Keskustelu:Pietari Brahen patsaat

Monikollinen artikkelin otsikko

Nimesin artikkelin monikkoon, vaikka ohjeissa sanotaan että artikkeli pitäisi olla yksikössä. Mielestäni tässä tapauksessa on järkevämpää ottaa kaikki yhteen artikkeliin kuin jokainen erikseen. Kajaanin ja Lieksan veistoksista on varsin vähän aineistoa omiksi jutuikseen, eikä kuviakaan ole (voi, kun joku voisi käydä kuvaamassa). Ainakin Raahen ja Turun Runebergin patsaat on järkevintä pitää yhdessä. Niihin voisi löytyä vielä lisää aineistoa.--Kulttuurinavigaattori 10. elokuuta 2010 kello 00.31 (EEST)

Tässä voisi harkita sellaistakin ratkaisua, että panisi kuitenkin artikkelin nimeksi Pietari Brahen patsas ja se käsittelisi selvästi Raahen ja Turun patsaita (joista jälkimmäinen on siis edellisen kopio). Sitten Kajaanin ja Lieksan patsaat loppuun luvuksi "muut patsaat" tms. Ne voisi sitten erottaa omiksi artikkeleikseen, jos niistä tulee enemmän juttua.--Tanár 30. toukokuuta 2011 kello 18.57 (EEST)

Mikä muuten on syy siihen, että artikkelin nimi pitäisi olla yksikössä, muistan tuon ohjeen, mutta en perusteluja.--Kulttuurinavigaattori 30. toukokuuta 2011 kello 20.50 (EEST)

Tuskin siinä sen kummempaa syytä on kuin että on pyritty yhdenmukaisuuteen.--Tanár 30. toukokuuta 2011 kello 21.08 (EEST)

Wikin alkuaikoina kävi niin että syntyi duplikaattisivuja, kun eri käyttäjät aloittivat yksikössä ja monikossa (korukivi - korukivet). Silloin sovittiin tietyt poikkeukset (esimerkiksi lajia ylemmät taksonomiset tasot eläimissä kuten Nautaeläimet on monikossa, laji ja sitä alemmat esim. Nautarotu yksikössä. ) Jos teet monikkosivun, tee yksiköstä ainakin ohjaus ! --Tappinen 31. toukokuuta 2011 kello 11.17 (EEST)

Olen sitä mieltä, että jos muuta perustelua artikkelin nimen muuttamiseksi ei ole kuin että pitää noudattaa ohjeita, niin antaa olla. Nimen muutos ei artikkelin sisältöä tai ymmärrettävyyttä paranna. Jos kuitenkin joku muita perusteluja keksii, olen valmis muuttamaan mielipiteeni.--Kulttuurinavigaattori 31. toukokuuta 2011 kello 00.54 (EEST)

Niin. Tuli minulle vielä toinen perustelu mieleen: kun artikkelin nimi on "Pietari Brahen patsaat" sen pitäisi käsitellä kaikkia Pietari Brahen patsaita. Nyt sen aihe kuitenkin on "Pietari Brahen patsaat Suomessa". Ruotsissa on lisäksi ainakin yksi Pietari Brahen patsas [1], voi olla että useampiakin. Mutta samapa se minulle oikeastaan on. Ajattelin vain, että jos tätä fiksaisi vähän tätä voisi ehdottaa lupaavaksi, ja silloin varmaan ohjeista poikkeavaan nimeen kiinnitettäisiin huomiota. --Tanár 31. toukokuuta 2011 kello 10.28 (EEST)

Oho, enpä tiennytkään että "Pekkoja" on Ruotsissakin. Tuo Grännan rintakuva näyttää olevan Commonsissa (siellä on myös kuva Takasen terrakottaluonnoksesta!). Etsin niille tiedot ja laitan artikkeliin, ehdottomasti! Ajattelin etsiä myös, onko Turun ja Raahen patsaista tietoja niiden pystyttämisajoilta Historiallisessa sanomalehtikirjastossa, mutta myöhemmin.--Kulttuurinavigaattori 31. toukokuuta 2011 kello 11.05 (EEST)

Nyt kun näitä patsaita alkaa ilmestyä enemmän, niin mä alan taipua Tanarin näkökannalle. Yks artikkeli per yks fyysinen objekti. Tässä tapauksessa on kuitenkin perusteltua käsitellä myös kopiota. Muut saavat jäädä vähemmälle käsittelylle ja siirrettävä tarvittaessa omaksi artikkelikseen. Gopase+f 31. toukokuuta 2011 kello 11.12 (EEST)

