Kleopatra (perhonen)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kleopatra
Tiedosto:PI Montioni 424.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Kaaliperhoset Pieridae
Alaheimo: Keltaperhoset Coliadinae
Suku: Sitruunaperhoset Gonepteryx
Laji: cleopatra
Kaksiosainen nimi
Gonepteryx cleopatra
(Linnaeus, 1767)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kleopatra (perhonen) Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kleopatra (perhonen) Commonsissa

Kleopatra[1] (Gonepteryx cleopatra) on sitruunaperhosiin kuuluva, Välimeren ympäristössä tavattava päiväperhonen. Vanhemmassa kirjallisuudessa se esiintyy etelän sitruunaperhosena.[2]

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden sitruunaperhosten tapaan sekä etu- että takasiivet ovat pyöreähköt. Etusiiven kärjessä on terävä kärki ja takasiivessä lyhyt, terävä kannus. Koiraalla siipien yläpinnat ovat kirkkaan sitruunankeltaiset, mutta etusiipien keskiosat ovat laajalti kirkkaan oranssit ja ainoastaan siiven ulkosyrjässä näkyy vaaleankeltaista. Siivissä on oranssinpunaiset keskitäplät. Naaraan siivet ovat yläpinnoiltaan vaalean kellanvihertävät oranssinpunaisilla keskitäplillä. Molemmilla sukupuolilla siipien alapinnat ovat kellanvihreät ja niissä erottuu punaruskea keskitäplä. Siipiväli 58–74 mm.[3][1][4]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kleopatraa tavataan Välimeren ympäristössä. Levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta ja Iberian niemimaalta Etelä-Ranskan ja Italian kautta Balkanille ja idässä Syyriaan. Sitä tavataan myös Välimeren saarilla. Perhoset lentävät yhtenä, varsin pitkäikäisenä sukupolvena toukokuusta syyskuuhun ja talvehtimisen jälkeen lento jatkuu toukokuusta elokuulle saakka.[3][1]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kleopatrat elävät kuivilla ja lämpimillä paikoilla, pensaikkoisilla alueilla sekä valoisissa metsissä. Laji on usein runsaslukuinen. Perhoset lentävät päivällä ja käyvät ahkerasti kukilla imemässä mettä. Yöt ja talvilevon perhoset viettävät etenkin karhunvatukkapensaikoissa lehtien alla.[3][2][1]

Toukat elävät piilotellen ravintokasvien lehtien alapinnoilla ja kotelo roikkuu pääpuoli alaspäin kiinnittyneenä lehteen tai oksaan.[3]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukan ravintokasveja ovat erilaiset paatsamat (Rhamnus).[1][2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Haahtela, Saarinen, Ojalainen & Aarnio: Suomen ja Euroopan päiväperhoset. Gummerus, 2012. ISBN 978-951-20-8386-2. s. 100
  2. a b c Higgins, L. G. & Riley, N. D.: Euroopan päiväperhoset, 2. painos. Helsinki: Tammi, 1980. ISBN 951-30-2311-7. s. 70–71
  3. a b c d Butterflies of Europe (englanniksi)
  4. UK butterflies (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]