Knud Lavard
Wikipedia
Knud Lavard (1090-luvulla - 7. tammikuuta 1131, Haraldsted) oli tanskalainen prinssi ja pyhimys. Hänen nimensä "Lavard" vastaa englannin lordi-titteliä.
Knud oli kuningas Eerik Ejegodin poika, mutta tämä kuoli Knudin ollessa alle 10-vuotias. Koska Knud oli liian nuori seuraamaan isäänsä tuli hänen sedästään Niilo Sveninpojasta uusi kuningas. Niilo nimitti Knudin vuonna 1115 Slesvigin jaarliksi. Knud kävi sotia lähiseudun vendejä vastaan. Kun vendien ruhtinas kuoli vuonna 1129 sai Knud Saksan kuninkaan Lotharin nimittämään itsensä uudeksi ruhtinaaksi ("knes"). Vendien ruhtinas Niklot nousi vuonna 1129 kapinaan Knudia vastaan, mutta Knud kukisti tämän.
Kuningas Niilon poika Magnus piti Knudia kilpailijana Tanskan kruunusta. Magnus yritti turhaan saada isäänsä puolelleen. Lopulta Magnus antoi murhata Knudin kun tämä oli matkalla tapaamaan serkkuaan, Knuut Pyhän tytärtä Ceciliaa. Knudin murha johti kapinaan Niiloa ja Magnusta vastaan. Kapina kulminoitui Fotevikin taisteluun vuonna 1134, jossa Magnus kaatui. Niilo joutui puolestaan pakenemaan.
Pitkän sisällissotien kauden jälkeen Knudin postuumi poika Valdemar I nousi Tanskan kuninkaaksi vuonna 1157. Valdemarin aikana paavi teki Knudista pyhimyksen. Knudin juhlapäivää eli nuutinpäivää juhlittiin pitkään hänen kuolinpäivänään. Mutta myöhemmin se siirrettiin nykyiselle paikalleen 13. tammikuuta.
Knudin kuoleman jälkeen Slesvigissa ja muualla Tanskassa perustettiin knudsgilde nimellä kulkevia kauppiaskiltoja.
