Keskustelu Wikipediasta:Artikkelit elävistä henkilöistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Negatiivinen lisäys[muokkaa wikitekstiä]

Mitä se tarkoittaa? 212.202.233.2 15. syyskuuta 2006 kello 07.05 (UTC)

Varmaankin sitä että jos joku kirjoittaisi kuvitteelliseen artikkeliin Harriv "Harriv on idiootti" tai jotain muuta vähemmän mairittelevaa ilman lähdeviitettä. --Harriv 10. lokakuuta 2006 kello 09.50 (UTC)
Entäpä jos joku kirjoittaisi ilman lähdeviitettä "Harriv on nero"? Tämä artikkeli ei sano siitä mitään.--Teveten 10. lokakuuta 2006 kello 10.49 (UTC)
Tosiasiassa tässäkin käytännössä sanotaan vain, että elävien ihmisten tapauksessa varmistettavuus on tärkeää joka tapauksessa, oli fakta sitten positiivinen tahi negatiivinen: myös "Matti Nykänen osaa ohjelmoida videot" -jutut saa poistaa, jos kyseistä faktaa ei voi varmistaa luotettavista lähteistä. (En tiedä, voiko tätä esimerkkiä varmentaa. Ja se on vain esimerkki. Huom.) Negatiivisten kommenttien kohdalla se on vain erityisen tärkeää, koska ihmisluonto on mitä on. Positiivisten kommenttien kohdalla ko. henkilö ei lähetä kyynelenkarvasta ukaasia OTRS:ään (tai Iltalehteen). Arkipäivän psykologiaa. =) Tämä sivuhan on apinoitu en.wikipedian vastaavasta käytännöstä, joka oli lähinnä käytännön sanelema ja syntynyt nimenomaan sen takia, että juuri negatiiviset kommentit sinkauttavat palkovihanneksia nenäkäytävään (ja vastaavasti tuottivat itkua, hammastenkiristelyä ja isoja otsikoita). --wwwwolf (hauhau/murimuri) 23. marraskuuta 2007 kello 21.26 (UTC)

Mallineesta kahvihuoneessa--Teveten 10. lokakuuta 2006 kello 10.47 (UTC)

Kolmen palautuksen sääntö[muokkaa wikitekstiä]

"Kolmen palautuksen sääntö ei koske tällaisen lähteettömän materiaalin poistamista." Miten tämä näkökulma voi kumota peruskäytäntöjä? – linnea 10. lokakuuta 2006 kello 17.19 (UTC)

Vastustan nykyistä ehdotusta käytännöksi, mikäli tämä kohta säilytetään. Muutenkin nykyinen ehdotus on tarpeeton. Hyvä Wiki-tapa ohjaa toimimaan muutenkin esseessä ehdotetulla tavalla. Peruskäytännöt "ei omaa tutkimusta", "neutraali näkökulma" ja viittaamiskäytäntö vaativat toimimaan ehdotetulla tavalla kaikkien artikkelien tapauksessa. Jos johonkin artikkeliryhmään luodaan oma käytäntö, jossa vaaditaan toimimaan näiden mukaisesti erityisen painokkaasti, tunnustetaan, että peruskäytännöt eivät toimi. Lisäksi ongelmaksi tulee se, että ehdotettu käytäntö voi estää aiheellisenkin negatiivisen tiedon esittämisen Wikipediassa. --M. Porcius Cato 12. lokakuuta 2006 kello 06.50 (UTC)

Wikimedia Foundationin päätös ja tämä sivu[muokkaa wikitekstiä]

Wikimedia Foundation on vuoden 2009 huhtikuussa tehnyt päätöksen, jonka mukaan projekteilla, jotka kuvaavat eläviä henkilöitä, on olemassa linjaukset, jotka kiinnittävät erityishuomiota neutraaliuden ja tarkistettavuuden periaatteille kyseisissä artikkeleissa. Meillä on tämä sivu, joka sen lisäksi että on hyvin lyhyt on myös "mielipidekirjoitus". Ehdotan että tämä joko muutetaan suoraan käytännöksi tai muokataan sellaiseksi että se voidaan hyväksyä käytännöksi. Vertailun vuoksi englanninkielinen käytäntösivu: en:Wikipedia:Biographies of living persons. --Harriv 10. heinäkuuta 2010 kello 23.05 (EEST)[vastaa]

Onko jo valmis äänestykseen?[muokkaa wikitekstiä]

Onko tämä jo valmis äänestettäväksi käytännöksi? Mallineessa lukee, että käännös on vielä kesken. Onko näin? Kommentin jätti Nedergard (keskustelu – muokkaukset)

Käännös ei ole kesken. Ehkä mielipidetiedustelu olisi äänestystä parempi vaihtoehto. --Jisis 11. helmikuuta 2011 kello 14.29 (EET)[vastaa]
Pistin eteenpäin. Katsotaan mitä tapahtuu.--Nedergard 11. helmikuuta 2011 kello 15.24 (EET)[vastaa]

Yhteenveto palautteesta käytäntöehdotukseen[muokkaa wikitekstiä]

Ehdotuksen historia pähkinänkuoressa on seuraava: vuosina 2006–2010 tämä on ollut tynkätasoinen mielipidekirjoitus. Heinä-marraskuussa 2010 en-wikin vastaavan sivun pohjalta käännettiin useamman käyttäjän voimin ehdotus, jonka sopivuudesta käytännöksi keskusteltiin. Nyt käännös on merkattuna jälleen mielipidekirjoitukseksi yhteisön hylättyä käytäntöehdotuksen siinä muodossa kuin se oli.

Jatkokehityksen pohjaksi ja aikaisemman keskustelun dokumentoimiseksi yritän seuraavassa tehdä pientä yhteenvetoa palautteesta, jota annettiin käytäntöehdotuksesta kääntämisen aikoihin heinä- ja marraskuussa 2010 ja myöhemmin mielipidetiedustelun yhteydessä Kahvihuoneessa helmikuussa 2011. Keskustelut löytyvät täältä:

Palaute

Kritiikkiä:

  1. Mitä tehdään olemassaoleville artikkeleille, jotka eivät ole ehdotuksen mukaisia? Niitä on paljon (kymmeniä tuhansia).
  2. Nostaako ehdotus lähteistysvaatimuksia ja rajaako ehdotus marginaalisia aiheita Wikipedian ulkopuolelle?
  3. Onko kaikki lähteetön tieto automaattisesti "kiistanalaista" ja poistettavaa? Jos ei, asia pitäisi erikseen kirjata ehdotukseen.
  4. Ehdotus on liian pitkä ja toistaa asioita, jotka koskevat kaikkia artikkeleita.
  5. Omat osiot artikkelin kohteelle ja Wikipedian muokkaajille. Sisältö jäsenneltävä tämän jaottelun mukaan.
  6. Elävistä henkilöistä kertovien artikkelien ongelmana on resentismi ja alhainen merkittävyyskynnys, viitepakko ei auta niissä.
  7. Sisältää armeijan sanavalikoimasta peräisin olevaa komentokieltä, joka luo ehdotukseen tylyn sävyn.

Kannatusta:

  1. Nopeuttaisi epäilyttävien lähteettömien tietojen poistamista ennen kuin niistä on ehtinyt koitua haittaa artikkelin kohteelle.
  2. Väärät tiedot elävien henkilöiden artikkeleissa ovat todellinen ja iso ongelma.
  3. Wikimedia Foundationin vuoden 2009 huhtikuussa tekemään päätökseen olisi reagoitava jotenkin.
  4. Ehdotus ei ole kovinkaan dramaattinen. Siinä on koottu yhteen pakettiin jo olemassa olevia käytäntöjä, jotka ovat tuttuja vakiokäyttäjille mutta eivät välttämättä uusille käyttäjille.

Ehdottaisin, että ehdotus otetaan uudestaan työn alle ja otetaan huomioon kaikki ylläoleva palaute pyrkien muokkaamaan ehdotuksesta käytösohje. Käytösohjeen tulisi heijastaa niitä toimintatapoja, joita yhteisö jo nyt käytännössä noudattaa tai pitää järkevinä. Mikäli ehdotus uudistetussa muodossaan hyväksytään käytösohjeeksi, niin tarkastellaan joskus myöhemmässä tulevaisuudessa, onko tarvetta keskustella ehdotuksen korottamisesta käytännöksi (sitten kun on kokemusta ehdotuksen toimivuudesta). Käytösohje olisi mielestäni parempi kuin mielipidekirjoitus. Unohtuiko tuosta ylläolevasta luettelosta jotakin olennaista palautetta? --Alcedoatthis 22. lokakuuta 2011 kello 05.04 (EEST)[vastaa]