Näyttää siltä, että Johannes Takaselta tilattu luonnos (1883), Kööpenhaminassa, josta toinen myös VTM:n kokoelmassa, liittyy Runebergilta tilattuun ajallisesti. Taustalla on sekasotku, joka on kyllä aikoinaan tutkittu ja julkaistu, mutta ei yleisesti tiedossa. Ottaisin siis myös Takasen terrakotaluonnokset mukaan tähän artikkeliin. Omaksi jutukseen niistä ei oikein ole.--Kulttuurinavigaattori 31. toukokuuta 2011 kello 12.32 (EEST)

Mitä Kajaanin ja Lieksan patsaisiin tulee, niin Yrjö Liipola on kuollut vasta 1971 ja Eva Ryynänen 2001, joten pitänee odotella vielä joitain kymmeniä vuosia. --Höyhens 12. kesäkuuta 2011 kello 14.24 (EEST)

Mitäs sanookaan sitaattioikeus sellaisessa artikkelissa joka käsittelee itse teosta, ei taiteilijaa ? --Tappinen 12. kesäkuuta 2011 kello 14.28 (EEST)

Käsittääkseni sitaattioikeus rajoittaa tekijän yksinoikeutta teokseen siten, että teosta on mahdollista siteerata ilman tekijän lupaa. Sitaattioikeus koskee siis etupäässä teosta ja tekijää, jolla on oikeus teokseensa vain siten, että hänellä ei sitä siteeratessa ole. En ymmärrä Höyhensin kommenttia, voisitko tarkentaa?--Kulttuurinavigaattori 12. kesäkuuta 2011 kello 15.11 (EEST)

Sorry, I can't read Finnish :) Do you mean a photo of the statue is copyrighted by the author of the statue and this is the issue? If not, you may attach my photo or ask on the Lieksa' site. --grisxa 28 November 2012 00:55 (MSK)

Täällä sanotaan: "Jos kyseessä on kolmiulotteinen taideteos, myös valokuvaajalle muodostuu tekijänoikeus alkuperäisen taideteoksen tekijän lisäksi. Joissakin maissa julkiselle paikalle pysyvästi asennettujen kolmiulotteisten taideteoksien kohdalla on sellainen poikkeus, että niistä otettuun valokuvaan muodostuu tekijänoikeus vain valokuvaajalle, ei siis alkuperäisen taideteoksen tekijälle. Tätä kutsutaan nimellä panoraamavapaus. Suomessa kuitenkin panoraamavapaus ei koske kaupallista käyttöä, joten Commonsiin ei voi tallentaa kuvia Suomessa sijaitsevista kolmiulotteisista taideteoksista, ellei taideteoksen tekijän kuolemasta ole kulunut 70 vuotta."

Niin?--Kulttuurinavigaattori 12. kesäkuuta 2011 kello 16.10 (EEST)

Niin. Eli siis commonsiin ei voi tallentaa tarttuvalla, on käytettävä näitä varoituskolmioita. En ole oikein käytännön kanssa sinut.. --Höyhens 12. kesäkuuta 2011 kello 16.13 (EEST)

Eli haluatko sanoa, että a) Liipolan ja Ryynäsen Per Brahe-aiheisia patsaita ei saa käsitellä ollenkaan fiWikissä, b) Liipolan ja Ryynäsen patsaita ei saisi tässä artikkelissa olla, vaan erillisinä artikkeleina (tällöin aiheesta tulisi 3 artikkelia + selvennysartikkeli), vai c) kaikki patsaat ja luonnos pitäisi käsitellä omana artikkelinaan (silloin aiheesta tulisi 6 artikkelia + selvennys), jolloin otsikko saataisiin yksikköön. Sopii tämäkin minulle, mutta mielestäni tämä nykyinen on kuitenkin lukijan kannalta paras ratkaisu, kun näkee yhdestä artikkelista kaikki patsaat samasta aiheesta, kun juttu ei vielä ylenmäärin ole pitkittynyt. En ole toistaiseksi löytänyt Ruotsin patsaasta enempää tietoja, joten siitä tulisi automaattisesti tynkä, kuten ehkä Liipolan ja Ryynäsenkin töistä.

Mitä tulee sittattioikeuteen, sen käytöstä näyttää olevan epäselvyyksiä käyttäjien keskuudessa. Jos et tunne käytäntöjä siitä, miten uudemmasta kuin yli 70+x -vuotiaasta taiteesta voi ja pitää voida esittää kuvia myös Wikipediassa ja kaikissa muissakin tiedotusvälineissä, katso vaikka kuvia ja niiden lisenssejä artikkelissa Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas. Teos valmistui 1960 ja tekijä kuoli 1996. Sekaannus tulee ehkä siitä, että sitaatikoikeudella käytettävät teoskuvat tallennetaan fi.Wikiin, eikä Commonsiin, jota mainisemassasi ohjeessa ei mainita. Sitaattioikeutta voi ja pitää voida käyttää, olipa teos kaksi tai kolmiulotteinen ja olipa sen tekijä elävä tai kuollut, kunhan käyttö täyttää sitaattioikeuden ehdot. Ja olisihan kumma, jos teosta koskevassa artikkelissa ei voisi käyttää sen kuvaa.--Kulttuurinavigaattori 12. kesäkuuta 2011 kello 17.05 (EEST)

a) En halua. b) En halua. c) En halua. d) Sitaattioikeuskäytäntö on minulle sen verran vieras että pitää opetella. --Höyhens 13. kesäkuuta 2011 kello 04.48 (EEST)

