Onkohan kaupunginosa terminä liian vaikea ymmärtää Wikipedian muokkaajille? Vastaavia artikkeleita on tulossa kymmeniä. Epäilen ettei Wikipediasta löydy ketään, joka tietää, mitä kaupunginosalla tarkoitetaan tässä (eli kyse taideteoksen sijaintipaikasta). Itse asiassa on yks-ja-sama, kun sen saa keksiä ihan ite ihan miksi vain, kun ei tarvitse lähteistää. Epäilen myös, että Kuopion kaupunginosarajoja ei ole löydettävissä internetistä. Pitäisi kääntyä asioita ymmärtävän tahon eli kaupungin kaavoittajan puoleen. Wikipedian artikkelit ovat tarkemman tiedon etsijälle hyvin epäluotettavaa tietoa. Keskustan Multimäki kyllä löytyy hyvin määriteltynä alueena, mutta en usko ennen kuin näen lähteen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. heinäkuuta 2016 kello 19.46(EEST)
No kaupunginosat ovat joskus vaikeita. Tapio Junnon veistos on tässä naapurikylässä, jota kutsutaan Myllypuroksi. Yllätyin, kun selvisi, että Myllypuro ei ole Helsingin kaupunginosa vaan se on osa Vartioharjua. No laitoin kaupunginosan kohdalle Myllypuro, Vartioharju. Kaupunginosa tarkoittaa näissä luetteloissa - ei sijaintipaikkaa vaan sijaintialuetta. Teoksen paikka ja alue erotetaan, koska julkisen teoksen löytäminen voi olla sellaiselle vaikeaa, joka ei aluetta tunne. Lähde on peräisin jostain kaupungin virastosta, jossa varmaan on totuttu ajattelemaan että kaikkhan Kuopion kaupunginosat tuntevat.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. heinäkuuta 2016 kello 20.44 (EEST)[vastaa]
Et kai usko Wikipediaan. ”Kaupunginosa tarkoittaa näissä luetteloissa - ei sijaintipaikkaa vaan sijaintialuetta”. Paikka vs. alue ero on mielestäni asioita vain hyvin vähän ymmärtäville henkilöille esitetty selitys. Löytyykö Helsingin kaupunginosien rajat jostain? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 5. heinäkuuta 2016 kello 21.33 (EEST)[vastaa]
Täällä, vasemman laidan valikosta pohjakartaksi valita karttasarjan tai jonkun muun kartan, toimii myös ortokuvien päällä ja kohdasta "aluejaot" kaupunginosat. Monilla kaupungeilla on tälläinen kartta, yleensä kutsuvat sitä karttapalveluksi tms., kuten Espoolla, Porilla ja Turulla. --Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2016 kello 08.49 (EEST)[vastaa]
Nyt onnistui, alkoi selviämään viralliset kaupunginosarajat minullekin. Lähteeksi tämä vaatimukseksi Helsingin teosten kaupunginosatiedoille, niin Wikipedissaa ei pääse esittämään ihan ite ihan omasta päästä keksittyjä tietoja, elleivät ne ole tavoite. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. heinäkuuta 2016 kello 11.18 (EEST)[vastaa]
Tiedoksi heille, jotka eivät halua perustaa Wikipediamuokkauksiaan arvailuihin, eivätkä ihan ite ihan omasta päästä keksittyihin hupailuihin seuraava, eli sain kaupungilta oheisen
Savolaisten kanssa askarrellessa vastuu on aina kuulijalla. En nyt oikein ymmärrä, mihinkä se copyright-merkintä tulisi lisätä. Näiden kaupunginosamerkintöjen kanssa olen tehnyt niin, että esim. Helsingin tai Turun tapauksessa olen katsonut kartasta, missä kaupunginosassa kyseinen patsas sijaitsee ja kirjoittanut sen kaupunginosan nimen taulukkoon selvällä Suomen kielellä. Minkäännäköistä copyright-merkintää en ole aikeissa lisätä mihinkään. Tulee olemaan hupaisaa, jos Kuopion kaupunki alkaa vaatia minua tilille siitä, että julkisesti kerron, missä kaupunginosassa Veljimies sijaitse. Pitäköön tunkkinsa, jos se on niin vaikeaa.--Htm (keskustelu) 8. heinäkuuta 2016 kello 12.31 (EEST)[vastaa]