Ehkä se, että olisi varmaan asiallista selvittää miten "oikeat" tietosanakirjat tai edes kuka-on-kukin kirjat henkilöitä koskevien tietojen hankinnan ja varmistuksen hoitavat. Käsittääkseni ainakin osa noista varmistaa artikkelin kohteilta ennen "painoon" saattamista että teksti on ok ja oikein ja jonkun tuon tyyppisen systeemin kehittäminen olisi fiwikissäkin ihan asiallista. --Zache 22. lokakuuta 2011 kello 05.21 (EEST)[vastaa]
Tarkoittanet, että ohjeen tulisi sisältää selkeät ohjeet artikkelin kohteille, miten toimia siinä tapauksessa, että itsestä kertova artikkeli on väärin tai sisältää herjauksia (kritiikin kohta 5)? Eiköhän sellaiset toimintaohjeet saada aikaiseksi. --Alcedoatthis 22. lokakuuta 2011 kello 05.51 (EEST)[vastaa]
En oikeastaan vaikka tuokin on tärkeää. Tarkoitin sitä, että tuo aikaisempi käytäntöehdotus painottuu hyvin voimakkaasti lähteisiin ja lähdevaatimusten kiristämiseen. En kuitenkaan ole sitä mieltä että lähteistystä kiristämällä pystytään yksistään saavuttamaan sitä, että artikkelit olisivat paikkansapitäviä tai suojaisivat eläviä henkilöitä. Tuore esimerkki tästä on äskettäin uutisoitu Erja Häkkisen virheellinen syntymäaika. Syntymäaika oli alunperin lähteettömänä oikein kunnes se muutettiin Iltalehden uutisen pohjalta toiseksi. Lisäksi äskeisellä korjauksella jossa vaihdettiin lähde IL;stä Savon Sanomiin oli sellainen sivuvaikutus, että samalla lähti lähde Erjan tyttönimelle josta tuli siten lähteetön henkilötieto joka pitäisi poistaa. Tuollaisia yhteyksiä lähteiden ja artikkelissa olevien yksittäisten kohtien välillä on ihan tolkuttomasti eikä niitä voi mitenkään hallita. Ja jos lähdetään miettimään vähänkään pidemmällä aikavälillä niin ehdotukset, käytännöt yms pitäisi olla sellaisia että niillä on edes jokin mahdollisuus toimia. --Zache 22. lokakuuta 2011 kello 15.57 (EEST)[vastaa]
Yksi huomionarvoinen seikka lienee myös se, että nykyisellään luotettavassa lähteessä julkistetun "uutisankan" korjaaminen on jokseenkin mahdotonta. Periaatteessa se tapahtuu niin, että lehti julkaisisi vastineen ja siitä kerrottaisiin vaikka artikkelin keskustelusivulla, mutta sanoisin että käytännössä tuo on aika haastava tie varsinkin jos kyseessä on vähänkään vanhempi uutinen. Esimerkki tämänkaltaisesta tapauksesta löytyy vaikkapa Mikael Storsjö-artikkelin keskustelusivulta. --Zache 22. lokakuuta 2011 kello 05.29 (EEST)[vastaa]
Tarkoitatko, että lähdekritiikin merkitystä ei ole korostettu ehdotuksessa riittävästi, ja että luotettava lähdekin saattaa sisältää vääriä tietoja? Sellainen painotus voitaneen sisällyttää ehdotukseen. --Alcedoatthis 22. lokakuuta 2011 kello 05.51 (EEST)[vastaa]
Ei kun tarkoitan ihan sitä kiteytettynä, että mikäli luotettava lähde sisältää henkilöstä virheellistä tietoa niin sitä on mahdotonta saada fiwikistä pois edes suoran yhteydenoton avulla. Ei se homma voi oikeasti toimia noin vaan meillä pitää olla keino jolla itseään koskeva virheellinen tieto pystytään oikaisemaan. --Zache 22. lokakuuta 2011 kello 09.49 (EEST)[vastaa]
  1. "pienten vähemmistöjen näkemyksiä ei tulisi sisällyttää lainkaan" – epämerkittäviä näkemyksiä ei sisällytetä mihinkään; merkittävät sisällytetään aina, vaikka esittäjä olisikin pieni vähemmistö (esimerkki)
  2. "Mikäli artikkelin aiheena oleva henkilö tekee valituksen tai mikäli henkilö on vain vähän tunnettu, tulee noudattaa varovaisuutta ja julkaista pelkkä syntymävuosi" – kriteerinä pitää olla ainoastaan se, onko lähde luotettava. Jos henkilö ilmoittaa Wikipedian ylläpidolle syntymäajan olevan väärä, niin häntä tulee kehottaa lähteistämään se Wikipedian ulkopuolisesti. Tarkan syntymäajan voi poistaa väliaikaisesti.
  3. "Varo väitteitä, jotka pohjautuvat yleistyksiin" – tarkoittaako tuo, että lukija ei saa tehdä omia yleistyksiä lähteiden pohjalta ( asiasta on jo käytäntö WP:EUT) vai että merkittäviä näkokulmia, joissa niitä yleistyksiä on, ei saa mainita ()?
  4. Teksti sisältää monin paikoin tekstiä, jossa on ainoastaan päällekkäistä tietoa voimassa olevien käytäntöjen / ohjeiden kanssa; esim. osio "Henkilöt, jotka ovat tunnettuja vain yhdestä tapahtumasta". Lisäksi "pitää poistaa heti" -kehotetta on toisteltu aivan liian monessa osiossa. Pitkälti kuitenkin muotoseikka.

Vastustan tällaisenaan, mutta sisältää myös paljon käyttöönottokelpoista tekstiä (esim. luokittelu- ja mallineistusohje), eli on kehityskelpoinen. --Iisak Lehtinen 22. lokakuuta 2011 kello 11.51 (EEST)[vastaa]

Kannatan mikäli kukaan ei kumoa äskeisiä muutoksiani. --Iisak Lehtinen 24. lokakuuta 2011 kello 22.25 (EEST) Vastustan ehdottomasti. --Iisak Lehtinen 25. lokakuuta 2011 kello 11.18 (EEST)[vastaa]

Tähän väliin pieni muistutus siitä Wikimedia Foundation on kehoittanut luomaan linjauksen tämän artikkelin käsittelemästä aiheesta. Mielipidekirjoitus ei käsittääkseni käy projektin linjauksesta. --Harriv 23. lokakuuta 2011 kello 16.37 (EEST)[vastaa]

Siksipä Alcedoatthis juuri taisi käynnistääkin käytösohjeeksi parantelun. Iivarius 23. lokakuuta 2011 kello 16.44 (EEST)[vastaa]
Tulipa nyt mainittua niille jotka eivät ole ajatustenlukijoita :) --Harriv 24. lokakuuta 2011 kello 17.55 (EEST)[vastaa]

Ehdotuksen pituus[muokkaa wikitekstiä]

Yksi kritiikkiä herättäneistä asioista ehdotuksessa oli liiallinen pituus (32 k). Uskoakseni tästä saataisiin parempi teksti puristamalla asiat esim. kolmasosaan nykyisestä, eli alle 10 k:n. Muuten kukaan ei jaksa lukea ohjetta loppuun, ja on turhaa toistella sellaisia asioita, jotka on jo käytäntösivuilla sanottu. Täytynee vain alkaa muokata rohkeasti. --Alcedoatthis 22. lokakuuta 2011 kello 06.24 (EEST)[vastaa]

Joo samaa mieltä. --Zache 22. lokakuuta 2011 kello 12.40 (EEST)[vastaa]
Voi tiivistää ja poistaa päällekkäisyyksiä, mutta kolmasosa tuntuu liioittelulta, koska tässä tarvitaan joistakin asioista myös yksityiskohtaisia ohjeita joita ei löydy muualta. Ei pitäisi lyhentää pelkästään jonkun satunnaisen tavoitteellisen kilotavumäärän perusteella. --Jisis 22. lokakuuta 2011 kello 12.53 (EEST)[vastaa]

"Artikkelin aiheena olevat henkilöt saattavat joskus muokata itseään koskevaa materiaalia joko suoraan tai edustajan välityksellä. Vaikka Wikipedia ei kannusta kirjoittamaan itsestään, lähteettömän tai huonosti lähteistetyn materiaalin poisto on hyväksyttävää. Kun anonyymi muokkaaja poistaa kokonaan tai osittain artikkelin elävästä henkilöstä, tämä saattaa olla yritys poistaa ongelmallista materiaalia; tällaisia artikkelin aiheen tekemiä muokkauksia ei pidä pitää vandalismina, vaan hänet tulee kutsua selostamaan toimensa." Tämä kohta on käännetty suoraan en-wikistä. WP:omaelämäkertaa ei toistaiseksi ole suomenkielisessä Wikipediassa. Henkilöartikkelien ongelmat ovat enimmäkseen päinvastaisia. Eräs henkilö kuulemma korjasi omia tietojaan suomenkielisestä Wikipediasta ja sai omien sanojensa mukaan siitä syytteen vandalismista. Kohdan alun voisi jättää kokonaan pois. --Thi 24. lokakuuta 2011 kello 21.55 (EEST)[vastaa]

Samaa mieltä. Tosin huomauttaisin, että vieläkin vaikka väärinkäyttösuodatin on jo useamman kuukauden estänyt yhteenvedottomia artikkeleiden tyhjennyksiä niin silti suodattimeen osuu isohkoja poistoja useampia per päivä. Lisäksi tietty oma osansa pääsee läpi artikkeleihin koska niitä ei pysty automaattisesti tunnistamaan. Nuo ovat IMHO pääsääntöisesti sotkemista, mutta koska muokkaajan motiivia ei pysty mitenkään tietämään niin muokkauksiin kuuluu suhtautua asiallisesti. --Zache 25. lokakuuta 2011 kello 10.57 (EEST)[vastaa]

Onko Wikipedia henkilörekisteri?[muokkaa wikitekstiä]

En-wikin ohjeessa sanotaan: ”If the subject complains about the inclusion of the date of birth, or the person is borderline notable, err on the side of caution and simply list the year.” Suomennos ”Mikäli artikkelin aiheena oleva henkilö tekee valituksen tai mikäli henkilö on vain vähän tunnettu, on syytä julkaista pelkkä syntymävuosi” poistettiin äsken. --Thi 25. lokakuuta 2011 kello 09.49 (EEST)[vastaa]