Tekijänoikeuslakia voi ymmärtää joskus ajattelemalla mitä jos -tilanteita. Jos 70+x vuotta nuorempia teoksia ei voisi käyttää sitaatteina, koko uudemman- ja nykytaiteen viestintä, kritiikki ja tutkimus tulisivat hyvin hankaliksi, ellei mahdottomiksi, joka olisi kaikkien, myös tekijöiden etujen vastaista. Lainsäätäjän on täytynyt tehdä noita rajoituksia, koska sen täytyy myös huomioida yleisön ja oikeuksien käyttäjien oikeudet tekijöiden oikeuksia määritellessään. Wikipediassa ei ehkä ole paneuduttu tarpeeksi sitattioikeuteen ja ehkä ohjeistusta siitä pitäisi selkeyttää ja ehkä linkittää eri yhteyksiin. Voisiko esim. Sitaattioikeus artikelissa ja Tekijänoikeuden rajoitukset olla ohjaukset siihen, miten fiWikissä menetellään sitaattioikeuden kanssa?--Kulttuurinavigaattori 13. kesäkuuta 2011 kello 09.02 (EEST)

Hyvä idea. Kaikki on kyllä sieltä luettavissa, mutta teksti on lievästi sanoen aika kryptistä. --Höyhens 13. kesäkuuta 2011 kello 09.08 (EEST)

Laitoin asiasta kyselyn Kahvihuoneen tekijänoikeuskabinettiin.t.--Kulttuurinavigaattori 13. kesäkuuta 2011 kello 09.27 (EEST)

Kiitoksia kaikille tasapuolisesti. Minulla olis kanssa kuva Kekkospatsaasta. Sopisiko se sivulle Kajaani, Urho Kekkonen, Pekka Kauhanen vai mihin? --Höyhens 13. kesäkuuta 2011 kello 22.17 (EEST)

Oiskohan Pekka Kauhasen sivu hyvä? Kekkospatsaita taitaa olla useita ja Kajaanista on kuvia muitakin. Kajaanin Pekka Kauhasen UKK-muistomerkki, vai mikä sen virallinen nimi on, kaipaisi oikeastaan oman artikkelin. Sitä voi pitää viimeisenä suurena ns. suurmiespatsaana ja siitä käytiin myös viimeinen eräs ns. suurista patsaskeskusteluista, joita 1980-luvulla oli useita. Jos viitsisi penkoa vähän sanomalehtiarkistoja (esim. KaiSa, Kaleva, Hesarikin), teoksesta löytyisi varmaan juttua.--Kulttuurinavigaattori 14. kesäkuuta 2011 kello 00.08 (EEST)

On varmaan jos tämä kerta näin pelittää. Mutta sinähän se olet se kulttuurinavigaattori ;) että voinet paremmin ottaa näistä selvää, seuraan mielelläni asiaa.. Pannaas sitten kekkosen näköispatsas kehiin vaikka Kauhasen sivulle.. --Höyhens 14. kesäkuuta 2011 kello 00.54 (EEST)

Hyvä kuva, kiitos. Olen nyt varsin kaukana sellaisista paikoista, missä mikrofilmejä vingutellaan, mutta katsotaan myöhemmin, jos aineistoa Kauhasen Urkki-patsaasta eteen osuisi.--Kulttuurinavigaattori 14. kesäkuuta 2011 kello 20.31 (EEST)

Jos valmistumisvuosi on epäselvä?

Yrjä Liipolan patsaalle Kajaanissa on siis kaksi vuosilukua 1949 ja 1952. Joskus epäselvyys johtuu siitä, että ei ole yksimielisyyttä, mitä tarkoittaa teoksen valmistuminen. Esim. Stenbergin Franzénin patsas Oulussa merkitään valmistuneeksi 1879 ja paljastetuksi 1881. Siinä vuosi 1879 tarkoittaa teoksen pronssisen osan valmistumista Pariisissa ja 1881 teoksen ja jalustan, sekä perustan valmistumista ja paljastustilaisuutta Oulussa. Kajaanissa saattaa olla niin, että suunnittelukilpailu käynnistettiin tai se ratkesi 1949 ja teos paljastettiin 1952. Kilpailut vievät pitkän ajan ja teosta aletaan oikeastaan vasta varsinaisesti tehdä kilpailun ratkettua. Tavallisesti myös perustan ja jalustan teko saattaa kestää aikansa. Joskus jostain muusta syyystä paljastusaikaa saatetaan lykätä. Yleensä vuosiluku taideteoksen yhteydessä tarkoittaa joko sen valmistumis- tai julkaisuaikaa. Niitä siis voi olla kaksikin. Jos tästä on kyse Kajaanissa, vuosiluvun voi merkitä näin: (1949)1952. Mutta en tunne tapausta, joten luvut eivät ole vahvistettuja.--Kulttuurinavigaattori 13. kesäkuuta 2011 kello 23.53 (EEST)

