Kihti
Wikipedia
Kihti on sairaus, jossa virtsahappoa kertyy liikaa elimistöön.[1] Sairauden syynä voi olla virtsahapon aineenvaihdunnan häiriö tai munuaisten toiminnan heikentyminen, jolloin uraatit eli virtsahapon suolat eivät pääse virtsaan vaan kertyvät elimistöön.
Puriinia sisältävät ruuat kiteyttävät virtsahappoa, ja lisäävät tulehdusriskiä. Tutkimusten mukaan erityisesti eläinperäinen, puriinia sisältävä ravinto on haitallista. [2] Erityisen runsaina puriinilähteinä mainitaan mm. anjovis, sardiini, silli, tietyt sisäelimet, riistaliha ja äyriäiset.
Kihdin ensioireena on yleensä yöllä alkava nivelkipu isovarpaan tyvessä. Sen aikana koko varvas muuttuu punoittavaksi, kuumaksi ja aristavaksi. Oireen yleensä laukaisee määrätty ruoka-aine, alkoholin käyttö, runsas ateriointi tai vamma.
Tulehdus häviää runsaassa viikossa, mutta se uusiutuu ja leviää alaraajojen muihin niveliin, jos sairautta ei huomata ja hoitoa aloiteta. Pitkäaikainen kihti muodostaa ihonalaisia virtsahappokertymiä jänteisiin ja rustoihin.
Kihti todetaan tutkimalla nivelnestettä ja sitä hoidetaan lääkkeillä ja ruokavaliomuutoksilla.
[muokkaa] Lähteet
Jorma Palo: Jorma Palon lääkärikirja. WSOY, 2001. ISBN 951-0-25803-99.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 181. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
- ↑ Choi H, Atkinson K, Karlson E, Willett W, Curhan G: Purine-rich foods, dairy and protein intake, and the risk of gout in men. N Engl J Med, 2004.