Otsikon kysymykseen jonkinmoinen vastaus: Wikipedia:Wikipedia ja henkilötietolaki. --Harriv 25. lokakuuta 2011 kello 09.54 (EEST)[vastaa]
Huono lisäys. Johtaa siihen, että seuraavaksi aletaan taittaa peistä henkilön tunnettavuuden asteesta. --Lax 25. lokakuuta 2011 kello 16.41 (EEST)[vastaa]
Oikeasti kysymys on kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraava. Matti tai Maija Meikäläisen joka ei ole julkisuuden henkilö syntymäaika on julkaistu jossain meidän kannaltamme luotettavassa lähteessä. Esimerkiksi vaikka jonkun kirjan esipuheessa jossa on esitelty kirjailija tai jossain satunnaisessa tietokannassa. Tuolta sitten joku lisää tiedon fiwikipedian artikkeliin ja yhtäkkiä siitä tulee niin helposti löydettävä, että sen saa selville kirjoittamalla nimen Googleen. Henkilö tulee sitten Wikipediaan sanomaan ettei hän halua hänen syntymäaikansa olevan kaikkien tiedossa ja pyytää että ottakaa se pois.
Jos me lähdetään siitä, että me ei oteta sitä pois ja sanotaan ettei se käy. Tieto on julkista riistaa ja thats it, niin me saadaan siitä pelkästään paskaa niskaan koska suuri yleisö on taviksien kohdalla sitä mieltä, että yksityisyyttä pitää kunnioittaa. Katsokaa vain kuinka paljon siitä kannetaan huolta miten paljon facebook, google what ever saa kerätä jengistä tietoa. Wikipedia kuuluu samaan sarjaan massiivisten verkkopalvelujen kanssa. Mikäli asiaa joudutaan oikeasti pohtimaan viranomaisten kanssa niin luulisin heidän olevan samaa mieltä kuin suuri yleisökin. Internettiin ei saa koota mitä tahansa tietoa, mutta tuota pohdintaa tuskin joudutaan käymään koska sitä ennen Säätiö olisi jo älähtänyt asiasta.
Oikeastaan ainoa tapa jolla tuollaiset kysymykset voidaan onnistuneesti hallita on se, että kunnioitetaan sitä millä laajuudella yksityishenkilöt haluavat näkyä Wikipediassa ja toimitaan sen mukaisesti. Eli jos joku on sitä mieltä, että ei halua asuinpaikkaansa, syntymäaikaansa, lastensa nimiä jne. Wikipediaan niin otetaan ne sitten pois. Viimekädessä pitäisi mennä niin pitkälle, että jos joku ei halua että hänestä on Wikipediassa artikkeli niin sekin poistetaan pyynnöstä. Julkisuuden henkilöt ovat sitten asia erikseen. --Zache 25. lokakuuta 2011 kello 17.20 (EEST)[vastaa]
Tuossa käsittelet vain sitä kohtaa, jossa henkilö tekee valituksen. Minä halusin kohdistaa kritiikkini nimen omaan kohtaan vähän tunnetuista henkilöistä (eli mennäänkö siihen, että poistetaan heiltä syntymäpäivät ilman pyyntöä). --Lax 25. lokakuuta 2011 kello 18.02 (EEST)[vastaa]
Kohta voidaan muotoilla uudelleen. Uutta artikkelia tehtäessä vähän tunnetun henkilön syntymäaika päivän tarkkuudella ei ole kovin oleellinen tieto, jota kannattaa erikseen metsästää. Käytäntöohjeessa tätä ei tarvitse erikseen mainita. --Thi 25. lokakuuta 2011 kello 19.33 (EEST)[vastaa]
Muotoilin tuota siihen suuntaan, että pyydettäessä jätetään pelkkä vuosi. --Zache 27. lokakuuta 2011 kello 07.50 (EEST)[vastaa]
Uusi muotoilu on ihan jees. Olen pitänyt selvänä, että tarkan syntymäpäivän voi jättää mainitsematta, jos artikkelin aihe sitä erikseen pyytää. Eihän tarkoituksemme ole kiusata artikkeleidemme kohteita "kertomalla kaikki" vain siksi että se on mahdollista. Vain vähän tunnetuista henkilöistä meillä ei pitäisi olla artikkeleita ollenkaan, eli maininta oli syytäkin poistaa turhana. --Alcedoatthis 27. lokakuuta 2011 kello 09.42 (EEST)[vastaa]
Täsmälleen samaa mieltä. --Opa 27. lokakuuta 2011 kello 10.10 (EEST)[vastaa]
Kuten myös. Tarkasta syntymäajasta ei ole hyötyä kuin syntymäpäiväkukkien lähettelijöille ja horoskoopin laatijoille. --Otrfan 27. lokakuuta 2011 kello 20.20 (EEST)[vastaa]
Teksti on sontaa ja pitää poistaa heti. Syntymäaika oikaistaan muuta kautta kuin Wikipedian. Ei artikkeleita lähdetä sensuroimaan kohteen suojelemiseksi. Vastustan edelleen ehdottomasti tuon hyväksymistä käytännöksi. --Iisak Lehtinen 27. lokakuuta 2011 kello 10.03 (EEST)[vastaa]
Tällä hetkellä tekstiä muokataan käytösohjeeksi, ei käytännöksi. Nykyinen sanamuoto on "Wikipedia kertoo henkilön koko nimen ja syntymäajan, mikäli nämä tiedot on julkaistu luotettavissa lähteissä. Mikäli artikkelin aiheena oleva henkilö kuitenkin pyytää Wikipediaa poistamaan syntymäaikansa, niin suositeltava ratkaisu on jättää artikkeliin pelkkä syntymävuosi." Syntymävuosi on melkoisen olennaista tietoa henkilöstä mutta syntymäpäivä oikeastaan pelkkää triviaa tietosanakirjan kannalta; siksi en näe hyvää syytä olla poistamatta sitä, jos joku erikseen pyytää. Mikä tarkassa syntymäpäivässä on mielestäsi tietosanakirjan kannalta kiinnostavaa? --Alcedoatthis 27. lokakuuta 2011 kello 10.19 (EEST)[vastaa]
En kannata käytösohjeeksikaan niin kauan kuin tuo pätkä on siellä. Artikkeliaiheiden ei tule saada itse päättää, mitä heistä kirjoitetaan, vaan laitetaan ainoastaan lähteen mukaisesti. Motiivit poistopyynnölle voivat olla jossakin muualla kuin luotettavuudessa, joten ohje muuttaisi sisältöä epäneutraaliin suuntaan. Se mikä on olennaista mainita on toinen kysymys, mutta sitä ei tule arvioida siltä lähtökohdalta, mitä aihe itse haluaa. --Iisak Lehtinen 27. lokakuuta 2011 kello 10.25 (EEST)[vastaa]
Tarkan syntymäpäivän verkossa julkaisemisesta koituva haitta yksityishenkilölle voi kuitenkin olla paljon suurempi kuin lukijoillemme syntymäpäivän tietämisestä koituva hyöty. Suomen rajojen ulkopuolella syntymäpäivä on yksityistä tietoa, jota käytetään joissain maissa mm. puhelinpankeissa, verovirastossa ja maahanmuuttovirastossa tunnistautumiseen, kun henkilötodistuksia ei ole. Suomenkielisessä Wikipediassa on kymmenien tuhansien elävien ihmisten tiedot, varsin suuri määrä siis jollekin verkkourkintaa hyödyntävälle. Wikipedia on luettavissa Suomen rajojen ulkopuolella, eivätkä kaikkien lukijoidemme motiivit kestä päivänvaloa. Todennäköisempi skenaario on kuitenkin että syntymäpäivää käytetään häiriköintitarkoituksiin ja kiusaamiseen, :emmekä varmaan halua olla osallisina sellaisessa. Jos kiusaamista joskus tapahtuu niin en haluaisi silloin joutua myöntämään, että kyseinen henkilö oli kyllä meihin yhteydessä ennen kuin kiusaamista tapahtui mutta pyyntöön poistaa syntymäpäivä ei suostuttu. Miksi asia on sinulle niin tärkeä, että tämän yhden kohdan vuoksi olet valmis vastustamaan koko ehdotusta? --Alcedoatthis 27. lokakuuta 2011 kello 11.09 (EEST)[vastaa]
Tuo on vastoin Wikipediaa ei sensuroida kenenkään suojelemiseksi -periaatetta. Lähteettömät syntymäajat toki poistetaan, eivätkä itseurkitut sellaiset olisi tarkistettavissa. Häiritsijät - etenkin ammattitaitoiset urkkijat - sitä paitsi löytäisivät ne lähteestäkin tai mistä ikinä löytäisivätkään, tekstinhän on perustuttava luotettaviin lähteisiin. Vastustan käyttöönottoa, koska kohta olisi helppo poistaa sieltä, ja yhdestä huonosta ohjeesta olisi haittaa koko wikille. --Iisak Lehtinen 27. lokakuuta 2011 kello 11.24 (EEST)[vastaa]
Opin tänään uuden asian kun kuuntelin tuota uusinta suomalaisten henkilötietovuodon ympärillä käytyä keskustelua. Henkilötunnusta ei suomessa pidetä salassapidettävä henkilötietona ja siksi niitä järjestelmällisesti julkaistaan viranomaisten päätösten yms yhteydessä. Esimerkiksi KRP:ltä voi tilata (ostaa) Wincapitan esitutkintamateriaalin jos niin haluaa tehdä ja siinä olisi iso liuta erinäköisiä henkilötietoja kuten henkilötunnuksia tai syntymäaikoja laillisesti julkaistuna. Se, että käytäntöjen valossa voidaan julkistaa noita henkilötunnuksia ei kuitenkaan tarkoita minusta sitä että niin pitäisi tehdä vaan oikeasti tämä on se paikka jossa käytetään sitä toimituksellista harkintaa eikä ammuta itseämme jalkaan vain siksi, että niin voi tehdä. --Zache 7. marraskuuta 2011 kello 10.17 (EET)[vastaa]
Juuri näin, mutta tiedon tarpeellisuuden miettimisen lähtökohdan ei tule olla henkilön oma vaatimus. Minä ainakin kannatan tuontyylistä muotoa, jos siitä vain leikataan pois "jos henkilö tekee valituksen" -osuus. --Iisak Lehtinen 7. marraskuuta 2011 kello 11.28 (EET)[vastaa]
Minä kannatan "pyydettäessä poistetaan päivä ja kk"-muotoa, tietojen yhdistelyyn tuota voisi tarvita, mutta oma tutkimus on muutenkin kiellettyä.--Opa 7. marraskuuta 2011 kello 11.51 (EET)[vastaa]

Primäärilähteiden käyttö[muokkaa wikitekstiä]

Tuo primäärilähdekappale ei ole nykymuodossaan täysin tolkullinen. Nythän käytäntö kieltää primäärilähteiden käytön käytännössä kokonaan vaikka kait tarkoitus olisi kieltää yksityisten tietojen julkaiseminen Wikipediassa niiden pohjalta. Itsessäänhän primäärilähde voi olla parhaimmillaan neutraali, kattava ja yksi parhaiten tarkistettavissa olevista lähdemuodoista. Käytännön esimerkki vaikka oikeuden päätökset, joissa on varsin selvästi kuvattu missä on tapauksessa kyse ja tuomion perustelut. Esimerkkinä vaikka Marko Sihvon saama hovioikeuden päätös josta löytyy perustelut sille miksi DVD levyjen kopiointisuojaus on ns "vahva kopiosuojaus" jota ei saa suomessa purkaa. Sihvo itsessäänkin on relevantti henkilö sen kautta, että hänen oikeusjuttunsa oli osa Lex Karpela-lakiesitystä vastustanutta julkista kansalaistottelemattomuuskampanjaa. --Zache 2. helmikuuta 2012 kello 05.52 (EET)[vastaa]

