Kiinantammisilkkikehrääjä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiinantammisilkkikehrääjä
Antheraea pernyi female sjh.JPG
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Kehrääjämäiset Bombycoidea
Heimo: Riikinkukkokehrääjät Saturniidae
Alaheimo: Saturniinae
Suku: Antheraea
Laji: pernyi
Kaksiosainen nimi
Antheraea pernyi
(Guérin-Méneville, 1855)
Katso myös
 Commons-logo.svg Kiinantammisilkkikehrääjä Commonsissa

Kiinantammisilkkikehrääjä (Antheraea pernyi) on riikinkukkokehrääjiin kuuluva, kookas itäaasialainen perhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinantammisilkkikehrääjä on kookas perhonen, jonka siipien pohjaväri on kellanruskea, eikä väri vaihtele kovin paljon eri yksilöiden välillä. Etusiiven kärki kaartuu eteenkin koiraalla voimakkaan sirppimäisesti. Jokaisen siiven keskellä on värikäs, keskeltä läpikuultava silmätäplä ja takasiivissä silmätäplän ulkopuolen tummassa reunuksessa on keltaista väriä. Siipiväli 110–152 mm.[1]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinantammisilkkikehrääjää tavataan Itä-Aasiasta Intiaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Euroopassa laji on levinnyt luontoon osassa Espanjaa ja Baleaareilla. Aikuiset perhoset lentävät kahtena sukupolvena toukokuussa ja elokuussa.

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammimetsissä viihtyvä laji, jonka molemmat sukupuolet lentävät yöllä ja tulevat valolle. Aikuiset perhoset kuoriutuvat koteloista aamupäivällä. Naaras houkuttelee koiraita luokseen tuottamiensa feromonien avulla. Se munii ensimmäiset noin 30 munaa lepopaikkansa ympäristössä sijaitseville lehdille ja loput lennosta ravintokasveille.

Toukan tuottamaa silkkiä kutsutaan tussah-silkiksi[2].

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka käyttää ravinnokseen pääasiassa eri tammilajeja (Quercus), mutta voi elää myös mm. pyökillä (Fagus sylvatica), koivuilla (Betula) sekä jalokastanjalla (Castanea sativa).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]