Kikkuli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kikkuli eli "Mitannin maan mestari hevoskouluttaja" (assussanni, lähellä sanskriitin aśva-sana-)" (A-AŠ-ŠU-UŠ-ŠA-AN-NI ŠA KUR URUMI-IT-TA-AN-NI) oli sotavaunujen hevosten kouluttamista koskevan tekstin kirjoittaja. Teksti kirjoitettiin heetiläisten kielellä Heetiläisten uuden valtakunnan ajalla (noin 1400-luku eaa). Teksti on merkittävä sekä sen sisältämistä hevoskoulutuksen kuvauksista että kielitieteellisesti.

Sisältö ja vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Näin puhuu Kikkuli, Mitannin maan mestari hevoskouluttaja"(UM.MA Ki-ik-ku-li A-AŠ-ŠU-UŠ-ŠA-AN-NI ŠA KUR URUMI-IT-TA-AN-NI).[1]

Näin alkaa Kikkulin teksti. Teksti sisältää täydelliset ohjeet heetiläisten sotahevosten hoitoon (liikunta ja ruokinta), joka kesti 214 päivää.[2]

Kikkulin teksti käsittelee vain hevosten hoitoa, ei koulutusta.[3] Mitannilaiset olivat tunnettuja hevosten koulutuksestaan, jotka he oppivat Kikkulin tekstistä ja heettiläiset loivat sotavaunujensa avulla valtakunnan alueelle, joka on nykyisin Turkissa, Syyriassa, Libanonissa ja Pohjois-Irakissa.[4] On yllättävää, että he käyttivät "Intervalli tekniikoita", joita nykysin käytetään kenttäratsastuksessa ja joita nykyaikainen urheilulääketietede on tutkinut vasta viimeiset 30 vuotta.[5] Kikkulin tekstin kunto-ohjelmassa on mukana tekniikoita, joita sovelletaan nykyaikaisessa urheilulääketieteessä, kuten rasitustaso, elektrolyyttikorvaushoidon teoria, Fartlek koulutus, väliajat ja toistot. Se on suunnattu hevosille, joilla on paljon hitaasti nykiviä lihassoluja.

Kuten nykyaikaisessa hevoskoulutuksessa, Kikkulin hevoset pidettiin talleissa , hangattiin puhtaaksi, pestiin lämpimällä vedellä ja niille ruokitttiin kauraa, ohraa ja heinää vähintään kolme kertaa päivässä. Toisin kuin perinteisessä hevoskoulutuksessa, hevosten ruumiinlämmön annettiin laskea ennen koulutusta.[6] Lisäksi jokaisen harjoituksen jälkeen oli välitaukoja, jolloin hevonen rentoutui osittain ja kun koulutus eteni välitaukoja pidettiin säännöllisin väliajoin.[7] Tällä samalla tavalla välitaukoja käytetään nykyisessä hevoskoulutuksessa. Kuitenkin, Kikkulin tekstissä kiinitetään paljon huomiota hevosten raviin ja laukkaan, eikä vain niiden kouluttamiseen sotavaunussa toimimiseen.[8]

Vuosina 1991 ja 1992, tohtori A. Nyland, University of New Englandissa, Australiassa toteutti kokeen, jossa hän kokeili Kikkulin hevoshoita ja koulutsohjelmaa 7 kuukauden ajan Arabian hevosilla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Kikkuli Text, Lines 1-4
  2. Dr A. Nyland, The Kikkuli Method of Horse Training, Revised Edition, 2009, Maryannu Press, Sydney, p. 9.
  3. Nyland, passim.
  4. Nyland, pp. 11-17.
  5. Nyland, p. 10.
  6. Nyland, pp. 119-130.
  7. Nyland p. 40.
  8. Nyland pp. 24-27.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • A. Kammenhuber, Hippologia hethitica (1962)
  • Ann Nyland, The Kikkuli Method of Horse Training, Kikkuli Research, Armidale, 1993.
  • Ann Nyland, The Kikkuli Method of Horse Training: 2009 Revised Edition, Maryannu Press, Sydney, 2009.
  • Peter Raulwing, "Zur etymologischen Beurteilung der Berufsbezeichnung assussanni des Pferdetrainers Kikkuli von Mittani", Anreiter et al. (eds.), Man and the Animal World, Studies in Archaeozoology, Archaeology, Anthropology and Paleolinguistics in memoriam S. Bökönyi, Budapest (1996), 1-57.
  • Frank Starke, Ausbildung und Training von Streitwagenpferden, eine hippologisch orientierte Interpretation des Kikkuli-Textes, StBoT 41 (1995).
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Kikkuli