Tuon "Älä käytä pöytäkirjoja, oikeudenkäyntiasiakirjoja tai muita julkisia asiakirjoja, joista käy ilmi yksityisluonteisia tietoja" voisi ehkä muuttaa muotoon "Älä lisää yksityisluonteisia tietoja pöytäkirjojen, oikeudenkäyntiasiakirjojen tai muiden julkisten asiakirjojen pohjalta". -Ochs 2. helmikuuta 2012 kello 23.50 (EET)[vastaa]
Muutos ei mielestäni mennyt parempaan suuntaan. Alkuperäinen idea kai oli, ettei tällaisiin yksityisluonteisia tietoja sisältäviin asiakirjoihin edes linkitettäisi Wikipediasta. Esimekkitapauksessa primäärilähde sijaitsee Sihvon henkilökohtaisella kotisivulla eikä se mielestäni olisi hyvä linkityksen kohde jos asiakirja sisältäisi yksityisluonteisia tietoja kolmannesta osapuolesta. Zachen väite siitä, että käytäntö kieltäisi primäärilähteet kokonaan on mielestäni liioittelua. --Jisis 6. helmikuuta 2012 kello 01.46 (EET)[vastaa]
Asiakirjat, kuten esimerkiksi tuo oikeudenkäyntipäätös, ovat suomessa julkisia ja kaikkien saatavilla olevia dokumentteja. Eivät mitenkään yksityisyyden suojassa olevia dokumentteja. Wikipedialla ei ole mitään tarvetta kieltää niiden linkittämistä, jos yhteiskunta on sitä mieltä että tuo on huono asia niin se varmaan muuttaa lainsäädäntöä tuon suhteen mutta toistaiseksi näin. Toinen asia on, että dokumentin käytön lähteenä kieltäminen siksi että siihen voi linkittää on huono peruste. Jos dokumentti sisältää jotain sellaista yksityisluonteista tietoa johon emmen jostain syystä halua edes linkittää, niin poistetaan pelkästään linkki. Itse dokumentti on kuitenkin kelvolline lähde oli siihen suoraa linkkiä tai ei. --Zache 6. helmikuuta 2012 kello 05.49 (EET)[vastaa]
Kommentoin tätä Zachen Kahvihuoneessa esittämän pyynnön johdosta. Kallistun suosimaan Jisiksen tiukempaa muotoilua. Kevyempi muotoilu jättäisi Wikipediassa hääriville trolleille ja kansalaisjournalisteille porsaanreiän, jota taatusti ei jätettäisi hyödyntämättä erilaisissa loanheittokampanjoissa. Muotoilu ei kuitenkaan estä käyttämästä (lähteistämiseen ja linkittämiseen) sellaisia primäärilähteitä, jotka eivät sisällä yksityisyyden piiriin kuuluvaa tietoa. Yksityisillä kotisivuilla tai blogeilla tai foorumeilla julkaistuihin primäärilähteisiin tulee suhtautua varovaisuudella siksikin, että niiden aitoudesta ei voi olla täyttä varmuutta. --Alcedoatthis 6. helmikuuta 2012 kello 07.36 (EET)[vastaa]
Samaa mieltä Alcedoatthisin yo. loppukaneetin kanssa. Ehdotuksen mukaan tulee käyttää ainoastaan luotettavia lähteitä. Esimerkkinä käytetty yksityishenkilön julkaisema julkinen asiakirja on luotettava vain poikkeustapauksissa. Miksi sen luotettavuus olisi yhtään parempi kuin muunkaan yksityishenkilön esittämän materiaalin? Terv. --Riisipuuro 6. helmikuuta 2012 kello 08.11 (EET)--[vastaa]
Juuri näin. On erittäin helppoa väärentää kuva oikeuden pöytäkirjasta tai muusta virallisesta paperista ja laittaa se kotisivulle. Tällaisten käytölle ei, ei ja vielä kerran ei. --ML 6. helmikuuta 2012 kello 08.42 (EET)[vastaa]
Kaikesta on helppo väärentää mitä tahansa ja pistää kotisivulle. Ihan yhtä lailla se on mahdollista sekundäärilähteistä kuin primäärilähteistäkin, pointti on siinä ettei se kopio ole se lähde vaan vaan se dokumentti. Näin se toimii sekundäärilähteidenkin kanssa. --Zache 6. helmikuuta 2012 kello 09.44 (EET)[vastaa]
Kohdan pitää tietenkin olla sopusoinnusssa Tarkistettavuus-käytännön kanssa. Toisaalta toisto on turhaa, em. käytäntö määrittää primäärilähteiden käytön yleiset rajat, tässä on syytä käsitellä asiaa ainoastaan henkilönäkökulmasta. Ehdotus nykyisen kpleen paikalle:
Ensisijaiset lähteet
Käytä vain harkiten yksityisluontoisia tietoja sisältäviä ensisijaisia lähteitä, kuten pöytäkirjoja, oikeudenkäyntiasiakirjoja tai muita julkisia asiakirjoja. Se että henkilöön liittyvä tieto on julkaistu julkisessa asiakirjassa ei välttämättä tarkoita sitä että tieto on sopiva Wikipediaan.
Linkityksessä tulisi mielestäni vaatia samaa harkintaa: jos tiedot ovat arkaluonteisia linkki tulisi lisätä vain jos tieto on varma ja merkityksellinen eikä se ole kiistanalaista. Linkityksen kieltämistä kokonaan en kannata. Terv. --Riisipuuro 6. helmikuuta 2012 kello 08.02 (EET)--[vastaa]
Tuo ehdotus on huomattavasti väljempi kuin Jisisin muotoilu, jopa ehkä väljempi kuin minun muotoiluni, eikä velvoita ketään oikein mihinkään. Toisaalta Jisisin, Alcedoatthisin ja ML:n kannattama täysi linkityskielto yksityisluonteisia tietoja sisältäviin primäärilähteisiin olisi tiukennus nykyiseen de facto -käytäntöön ja aiheuttaisi melkoisesti siivoustarvetta. Ja mihin se raja taas vedetään, mikä tieto on yksityisluonteinen? -Ochs 6. helmikuuta 2012 kello 09.50 (EET)[vastaa]
Tyypillinen tapaus lienee oikeudenkäyntiasiakirjasta löytyvät tiedot omaisuudesta ja kotiosoitteesta, jota ei ole syytä tarjota varkaille. Rajan vetämiseksi tekstissä oli esimerkkejäkin, mutta poistit ne aiemmin.[1]. --Jisis 6. helmikuuta 2012 kello 10.51 (EET)[vastaa]
No mitä omaisuus tai osoitetietoja tästä esimerkiksi löytyy? Ja mitä yksityisyyden suojaa vaarantavaa tietoa löytyy jos lähteenä on ilmoitettu täsmällisesti päätös (ei linkkiä verkkoversioon vaan päätös tunnisteena)--Zache 6. helmikuuta 2012 kello 11.17 (EET)[vastaa]
Ajatus siitä, että nykyinen muotoilu kieltäisi kaikki primäärilähteet on täysin omasi. --Jisis 6. helmikuuta 2012 kello 11.37 (EET)[vastaa]
Tuon nimenomaisen jota olen käyttänyt esimerkkinä muotoilu kieltäisi. --Zache 6. helmikuuta 2012 kello 11.47 (EET)[vastaa]
Tekstissä olleista esimerkeistä olen ihan samaa mieltä: kaikille pitäisi olla itsestään selvää, etteivät tuollaiset tiedot kuulu tietosanakirjaan. Hyväksyn myös linkityskiellon tuollaisiin tietoihin. Jonkin esimerkin voisi tietysti palauttaa, jos halutaan. En sinänsä vastusta tämänhetkistä (Jisisin) muotoilua, mutta se voi johtaa aika tiukkoihin tulkintoihin: joku katsoo, että esim. syntymäpäivä on tällainen tieto. -Ochs 6. helmikuuta 2012 kello 11.51 (EET)[vastaa]
Tiukka ei kaikenlaiselle primäärilähteiden käytölle. Jos asiasta ei pysty kirjoittamaan luotettavien sekundäärilähteiden perusteella, ei asiasta tarvitse kirjottaa mitään. Sallin primäärilähteiden käytön vain normaalin lähdekritiikin tukena, kun arvioidaan sekundäärilähteiden mahdollista virheellisyyttä. Sanamuodon pitää tukea tätä tulkintaa ja Jisiksen "tiukka sanamuoto" on ihan hyväksyttävä kompromissi. Gopase+f 6. helmikuuta 2012 kello 10.03 (EET)[vastaa]
Noh, poistin koko asiakirjalauseen. Nyt se sanoo primäärilähteistä saman kuin mitä tarkistettavuus ja ei uutta tutkimusta -käytännötkin eikä mitään muuta. Lisäys: ja se mitä sanotaan yksityisyyden suojasta sanotaan kappaleessa Henkilötietojen yksityisyys. --Zache 6. helmikuuta 2012 kello 10.21 (EET)[vastaa]
Se tiukka ei pitäisi löytyä tarkistettavuuskäytännöstä, jossa varsinaisesti määritellään primäärilähteiden käytöstä. Tähän käytäntöön asia liittyy ainoastaan siinä mielessä että primäärilähteissä saattaa olla arkaluontoisia yksityiskohtaisia tietoja henkilöistä tyypillisesti useammin tai yksityiskohtaisempina kuin muissa lähteissä. Ongelma, yksityisyyden suojaaminen on kuitenkin aivan sama oli kysymyksessä primääri- tai sekundäärilähde; molemmissa voi olla mitä tietoja hyvänsä. Onko asia ylipäänsä tarpeen mainita? Terv. --Riisipuuro 6. helmikuuta 2012 kello 12.31 (EET)--[vastaa]
Onhan siinä iso ero, löytyykö tieto luotettavasta sekundäärilähteestä vai esimerkiksi oikeudenkäyntiasiakirjasta. Jälkimmäisessä tapauksessa minkäänlaista toimituksellista harkintaa ei varmasti ole käytetty. --Jisis 6. helmikuuta 2012 kello 12.53 (EET)[vastaa]
Kukaan ei takaa että siinä sekundäärilähteessäkään on erityisemmin käytetty toimituksellista harkintaa esimerkiksi lainattaessa sitä samaa oikeudenkäyntiasiakirjaa, tai että harkintaa on käytetty samoilla kriteereillä kuin me ajamme tällä käytännöllä takaa. Myös luotettavissa sekundäärilähteissä voi olla ja on tietoja joita ei tule lisätä Wikipediaan. Mikäli suojattavaa on, se tulisi kertoa kappaleessa yksityisyyden suoja, sillä samat tiedot voivat löytyä joko primääri- tai sekundäärilähteistä. Terv. --Riisipuuro 6. helmikuuta 2012 kello 13.05 (EET)--[vastaa]
On sitä nyt sentään toimittaja pohtinut, jos kyse on todellakin luotettavasta sekundäärilähteestä eikä juorulehdestä. Se ei tietenkään tarkoita että tiedot automaattisesti kuuluisivat silloin Wikipediaan, mutta pidän hieman kummallisena että haluat nostaa primäärilähteet tasa-arvoisiksi lähteiksi tässä suhteessa. --Jisis 6. helmikuuta 2012 kello 13.15 (EET)[vastaa]
Ajan takaa sitä että kun se tieto jota ei tänne haluta voi olla joko primääri-tai sekundäärilähteessä tai molemmissa ei olennaista ole keskittyä lähteen tyyppiin vaan itse tietoon yksityisyyden suojan kannalta. Terv. --Riisipuuro 6. helmikuuta 2012 kello 13.39 (EET)--[vastaa]
Tuolla periaatteella yksityisyyden suoja tulee pelkästään satunnaisen wikipedistin harkittavaksi. En pidä sitä hyvänä, koska kaikkea ei käytäntöihin voi kirjata yksiselitteisesti. On parempi, että suositaan sekundäärilähteitä, joissa yksityisyyden suojaa ovat valmiiksi ammattilaiset miettineet. --Jisis 6. helmikuuta 2012 kello 13.55 (EET)[vastaa]
Ensinnäkin sekundäärilähteiden käyttö ensisijaisina lähteinä on WIkipedian peruskäytäntöjä, vaikkei tässä siitä mainittaisi halaistua sanaa. Toiseksi: jos halutaaan että yksityisyyden suoja on kiinni muustakin kuin tekstiä muokkaavan wikipedistin harkinnasta, on syytä määrittää mitkä tiedot halutaan esittää, mitkä ei. Lähteen primääri- tai sekundääriluonteen perusteella ei voi sanoa mikä yksityisyyteen liittyvä tieto on Wikipediaan sopivaa, mikä ei. Terv. --Riisipuuro 6. helmikuuta 2012 kello 14.27 (EET)--[vastaa]
