Kirkniemen lasitehdas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kirkniemen lasitehdas toimi Lohjalla Virkkalan lahden rannalla Jönsbölen kylässä vuosina 1908–1925. Tehdas kamppaili koko toiminta-aikansa taloudellisissa vaikeuksissa, ja se oli useaan otteeseen pysähdyksissä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkniemen lasitehtaan perusti joukko apteekkareita Tammisaaren apteekkarin Erik Mikael Eklundin johdolla. Apteekkarit olivat tyytymättömiä siihen, että suomalaisten lasitehtaiden vuonna 1905 solmima hintakartelli oli kesäkuussa 1908 laajennettu koskemaan myös apteekkilasia. Tehtaan sijaintipaikaksi valittiin Lohja, koska lähistön sahoilta oli saatavissa halpaa jätepuuta lasitehtaan polttoaineeksi. Kirkniemen tehdas rakennettiin nopeasti, ja se aloitti tuotannon jo elokuussa 1908. Tehdas joutui kuitenkin heti vaikeuksiin, sillä sen toimintaa jouduttiin alusta lähtien rahoittamaan luotoilla osakepääoman tultua käytettyä tehtaan perustamiseen. Tämä johti muun muassa halvemman lapsityövoiman käyttöönottoon palkkakulujen säästämiseksi. Myös valmistetun lasin hinta jouduttiin pian nostamaan kartellin hintojen tasalle. Tehdas teki näistä toimista huolimatta konkurssin jo vajaan vuoden kuluttua kesäkuussa 1909.

Lasitehdas sai kuitenkin jo pian uusiksi omistajikseen sahanomistajat Carl Henrik Norrmanin ja Arvid Sundbergin. Tehtaan toiminta alkoi taas keväällä 1910. Tehdas toimi nyt muutamia vuosia, mutta ensimmäisen maailmansodan puhjettua syntyi pula lasin raaka-aineena käytetystä soodasta, ja tehdas joutui sulkemaan ovensa vuoden 1914 lopulla. Lasitehtaan uudeksi omistajaksi perustettiin 1915 Aktiebolaget Vitrum Osakeyhtiö. Tehtaan tuotanto alkoi uudelleen kesällä 1915. Vuonna 1916 tehtaan johtajaksi tullut Kaarlo Vesamaa onnistui vielä laajentamaankin tuotantoa. Vesamaa surmattiin Suomen sisällissodan aikana, ja sen jälkeen lasitehdas suljettiin.

Vuonna 1919 tehtyjen järjestelyjen seurauksena tehtaan suurimmaksi omistajaksi tuli turkulainen Åströmin teknillinen tehdas. Tuotanto alkoi samana vuonna, ja myös työntekijämäärä kaksinkertaistui. Tehtaan uudeksi isännöitsijäksi tuli 1921 koneinsinööri John Le Bell (1883–1949). Tehtaan puinen hyttirakennus paloi helluntaina 1922, mutta uusi kivinen hyttirakennus saatiin käyttöön jo samana vuonna. Tässä yhteydessä myös tehtaan vuosituotanto kaksinkertaistettiin 180:stä 334:ään tonniin. Tuotannosta valtaosa meni Åströmin tehtaille Turkuun. Tehtaan kannattavuus oli kuitenkin edelleen huono, ja sen parantamiseksi päätettiin aloittaa kristallilasin valmistus.

Vuoden 1924 pahasti tappiollinen tilinpäätös johti siihen, että tehdas päätettiin lopettaa ja henkilökunta irtisanoa 1. helmikuuta 1925. Toiminta päättyi kuitenkin jo 19. tammikuuta 1925, kun uudessa hyttirakennuksessa sattunut kaasuräjähdys sytytti tehtaalla tuhoisan tulipalon.

Lohjan Kalkkitehdas Oy osti entisen lasitehtaan rakennuksineen ja perusti sinne 1927 konepajakoulun. Lasitehtaan konttorista tehtiin oppilasasuntola, ja entisissä tuotantorakennuksissa oli opetustiloja. Tarpeettomiksi jääneitä asuin- ja tuotantorakennuksia purettiin ajan myötä. Koulu jatkoi toimintaansa eri nimillä vuoteen 1993 saakka. Rakennuksissa toimi sitten pari vuotta ravintola ja majoitusalan yritys, mutta nekin lopettivat kannattamattomina. Vuonna 1998 entisen lasitehtaan vielä jäljellä olleet rakennukset purettiin, ja alue on nykyisin omakotitaloaluetta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Annala, Vilho: Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan. II osa. Kehitys vuoden 1809 jälkeen. Ensimmäinen nide, s. 403–408. Helsinki: Suomen lasiteollisuusliitto, 1948.