Tämä asiahan koskee aika tiukasti tätä juttua ainakin toistaiseksi. Muiden patsaista ei ole koosteartikkeleita. Itse asiassa tämä voisi mennä luettelona ja tästä voisi suhteellisen vähällä vaivalla sada jopa suositellun luettelon, vaikka (vai koska) kohteita onkin vähän. Toisaalta jos asiaa laajentaisi kaikkiin muistomerkkeihin, jutusta tulisi laajempi. Miltä kuulostaisi suositeltu Luettelo Pietari Brahen muistomerkeistä? --Höyhens 14. kesäkuuta 2011 kello 01.04 (EEST)

Mannerheimin patsaista tein mallineen aikoinaan. Tarkoittaako luettelo sitä, että se on erillinen artikkeli? Jos näin, miten sitten varsinainen artikkeli? Joka tapauksessa luettelo on hyvä idea mielestäni. Suurimmat tietoaukot artikkelissa: Liipolan Kajaanin patsaan valmistumisvuosi siis epäselvä, Lieksan Ryynäsen patsaastakin olisi kiva saada kuva. Ruotsin Grännan patsaasta en saanut googlaamalla minkäänlaista tietoa, ehkä kirjastosta löytyy, tai sitten voisi kysyä Grännasta.--Kulttuurinavigaattori 14. kesäkuuta 2011 kello 09.01 (EEST)

Uteliaisuuteni heräsi Grännan patsaasta ja kirjoitin kyselyn Grännan museoon ja pyysin tietoja sekä tietolähdettä.--Kulttuurinavigaattori 14. kesäkuuta 2011 kello 09.24 (EEST)

Luettelo PB muistomerkeistä

Tehty Luettelo Pietari Brahen muistomerkeistä. Siinä on mainittu PB:n patsaat, en tiedä muista merkeistä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. heinäkuuta 2012 kello 17.31 (EEST)

Onko tuo tekemäsi luettelo nyt tarkoitettu erilliseksi artikkeliksi vai yhdistettäväksi tähän? Tuntuu vähän tarpeettomalta, että lähes päällekkäisestä aiheesta on kaksi artikkelia yhtäaikaa. Ymmärtäisin tuon Höyhensin ehdotuksen siten, että tämä olisi siirretty uudelle nimelle ja laajennettu käsittämään kaikki Pietari Brahen muistomerkit. --Risukarhi (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 15.07 (EEST)

Aijaa, no sitten käsitin väärin. Artikkelin idea onkin ollut, että samassa artikkelissa käsitellään kaikki muistomerkit, joista kai huomattavimmat nyt tässä ovat. Muita PB patsaita ei ole tullut eteen, ellei joku muistolaatta ym. jää uupumaan. Ajattelin, että luettelo on luettelo ja artikkeli erikseen. No miten sitten luettelo ja artikkeli yhdistetään? Viserräppäs alkua! Tein muuten Kekkosesta vastaavan listan, tosin ero PBen on, että Kekkospatsaat ovat hajallaan omina juttuinaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 16.35 (EEST)

Yhdistin nyt viimein nämä kaksi. Kahdelle erilliselle sivulle samasta aiheesta ei nähdäkseni ole tarvetta. --Risukarhi (keskustelu) 20. toukokuuta 2013 kello 13.00 (EEST)

Noista merkkihenkilöiden patsaista ja muistomerkeistä, joita on eri aikoina tehty useampia, pitäisi varmaan saada linjaratkaisu. Aleksis Kivestä käytiin myös keskustelua ja tulos oli täsmennyssivu jossa luettelo Aleksis Kiven patsaat ja muistomerkit sekä toistaiseksi pari artikkelia. Mannerheimin patsaista tein aikoinaan mallineen. Lisäksi, kun patsaita saadaan selville ja niistä syntyy artikkeleita, ne pitäisi päivittää kyseisen henkilön omassa artikkelissa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 17.15 (EEST)

Siirrän keskustelun tästä merkkihenkilöiden patsaita ja muistomerkkejä koskevasta aiheesta Kahvihuoneeseen. Jutustelua PB:n kohtaloista voi jatkaa täälläkin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 17.34 (EEST)