Olen eri mieltä. Sama tieto voi olla Wikipediaan soveltuvaa tai soveltumatonta riippuen siitä, onko lähde kyseisen henkilön sanomalehteen antama haastattelu vai oikeudenkäyntiasiakirja, joka on olemassa halusi henkilö sitä tai ei. --Jisis 6. helmikuuta 2012 kello 14.49 (EET)[vastaa]
Ilman muuta näin voi olla joskus. Toisaalta sekä sekundääri- että primäärilähde voivat esittää tiedon joka ei ole WIkipediaan soveltuvaa, tai tiedon joka on Wikipediaan soveltuva. Primäärilähteiden käytön lisäkiristäminen on turhaa sillä se ei korjaa tilannetta, asia on punnittava joka tapauksesssa. En nyt muotoilua hirveöästi vastustakaan, mutta kaiken kaikkiaan käytännöt olisi parempi täsmäohjata kuin laveerata. Terv. --Riisipuuro 6. helmikuuta 2012 kello 17.01 (EET)--[vastaa]
Kannatan tekstin pitämistä alkuperäisessä muodossa. Ei yksinkertaisesti ole mitään syytä tuoda tänne sellaisia yksityisluontoisia tietoja, joita ei ole julkaistu laadukkaissa sekundäärilähteissä. Avauksessa mainittu DVD-lakitieto ei ole yksityisluontoinen tieto, ja sekin olisi löytynyt kunnollisesta sekundäärilähteestäkin. Toisaalta tuomalla tai jo pelkästään linkittämällä tännne primäärilähteista poimittuja yksityisyystietoja voi saada aika hankalan sopan aikaan (julkisista asiakirjoista on saatavilla ihmisestä vaikka mitä tietoa). On hyvä säilyttää mahdollisuus torpata sellainen heti alkuunsa. --ML 6. helmikuuta 2012 kello 15.44 (EET)[vastaa]
Muistettakoon että meillä on Tarkistettavuus-käytäntö, joka sanoo: Ensisijaisia lähteitä voi käyttää faktojen tarkistamiseen, jos niiden julkaisija on luotettava. Tämän verran primäärilähteitä on nyt ylipäänsä mahdollista käyttää. Primäärilähteistä poimittujen arkaluontoisten yksityisyystietojen linkittäminen ei kuulosta kovin yksityisyyttä kunnioittavalta, mihin tämä käytäntö velvoittaa. Mutta en vastusta, mielipiteet tuntuvat olevan aika selkeästi tiukan muotoilun kannalla. Tämähän kyllä väkisinkin heijastuu primäärilähteiden käyttöön ylipäänsä, muissakin kuin esimerkiksi henkilöartikkeleissa sillä niissä on henkilöihin liittyviä tietoja usein. Terv. --Riisipuuro 6. helmikuuta 2012 kello 17.02 (EET)--[vastaa]
Mikä hitto on linkittämällä primäärilähteista poimittu yksityisyystieto? Eihän me olla Wikipediaan pistämässä yksityisiä tietoja ja vaikka lähdettäisiin siitä, että ei saada edes linkittää mihinkään virallisiin dokumentteihin missä voi olla yksityisyyttä rikkovaa sisältöä, niin ei sekään ole mikään ongelma koska lähteenä käytetään dokumenttia ei linkkiä. Rautalangasta väännettynä molemmat allaolevat tavat ovat ihan yhtä valideja lähdemerkintöinä:
* R 09/500 Tuomio Nro 1607. (Helsingin hovioikeuden päätös pitää voimassa Käräjäoikeuden tuomio tahallisesta DVD-levyjen CSS-suojauksen purkukoodin levittämisestä ja julkisesta yllyttämisestä rikokseen.) Helsingin hovioikeus, 9.6.2010.
* R 09/500 Tuomio Nro 1607. (Helsingin hovioikeuden päätös pitää voimassa Käräjäoikeuden tuomio tahallisesta DVD-levyjen CSS-suojauksen purkukoodin levittämisestä ja julkisesta yllyttämisestä rikokseen.) Helsingin hovioikeus, 9.6.2010. Kopio päätöksestä Marko Sihvon kotisivulla (viitattu 7.2.2012).
Kolmas seikka on, että tässä yritetään kiristää lähdekäytäntöä primäärilähteiden osalta tilanteessa joka ei ole käytännössä ollut ongelma. Täällä on ihan hiton vähän ollut tilanteita joissa olisi ollut ongelmana se, että julkisilla asiakirjoilla oltaisiin yritetty lähteistää artikkeleihin yksityisyyttä loukkaavia tietoja. (onkohan ollut yhtään) ja vielä olemattomampi ongelma on se, että itse julkisiin asiakirjoihin linkittäminen olisi aiheuttanut ongelmia. Mitään realistisia perusteita ei käytännön kiristämiselle ole. --Zache 7. helmikuuta 2012 kello 08.03 (EET)[vastaa]
Kumpikaan ei käy. Henkilöiden saamista tuomioista ei pidä kertoa, ellei niistä löydy tietoa kunnollisista sekundäärilähteistä (melko arveluttavaa, että tähän keskusteluun on vedetty joku täysin sivullinen, ei-wikimerkittävä henkilö!). Jälkimmäisessä on lisäksi linkki kotisivuun, joka ei ole luotettava lähde. --ML 7. helmikuuta 2012 kello 10.35 (EET)[vastaa]
No pistetään lisää linkkejä; Primäärilähteenä Turre Legalin blogioikeus hovioikeuden päätöksestä jossa on linkki tuohon Sihvon kotisivuilla olevaan hovioikeuden päätöksen kopioon. Tuosta on varmaan jotain uutisiakin, mutta ne nyt jaksanut googletella enempää. Sen sijaan pistän pari uutislinkkiä aikaisemmasta käräjäoikeuden päätöksestä jotka löytyivät helpommin: Afterdawn, Itviikko. ML:n asenne on juuri se miksi vastustan ehdotusta, käytännön jälkeen Wikipediassa joutuu tappelemaan ei pelkästään sen vuoksi että saisi käyttää julkisia tarkistettavissa olevia lähteitä, niin myös sitä vastaan että ajetaan omaa ideologiaa käytäntöjen avulla. --Zache 7. helmikuuta 2012 kello 11.49 (EET)[vastaa]
Wikiänkyröitä on yleensä (lue: aina) ihan kummallakin puolella keskusteluita, eli keskustelut/tappelut käydään wikiänkyröiden kesken, ei heitä vastaan. Vähän neutraalimpia luonnehdintoja kanssamuokkaajista, kiitos. Gopase+f 7. helmikuuta 2012 kello 11.51 (EET)[vastaa]
Joo, muutin sanamuotoa. --Zache 7. helmikuuta 2012 kello 11.54 (EET)[vastaa]
... ja toiset käyttäjät ajavat omaa ideologiaa käytäntömättömyydellä ja vastustavat täten muutoksia/lisäyksiä käytäntöihin. Tiedä sitten kumpi on parempi tapa. Gopase+f 7. helmikuuta 2012 kello 11.56 (EET)[vastaa]
Jep, olen sitä mieltä että käytäntöjen jatkuva kiristäminen johtaa byropediaan joka ei ole kovinkaan tarkoituksenmukainen lopputulos. Täällä on vähän väliä muoti-ilmiönä se, että kielletään jotain. Yhtenäpäivänä se on linkittäminen netin videopalveluihin, toisena itse julkaistuihin sivustoihin linkittäminen ja kolmantena se on primäärilähteiden käyttö ja pääsääntöinen syy on että niitä VOIDAAN käyttää väärin. Mitä tahansa voidaan käyttää väärin, mutta ei se ole mikään tolkullinen peruste kategorisesti kieltää asioita vaan jos ilmenee väärinkäytöksiä niin puututaan niihin, mutta muuten esimerkiksi lähteistyksen tai linkittämisen pitäisi olla aika vapaata. --Zache 7. helmikuuta 2012 kello 12.03 (EET)[vastaa]
Ongelma on juuri se, että käytäntöä vastustetaan ihan vain periaatteellisesta syystä, että käytäntöä ei saisi "kiristää" tai "höllentää". Pitäisi keskittyä itse asiaan, joka tässä tapauksessa on yksityisyyden suoja ja primäärilähteiden väärinkäyttö. Tällä hetkellä esim. artikkelin Kari Silvennoinen tila on surkea, koska sitä on lähteistetty ties millä oikeusasiakirjoilla. Yllä myös perustelit kantaasi kummallisella syyllä: "Täällä on ihan hiton vähän ollut tilanteita joissa olisi ollut ongelmana se, että julkisilla asiakirjoilla oltaisiin yritetty lähteistää artikkeleihin yksityisyyttä loukkaavia tietoja." Onko yksityisyyden loukkaaminen siis ihan ok, jos sitä tapahtuu vähän? --Jisis 7. helmikuuta 2012 kello 12.07 (EET)[vastaa]
Ei yksityisyyden loukkaaminen ole missään tapauksessa ok ja siihen pitää puuttua. Kuitenkin se, että pahimpien ongelmatapausten vuoksi kategorisesti vaaditaan käytännössä kaikille elävistä henkilöistä luotettavia lähteitä ja rajataan sitä mitä voidaan lähteinä käyttää rajoittaa sitä mistä Wikipediassa ylipäätänsä voi ylipäätänsä kirjoittaa eikä tämä ole minusta toivottava kehitys. --Zache 7. helmikuuta 2012 kello 12.16 (EET)[vastaa]
"...kategorisesti vaaditaan käytännössä kaikille elävistä henkilöistä luotettavia lähteitä". Tämä olisi erittäin toivottava kehitys. --Jisis 7. helmikuuta 2012 kello 12.56 (EET)[vastaa]
Miten muuten Silvennoinen artikkelissa nuo oikeusasiakirjat aiheuttavat sen, että se on kuraa? --Zache 7. helmikuuta 2012 kello 12.19 (EET)[vastaa]
Kun tehdään artikkelia asianajajasta, oikeusasiakirjojen käyttäminen lähteenä on vastaava ongelma kuin lakialoitteiden käyttäminen kansanedustajista kertovista artikkeleista. Henkilöt tekevät niitä työkseen ja yksittäistapaukset saavat suhteettoman painoarvon. --Jisis 7. helmikuuta 2012 kello 12.56 (EET)[vastaa]
Toinenkin kysymys, onko täällä ollut ikinä mitään käytäntöä jota oltaisiin höllennetty? Ok, videopalveluiden kategorinen kielto muutettiin minun toimestani sanamuodoltaan sellaiseksi että selvästi laillisiin videoihin saa linkittää, mutta onko muita? --Zache 7. helmikuuta 2012 kello 12.28 (EET)[vastaa]
Käytäntö koostuu käytäntösivun ohjeesta (ts. sanamuoto) ja siitä miten yhteisö (yksittäiset käyttäjät) sitä soveltaa (sovellus). Käytäntöjen soveltaminen elää koko ajan (yleensä löysempään suuntaan), joten aika usein joudutaan käytännön sanamuotoa tarkentamaan, eli "kiristämään", että käytäntö vastaisi paremmin yhteisön kantaa. Aika turha kitistä, että sanamuodot tiukentuvat, jos koko ajan toisesta päästä osa käyttäjistä vesittää vanhaa sanamuotoa. Gopase+f 7. helmikuuta 2012 kello 13.01 (EET)[vastaa]
Henkilökohtaisesti olen aika vähän ottanut kantaa lähteistykseen muuten kuin käytäntöjen kiristämiseen liittyneissä keskusteluissa ja kaipaisin konkreettista esimerkkiä tilanteesta jossa esimerkiksi lähteistykseen liittyneet käytäntötulkinnat olisivat lieventyneet. --Zache 7. helmikuuta 2012 kello 13.57 (EET)[vastaa]
Meillä on myös kompromissivaihtoehto, jossa kaikki maininnat primäärilähteiden käytöstä poistetaan tästä käytännöstä ja sovelletaan aina vain WP:Tarkistettavuus-käytäntöä. Mulle tämmönen ratkasu käy, vaikka pidän nykyistä "tiukkaa" sanamuotoa parempana. Kannattaa myös muistaa, että tarkastettavuus-käytäntöä on koitettu joskus vesittää toteamalla: "yhteisö ei ole koskaan hyväksynyt käytäntöä." Gopase+f 7. helmikuuta 2012 kello 13.23 (EET)[vastaa]

