu sitten toimikin syksystä 1951 kevääseen 1955. Valtion omistukseen koulu siirtyi 15. kesäkuuta 1961 annetulla asetuksella. Näin koulun toiminta yksityisenä oppikouluna päättyi 31 elokuuta 1961.

Koulun toiminta jatkui tämän jälkeen Virolahden keskikouluna, 1963 alkaen Virolahden yhteislyseona ja 1975 Virolahden yläasteena ja lukiona.

Historiaa

Koulun rehtori Hilda Myyryläinen kertoo koulun vaiheista seuraavaa:

"Paisuva oppilasmääräkin pani ajattelemaan oman koulutalon pystyttämistä. Tämä ajatus olikin jo koulun Haminaan siirtyessä v. 1940 askarruttanut mieliä siinä määrin, että eräässä keskustelussa oli Haminan kaupungin taholta luvattu ja myöhemmin virallisesti lahjoitettu koululle tontti Kadettikoulunkadun varrelta. Arkkitehti Einari Teräsvirta laati piirustusluonnoksen: varsin upeaa koulutaloa ja oppilaskotia varten tontille N:o 1 korttelissa 65 a. Rahapula ja uskalluksen puute siirsivät hankkeen toteutumisen. Kouluhan oli saanut Talvisodan aikuisista menetyksistään korvausta n. 1 mili. mk, josta vain pieni summa rahassa ja loppu pitkäaikaisilla obligatioina. (Ainoastaan arkiston tärkein osa, piano ja heijastuskone, oli saatu Koivistolta evakuoiduksi.)" Vuonna 1947 Koiviston yhteiskoulun 25-vuotisjuhlia vietettiin sekä Haminassa että Helsingissä. Koulun entiset oppilaat ja ystävät vastasivat juhlien onnistumisesta.

Koulun nimet

• Koiviston yhteiskoulu (Koivisto 1922–1948)
• Haminan-Koiviston yhteiskoulu (Hamina 1948–1953)
• Virolahden yhteiskoulu (1953–1961)

Tilastoja

Lukuvuosi	Opettajat	Oppilaat	Ylioppilaat
1922–1923	5	95	–
1931–1932	7	147	–
1938–1939	7	212	–
1950–1951	16	180	–
1960–1961	17	356	–

Koulurakennukset

Koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa. Aluksi koulua pidettiin pappilan ja kappalaisen hallussa olleissa rakennuksissa. Toisena vuonna päästiin entiseen kunnantaloon, jonka kunta luovutti oppikoulun käyttöön. Oma koulutalo valmistui vuonna 1925 Koiviston salmen rannalle. Koulu paloi 19. helmikuuta 1940. Sodan takia siirryttiin Haminaan yhteislyseon rakennukseen. Virolahdella toimittiin ensin siirtymävaiheessa kunnantalossa ja syksyllä 1954 koulu pääsi uuteen vasta valmistuneeseen koulutaloon.

Rehtorit

• Elias Lamminpää (1922–1923)
• Lauri Kiehelä (1923–1925)
• Kalle Keituri (1925–1939)
• Hilda Myyryläinen (1939–1961), opetusneuvos

Lähteet

• Koiviston yhteiskoulu (Arkistoitu – Internet Archive)
• 95-vuotias Hilda Myyryläinen

Aiheesta muualla

• Koivisto kuvina