Tässä [2] on muuten esimerkki siitä, miten artikkelin tietoja on täydennetty suoraan väestötietojärjestelmästä (tai ainakin ilmoitettu niin). --Pxos 12. helmikuuta 2012 kello 14.05 (EET)[vastaa]

Vaihtoehtojen kartoittamista[muokkaa wikitekstiä]

Jotta käytäntö vihdoin saataisiin lyötyä lukkoon, yritän kerätä alle esille tulleita vaihtoehtoja, mitä primäärilähteiden käytöstä tässä käytännössä kirjattaisiin:

  1. Poistetaan koko osio ja luotetaan tältä osin tarkistettavuuskäytäntöön
  2. Vältä primäärilähteiden käyttöä. Mikäli primäärilähteen sisältöä on käsitelty luotettavassa sekundäärilähteessä, on tiedot hyväksyttävää tarkistaa primäärilähteestä, mutta omat johtopäätökset eivät ole sallittuja. = kuten tarkistettavuuskäytäntö, ei uusia rajoituksia
  3. Vältä primäärilähteiden käyttöä. Älä käytä pöytäkirjoja, oikeudenkäyntiasiakirjoja tai muita julkisia asiakirjoja, joista käy ilmi yksityisluonteisia tietoja. Mikäli primäärilähteen sisältöä on käsitelty luotettavassa sekundäärilähteessä, on tiedot hyväksyttävää tarkistaa primäärilähteestä, mutta omat johtopäätökset eivät ole sallittuja. = täysi primäärilähteen käyttö- ja linkityskielto, jos lähde sisältää yksityisluonteisia tietoja
  4. Vältä primäärilähteiden käyttöä. Älä lisää yksityisluonteisia tietoja pöytäkirjojen, oikeudenkäyntiasiakirjojen tai muiden julkisten asiakirjojen pohjalta. Mikäli primäärilähteen sisältöä on käsitelty luotettavassa sekundäärilähteessä, on tiedot hyväksyttävää tarkistaa primäärilähteestä, mutta omat johtopäätökset eivät ole sallittuja. = ei primäärilähteen täyttä käyttö- tai linkityskieltoa, mutta yksityisluonteisia tietoja ei saa lisätä artikkeliin
  5. Käytä vain harkiten yksityisluontoisia tietoja sisältäviä ensisijaisia lähteitä, kuten pöytäkirjoja, oikeudenkäyntiasiakirjoja tai muita julkisia asiakirjoja. Se että henkilöön liittyvä tieto on julkaistu julkisessa asiakirjassa ei välttämättä tarkoita sitä että tieto on sopiva Wikipediaan. = yleisluontoinen muotoilu, ei ehdottoman velvoittava
  6. Vertailuksi en-wiki: Exercise caution in using primary sources. Do not use trial transcripts and other court records, or other public documents, to support assertions about a living person. Do not use public records that include personal details, such as date of birth, home value, traffic citations, vehicle registrations, and home or business addresses. Where primary-source material has been discussed by a reliable secondary source, it may be acceptable to rely on it to augment the secondary source, subject to the restrictions of this policy, no original research, and the other sourcing policies.

Ylle voi vapaasti lisätä muita ehdotuksia tai stilisoida näitä. Tästä voi tehdä myös suoraan varsinaisen mielipidetiedustelun, jos tarvitaan. -Ochs 9. helmikuuta 2012 kello 22.27 (EET)[vastaa]

Me voidaan myös äänestää suosituimmasta sanamuodosta suoraan suosituimman sanamuodon käyttöönotosta. Gopase+f 9. helmikuuta 2012 kello 22.29 (EET)[vastaa]
Lisäsin vertailuksi en-wikin muotoilun. Primäärilähteiden väärinkäyttö on niin yleistä elävien henkilöiden artikkeleissa, että vaihtoehto 1 pitää mielestäni sulkea pois. Vähintäänkin pitää kertoa mitä tarkistettavuuskäytäntö sanoo. Kyse nyt kai on halutaanko lisätä tuo linkityskielto yksityisluonteiseen aineistoon. Kovin yleisestä ongelmastahan ei ole kyse, mutta joissain tapauksessahan linkittäminen voi tarkoittaa samaa kuin linkitettäisiin tekstiin "tule ja varasta nämä arvoesineet tästä osoitteesta" tai "katsopas millaiseen seksiskandaaliin tämän henkilön avioliitto päättyi." --Jisis 9. helmikuuta 2012 kello 23.15 (EET)[vastaa]
Säätiö velvoittaa huomioimaan ihmisarvoa ja yksityisyydensuojaa, joten kohdat 1. ja 2. eivät olisi minusta Säätiön päätöksen mukaisia. --Harriv 9. helmikuuta 2012 kello 23.21 (EET)[vastaa]
Yksityisyyden suojaahan kyllä painotetaan aika paljon ehdotuksen muissa kohdissa, kuten "Julkisuuden henkilöistä kertovien artikkelien tulisi tyytyä dokumentoimaan, mitä luotettavat sekundäärilähteet kertovat". -Ochs 13. helmikuuta 2012 kello 00.41 (EET)[vastaa]
1,2,4,5 ovat ok. Nelosen kohdalla tulee tietty keskustelua siitä mikä kaikki lasketaan yksityisluonteiseksi tiedoksi mutta kaipa sen kanssa voi elää. --Zache 9. helmikuuta 2012 kello 23.41 (EET)[vastaa]
1, 2, 3 käyvät kaikki mulle yhtä hyvin. 4 sanamuoto vaikeaselkoinen, mutta käy jos siihen päädytään. 5 on syy vastustaa koko ehdotusta. Gopase+f 11. helmikuuta 2012 kello 10.09 (EET)[vastaa]
Minullekin käyvät 1, 2, 3 ja 4. Viitonen on minusta liian ympäripyöreä. Kuutosessa (en-wiki) on se omituisuus että se tuntuisi sallivan primäärilähteen käytön sekundäärilähteen tietojen laajentamiseen, mikä taas ei oikeastaan ole tarkistettavuuskäytännön mukaista. Tulkitsenko oikein että nelosta ei ole kukaan vastustanut? -Ochs 13. helmikuuta 2012 kello 00.41 (EET)[vastaa]

Käytännöksi[muokkaa wikitekstiä]

Kahvihuonekeskustelua käytiin tästä käytäntöehdotuksesta 24. tammikuuta 2012 alkaen parin viikon ajan. Ehdotusta muokattiin ja hiominen jatkui täällä keskustelusivulla. Koska keskustelu on ollut noin parin viikon ajan hiljentyneenä tulkitsin, että nykyistä versiota (ylläolevin muutoksin) ei kukaan vastusta, joten merkkasin sen käytännöksi. Kiitoksia kaikille kehitystyöhön osallistuneille ja palautetta antaneille. --Alcedoatthis 22. helmikuuta 2012 kello 06.04 (EET)[vastaa]

Vähän epäselvää[muokkaa wikitekstiä]

"Kun poistopyynnön perusteena on oikeuden langettama lähestymiskielto, tulee asiasta tehdä ilmoitus Wikipedian tukitiimille." Sori, mutta mitä vittua? --193.143.201.113 12. helmikuuta 2014 kello 19.01 (EET)[vastaa]

Ei taida tekstin lisääjäkään osata sanoa: [3]. --Harriv (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 11.31 (EET)[vastaa]
Siis kai ideana tuossa on se, että ilmoitus pitää tehdä johonkin sähköpostiosoitteeseen jota Wikimedia Foundationin tukitiimi seuraa. Sähköpostista syntyy OTRS-tiketti jonka joku tukitiimistä käsittelee. Se mitä tuohon pitäisi kaivaa on se, että mikä se sähköpostiosoite on johon ilmoitus pitäisi tehdä. Lisäys: Enwikissä osoite on näemmä info-en-q(at)wikimedia.org --Zache (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 11.46 (EET)[vastaa]
Kiitos Harriveen menin enkkuwikiin joka olisi pitänyt tajuta katsoa jo aiemmin. Siellä ei puhuta mitään "restraining orderista"; lähestymiskielto oli se kohta mitä kummastelin, ei tuo Zachen mainitsema asia. Onko tässä vain väärä käännös vai onko lähestymiskielto lakiteknisenä terminä jotenkin laajempi kuin mitä olen käsittänyt? Jälkimmäisessäkin tapauksessa pitäisi maallikkoa ajatellen myös selventää, että mitä helvettiä oikein koetetaan sanoa – ei kai sitä, että voisi hankkia lähestymiskiellon sivustoa kohtaan... --Kaivanto (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 21.24 (EET)[vastaa]
Joo minun IP. --Kaivanto (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 21.24 (EET)[vastaa]
Oli siellä [4] käännösajankohtana. Käännös on sinänsä väärä, että "restraining order" on vähän laajempi oikeuden määräys jostain asiasta mitä ei saa tehdä (en:Restraining order). Oikeasti tuossa pitäisi olla ohje mitä tehdä jos sivulla on laitointa tai oikeuden poistamaksi määräämää materiaalia. --Harriv (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 11.31 (EET)[vastaa]

Eli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän IP:stä taas kysellään. Kumosin projektisivulle tehdyn muokkauksen, kun käytäntöä ei käsitääkseni ole muutettu. -Htm (keskustelu) 13. helmikuuta 2014 kello 23.58 (EET)[vastaa]

Niin kysellään. Missä viralliset päätökset käytäntömuutoksista tehdään? Tekstin lisääjä sanoi kyseessä olevan käännöksen (eli on voinut kääntää väärin) eikä ollut ylläpitäjä lisätessään. Ja ainakaan keskustelemalla asiasta ei ole ainakaan tällä sivulla päätetty. Minä en vaan tajua, miten lähestymiskielto liittyy Wikiin. Toki oma muokkaukseni teki jutusta epämääräisen eikä varmaan niitä jossain hahmoteltuja Oikeita Käytäntöjä täysin vastaavan, mutta nykyisestä versiosta taas ei ymmärrä mitään. --Kaivanto (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 02.14 (EET)[vastaa]
Päätökset tehdään konsensuksella. Tekstin lisääjän ylläpitäjyydellä silloin tai tällöin ei ole merkitystä. Käytäntö on hyväksytty tällaisena etkä sitä muuteta pelkästään sen takia että jonkun ymmärrys ei riitä. -Htm (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 07.07 (EET)[vastaa]
Se mitä Htm yrittää sanoa on, että käytännöt-kahvihuoneessa pitäisi tehdä ilmoitus, että ehdotan käytäntöön X tehtäväksi muutosta Y, koska .... ja sitten odottaa hetkinen jotta muut käyttäjät ehtivät kommentoida ja jos muutokselle on kannatusta niin sitten voi tehdä muutoksen. Mikäli kukaan ei reagoi asiaan mitenkään, niin silloinkin on ok tehdä muutos. --Zache (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 07.34 (EET)[vastaa]
Zache hyvä, tekikö sitten Alcedoatthis vai miten hänet sitten kirjoitettiin noin, että ensin odotti vastustusta lisäykselle? Htm väittää, että "käytäntö on hyväksytty", mutta en usko, että hän tarkoittaa sillä mitään muuta kuin että juttu on ollut käytäntösivulla kauan ilman että sitä on kukaan muuttanut. Luulen, että käytäntöjen järkevistä muutoksista ei kannata ottaa mitään stressiä, näitä sivuja jos mitä ylläpitäjät valvovat etteivät päästä läpi järjettömyyksiä tai uusia lisäyksiä, minä vaan korjasin jotain jota rivilukija ei käsitä. Käsittääkö edes Htm? --Kaivanto (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 09.28 (EET)[vastaa]
Kyseisen lisäyksen aikaan useat wikipedistit käänsivät ohjetta yhdessä. Se miten hänet kirjoitettiin noin, on historiaa ja nyt tehdään asiat tämän päivän tavalla.--Opa (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 10.20 (EET)[vastaa]
Päätökset tehdään usein muokkaa rohkeasti -periaattella ilman mitään keskustelunaloitusta eli ei mitenkään välttämättä keskustelulla ja konsensuksella. --Abc10 (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 08.18 (EET)[vastaa]

(Anteeks pieni kiire), mutta ehdin sentään tehdä Kaivannosta osoitepaljastuspyynnön. Hänet on sittemmin estetty eston kierrosta. -Htm (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 12.07 (EET) (edit)ja tätä ei ole tarkoitettu kenellekää eikä erityisesti Abc10:lle[vastaa]

Oletatko asian liittyvän jotenkin minuun, kun esität kommentin minulle? --Abc10 (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 15.31 (EET)[vastaa]

En-wikin vastaavassa käytännössä ei enää edes puhuta restraining orderista. Lähin vastaavuus olisi

Subjects who have legal or other serious concerns about material they find about themselves on a Wikipedia page, whether in a BLP or elsewhere, may contact the Wikimedia Foundation's volunteer response team (known as OTRS). Please e-mail info-en-q@wikimedia.org with a link to the article and details of the problem; for more information on how to get an error corrected, see here. It is usually better to ask for help rather than trying to change the material yourself. As noted above, individuals involved in a significant legal or other off-wiki dispute with the subject of a biographical article are strongly discouraged from editing that article.

Eli henkilö ilmoittaa itseään koskevasta artikkelista jos löytää laillista lainvastaisuutta tai muuta vakavaa syytä. Lopusta löytyy sukulaisuus tuohon lähestymiskieltoon: "artikkelin aiheen kanssa merkittäviin laki- tai muihin wikin ulkopuolisiin kiistoihin joutuneiden henkilöiden ei tulisi muokata kyseistä artikkelia". --Pitke (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 12.47 (EET)[vastaa]

Legal ei (ainakaan tässä yhteydessä) ole 'laillinen'. Laillinen syy ja laillinen kiista antaa suomeksi ymmärtää, että kyse olisi lain perusteella oikeutetuista syistä ja kiistoista. --Abc10 (keskustelu) 14. helmikuuta 2014 kello 15.28 (EET)[vastaa]
Ei kuitenkaan lain oikeuttamista kiistoista vaan "raastuvalla tavataan" -tapaisista kiistoista joissa leivätön pöytä on jo katettu. --Pitke (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 15.05 (EET)[vastaa]
Jolloin mielestäni olisi parempi sanoa oikeudellinen tai juridinen, ettei tule väärinymmärrystä. --Abc10 (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 17.34 (EET)[vastaa]

Keskustelua käytännöstä "Artikkelit elävistä henkilöistä" käydään jostain syystä kahdessa paikassa, keskustelun aloittaja Kaivanto (keskustelu · muokkaukset) on levittänyt sen myös minun keskustelusivulleni ja yritti osoitepaljastuspyyntöihinkin? Voisiko millään ajatella, että keskustelu käytäisiin yhdessä paikassa: Kahvihuoneessa (Käytännöt)? -Htm (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 18.51 (EET)[vastaa]

Ehdotan otsikon pyynnöt tiedon poistoista alapuolelle seuraavaa tekstiä:

"Wikipedian henkilötiedot eivät ole riippuvaisia henkilöiden tahdosta, joten niitä ei pidä poistaa siksi, että kyseinen henkilö niin pyytää (tietenkin henkilöartikkelien kuten muidenkin artikkeleiden tulee olla asiallisia ja lähteistettyjä ja henkilöiden on oltava Wikipedian merkittävyyskynnyksen ylittäviä). Jos henkilö, josta kertovassa artikkelissa mainitaan nimeltä epämerkittäviä henkilöitä, esimerkiksi hänen perheenjäseniään, pyytää poistamaan artikkelista nuo nimet, kannattaa tätä toivomusta kuitenkin kunnioittaa ja jos henkilö, jonka syntymäaika on merkitty tarkemmin kuin vuoden tarkkuudella, pyytää poistamaan syntymäaikansa, on suositeltavaa jättää syntymäaika artikkeliin vain vuoden tarkkuudella." Jaalei (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 00.38 (EET)[vastaa]

Kannatan epämerkittävien henkilöiden osalta ehdotusta. --101090ABC (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 01.01 (EET)[vastaa]
Tätä juttua epämerkittävien henkilöiden mainitsemisesta nimeltä aloin miettiä, kun kiisteltiin, onko artikkelissa Simo Frangén syytä mainita hänen poikansa nimi. Päättelin, että voidaan mainita, paitsi jos Frangén itse pyytäisi poistamaan poikansa nimen.

Esimerkki (kuvitteellisesta artikkelista Martti Tammimaa):

"Tammimaa on ollut vuodesta 2002 naimisissa Martta o.s. Saarnimaan (s. 1981) kanssa, ja heillä on poika Mikko (s. 2005) ja tytär Minna (s. 2008)."


Jos Tammimaa pyytäisi poistamaan vaimonsa ja lastensa nimet, olisi suositeltavaa poistaa nuo nimet seuraavaan malliin:

"Tammimaa on ollut vuodesta 2002 naimisissa, hänen vaimonsa on syntynyt 1981, ja heillä on vuonna 2005 syntynyt poika ja 2008 syntynyt tytär."

Sen sijaan tietoa siitä, onko naimisissa, avioitumisvuodesta eikä puolison eikä lasten syntymävuosista ei missään nimessä pidä poistaa henkilön omasta toivomuksesta, koska ne ovat tuohon wikimerkittävään henkilöön todella oleellisesti liittyviä asioita. Jaalei (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 01.21 (EET)[vastaa]
Esimerkkiin sanoisin, että voisi minun mielestäni olla "Tammimaa on ollut vuodesta 2002 naimisissa Martta o.s. Saarnimaan kanssa, ja heillä on kaksi lasta" tai "Tammimaa on ollut vuodesta 2002 naimisissa Martta o.s. Saarnimaan kanssa, ja heillä on vuosina 2005 ja 2008 syntyneet lapset." --Htm (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 03.28 (EET)[vastaa]
Kannatan tätä muotoilua. –101090ABC (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 14.15 (EET)[vastaa]
Mielestäni tuo ensimmäinen riittää. Lasten syntymävuodetkin (ja sukupuoli) ovat tarpeettomia monen perusjulkkiksen kohdalla. Jos henkilöstä on kunnon kattava elämäkerta, niin silloin lasten syntymävuodet sujahtavat luonnollisesti kohdalleen, mutta muuten ne eivät tuo mielestäni mitään tarpeellista tietoa. Poikkeuksena Sinnemäen tyyppiset tapaukset, eli lapsi syntynyt "erikoiseen" aikaan henkilön elämässä, ja siitä on puhuttu paljon mediassa (eikä vain roskalehdissä). --Whitetabor (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 02.08 (EET)[vastaa]
En kannata ehdotusta. Se mainitaanko esim. lasten nimiä määräytyy sen mukaan ovatko he julkisuuden henkilöitä vai eivät; ks. Yksityisyyden suoja. Jos ovat, ei ole mitään syytä poistaa nimeä vanhempien pyynnöstäkään, ovathan tiedot esillä muussakin mediassa. Jos eivät ole, ei pitäisi olla mitään poistettavaa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 01.52 (EET)--[vastaa]
Asia on käsitelty moneen kertaan. Jos lapset eivät ole julkisuuden henkilöitä, heitä ei pidä mainita nimeltä eikä syntymäajalta, eikä poistoon tarvita kenenkään pyyntöä. Maininta "kaksi lasta", jos se on lähteistettävissä, riittää. --Abc10 (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 08.22 (EET)[vastaa]
No käytännön esimerkki Simo Frangén ja Rosa Meriläinen kirjoittivat kirjan heidän lapsensa ensimmäisestä elinvuodesta ja hänestä on kerrottu nimellä mediassa. Tässä kyseisessä tapauksessa olin sitä mieltä, että nimi oltaisiin voitu mainita artikkelissa samoin kuin syntymävuosikin, koska molemmat asiat ovat olleet laajasti julkisuudessa. En kuitenkaa sanoisi, että lapsi sinänsä on julkisuuden henkilö vaan hänen vanhempansa ovat. --Zache (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 08.43 (EET)[vastaa]
Sääli lasta. Tiedän tapauksia joiden koko elämää leimaa julkisuuden henkilön lapsena oleminen nimenomaan negatiivisessa mielessä, ja tiedän tapauksia että ihminen on muuttanut sen vuoksi nimensäkin. Frangén ja Meriläinen eivät toivottavasti joudu katumaan tekostaan. --Abc10 (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 10.54 (EET)[vastaa]
Zache, olisin tuon Frangen-Meriläisenkin perillisen kanssa varovaisempi, vuoden ikäinen vauva on hädin tuskin subjekti ja kuten totesit, tässä tapauksessa tuskin oikein julkisuuden henkilö (esim. kuningasperheitten lapset kyllä, massiivisen julkisuuden myötä). Tässä voisi olla alaikäisten kanssa erityisen varovainen, aikuiset lapset voisi katsoa julkisuuden henkilöksi vähemmälläkin. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 00.08 (EET)--[vastaa]
Zache, Frangen-Meriläisen lapsi on mainittu julkisuudessa, koska heidän vanhempansa ovat julkisuuden henkilöitä ja ovat katsoneet tarpeelliseksi kirjoittaa hänestä kirjan. Mainittu lapsi itse ei ole julkisuuden henkilö, koska hän ei tiettävästi ole tehnyt mitään erikoisen mainittavaa eikä edes asemansa perusteella, koska vanhempien asema ei anna hänelle automaattisesti esimerkiski juontajanpaikkaa Universumin ympäri ohjelman juontajana, minkään lehden kolumnistina tai edes kansanedustajana. Kuninkaallisten lapsia yleensä todennäköisesti odottaa valtakunta tai pienempi osa siitä kunhan aika kuluu. --Htm (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 04.48 (EET)[vastaa]
Pieni sivulisäys, että kuninkaallisten lapset saavat heti syntymässä arvonimen tai peräti virallisen aseman (Huplandian herttua tai kruununprinssi), joten heistä mainitaan jo artikkeleissa, jotka luettelevat kaikki historian "Huplandian herttuat". Siksi he ovat oikeasti wikimerkittäviä ja tuikitärkeitä heti maitoa imiessään. --Pxos (keskustelu) 27. helmikuuta 2015 kello 13.39 (EET)[vastaa]
Tuo on hyvä huomio. Ovatko myös presidenttien lapset ja puolisot automaattisesti merkittäviä? Jaalei (keskustelu) 12. huhtikuuta 2015 kello 05.22 (EEST)[vastaa]

Muotoillaan uudestaan esittämäni teksti:

Wikipedian henkilöartikkelit eivätkä muutkaan wikimerkittäviä henkilöitä koskevat tiedot eivät ole riippuvaisia kyseisten henkilöiden tahdosta, joten niitä ei pidä poistaa sen takia, että ko. henkilö niin pyytää. Poikkeuksia on kaksi:

  • Jos henkilö, josta kertovassa artikkelissa mainitaan nimeltä epämerkittäviä henkilöitä, pyytää poistamaan nuo epämerkittävien henkilöiden nimet, tätä toivomusta kannattaa noudattaa.

Ehdotustekstini jälleen hieman uudelleen muotoiltuna:

"Yleisesti ottaen Wikipedian henkilötiedot eivät ole riippuvaisia kyseisten henkilöiden tahdosta, joten niitä ei pidä poistaa siksi, että kyseinen henkilö niin pyytää (luonnollisesti henkilöiden, joista tehdään artikkelit, on oltava riittävän merkittäviä Wikipediaan ja tietenkin henkilöartikkelien kuten muidenkin artikkeleiden tulee olla asiallisia ja lähteistettyjä). Jos henkilö, josta kertovassa artikkelissa mainitaan nimeltä epämerkittäviä henkilöitä, esimerkiksi hänen perheenjäseniään, pyytää poistamaan artikkelista näiden henkilöiden nimet, yleensä tätä toivomusta kuitenkin kannattaa kunnioittaa ja jos henkilö, jonka syntymäaika on merkitty tarkemmin kuin vuoden tarkkuudella, pyytää poistamaan syntymäaikansa, on suositeltavaa jättää syntymäaika artikkeliin vain vuoden tarkkuudella paitsi, jos kyseessä on valtionpäämies tai pääministeri." Nenoniel (keskustelu) 9. marraskuuta 2015 kello 21.00 (EET)[vastaa]

Täsmennyksiä tietoihin yleisen tietosuoja-asetuksen mukaan[muokkaa wikitekstiä]

Ohjeeseen voisi lisätä täsmennyksiä mitä EU:n tietosuoja (ks. yleinen tietosuoja-asetus, GDPR) sanoo henkilötietojen käsittelystä. Tuo varsinainen artikkeli ei ole kovin täsmällinen siinä suhteessa vaan keskittyy "aiheen vierestä" kertomiseen (kritiikkiin, säädäntöön jne.). Tämä siksi, jotta jokaiselle olisi selvää miten tietoja pitää käsitellä, lähteenä voinee käyttää: [5]. Ipr1 (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 00.26 (EEST)[vastaa]

Kuka tuollaisia (käyttäjiä sitovia) täsmennyksiä oikein osaisi lisätä? Wikipedia on melkein 15 vuotta sitten, vuonna 2006, saanut tietosuojavaltuutetun toimistosta kannanoton, joka siis koskee tilannetta suurin piirtein Wikipedian alkuaikoina. Kukaan ei kai oikein tiedä, miten tietosuoja-asetus vaikuttaa Wikipediaan tietosanakirjana, joten ei tähän voi vain lisäillä täsmennyksiä ihan fiilispohjalta. Tämä sivu ei edes ole mikään "ohje" vaan käytäntö, joka on aikanaan syntynyt keskustelun kautta, joten sen muuttaminen ei ole pelkkää harmitonta lisäilyä. Linkin (= [Suomen] tietosuojavaltuutetun toimisto / Tietosuoja / Usein kysyttyä / EU:n tietosuoja-asetus ) takana olevassa oppaassa puhutaan yleisnimellä "organisaatiosta", joka kuvaa kaikenlaisia henkilötietojen käsittelijöitä. Ihan ensiksi pitäisi jostain saada tietää, onko Wikipedia tietosuoja-asetuksen piirissä täysin, osittain vai ei lainkaan. Minä en tiedä enkä ole jaksanut ottaa selvääkään. Itse asiassa tämä olisi juuri sellainen juttu, jota Foundation ja sen palkattu henkilökunta voisi selvittää. Tietosuoja-asetus on voimassa EU:ssa. Jos de-wikin tai fr-wikin katsotaan kuuluvan henkisesti EU-rooppaan, niin asia koskee niitäkin. Onko muissa Wikipedioissa jouduttu tekemään muutoksia käytäntöihin toukokuussa 2018? Jos on, samat muutokset pitää tehdä tännekin. Jos ei, niin ei. Jos taas Ipr1 tarkoittaa neuvoja niille lukijoille, jotka saavat Wikipediasta selville henkilötietoja (nimi, puoluekanta, alkoholismi) ja haluavat tietoja käyttää muualla, niin en tiedä, kuuluuko sellainen opastus Wikipediaan ollenkaan. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 00.08 (EEST)[vastaa]

Käytännön lakkauttaminen[muokkaa wikitekstiä]

Kun tätä ei haluta noudattaa, pitäisi aloittaa keskustelu siitä, miten käytäntö lakkautetaan. Iivarius (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 02.02 (EET)[vastaa]

Taas Wikipedialle tyypillinen "maalaistunteella" kirjoitettu tväätti (engl. twat). Iivarius lienee jossain harmistunut jostain, ja nyt sitten ilman mitään diffejä, perusteluja tai sen kummempaa selitystä on kirjoitettu tänne kelvoton keskustelunaloitus. Tämä minun viestini on kelvollinen keskustelunlopetus. --Pxos (keskustelu) 10. tammikuuta 2022 kello 19.07 (EET)[vastaa]
Ehdotan edelleen samaa. Hienotunteisuutta ei osata harrastaa. Iivarius (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 17.00 (EEST)[vastaa]
Sinun tulisi muotoilla ehdotuksesi hiukan runsaimmin sanoin käytäntökahvihuoneessa.-- Htm (keskustelu) 16. elokuuta 2023 kello 00.59 (EEST)[vastaa]