Eikös tuo ole julkisessa jaossa, tiedon lähteen voi tietysti kohdistaa siihen. Ja tässäkään luettelossa ei edes ole tarkoitus lähteistää mitään tietoa, koska näin on Wikipediassa kuulemma käytäntö ja erityisesti ”käytäntö”, eli vain he jotka eivät muuta keksi, lähteistävät tietoja luetteloihin. Kun jututin aineiston julkiseksi tehnyttä kaupungin ammattilaista, niin hän ei ehkä ymmärrettävästi ymmärtänyt mihin aineistoa käytän, ja mailissaan ilmaisi asian varovasti yllä esitetysti. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 8. heinäkuuta 2016 kello 13.23 (EEST)[vastaa]
Edellä väärää tietoa on seuraava: "...tässäkään luettelossa ei edes ole tarkoitus lähteistää mitään tietoa". Lähteistää voi mutta luettelon jokaiseen sarakkeen jokaikiseen paikkaan ei tarvitse viitteitä laittaa. Jos esimerkiksi seurakuntien, yritysten tai muiden hallussa olevia, julkisille paikoille pysyvästi asetettuja teoksia joita ei ole lähteenä mainitussa luettelossa ei ole, silloin viite on paikallaan. Kun julkaistu kaupungin luettelo on vuodelta 2013, uusiakin on saattanut tulla. Myös silloin tarvitaan lähde. Mitä kaupunginosakartan linkin julkaisemiseen tulee, yleensä ottaen linkittäminen sallitaan mihin tahansa, joka ei ole laitonta. Keskustelujen perusteella on käynyt ilmi, että Kuopion kaupunginosat eivät ole yleisesti tiedossa, joten on paikallaan julkaista linkki kaupunginosakarttaan sen takia, että muokaajat voivat paikallistaa teokset sen mukaan, missä kaupunginosassa joku teos sijaitsee.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. heinäkuuta 2016 kello 13.53 (EEST)[vastaa]
Kaupunginosan määrää kaupunki. Se saadaan selville siten, että syötetään luettelon lopussa olevan linkin (Kartta Kuopion kaupunginosiin) kartasta teoksen katusosoite tai paikka. Tällöin kaupunginosa näkyy kartalla. Teoksen paikka tai kaupunginosa, jossa se sijaitsee eivät ole mielipidekysymyksiä, eikä niistä voi äänestää. Jos jostakin tapauksesta on epäselvyyttä, siitä voi keskustella, mutta viime kädessä kaupunginosan määrää kaupunki.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 12.29 (EEST)[vastaa]
Luettelo on jo nyt selvästi Wikipedian muihin luetteloihin verrattuna hyvin tietosanakirjamainen (eli voi pitää luotettavana), erinomaista työtä. Jäljelle on jäänyt vain hyvin vähän keskustelufoorum-loogiikkaan perustuvaa tietojen arvailuja (eli arvailulla tarkoitan sitä, että esitettävää tietoa ei ole lähteistetty, aiheesta muualla ei luonnollisesti tarkoita sitä, että siellä esitetään lähteitä, lähteet esitetään lähteissä ja viitteissä). Ja kyllä kyllä, asioita ymmärtävä määrittelee ja on määritellyt kaupunginosat (tässä kaupunki, ja se löytyi lähteistä, mutta se poistettiin lähteistä, miksi?). Kartta on hyvä apuväline, ja kävisi mielestäni erinomaisesti olemaan luotettava lähde. Mutuilin Futuran heti oikein ohikävelyihini perustuen (ja varmistin kartasta), joku toinen ”tiesi” kaupunginosan viereiseksi. Vuorikatu 15 (Victor…) on mutuiltu kartan mukaan väärään kaupunginosaan? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 10. heinäkuuta 2016 kello 13.07 (EEST)[vastaa]
Samalla kun muotoilin viitteitä siirsin kartan lähteet-osioon (karttatiedossa on kaupunginosat, jos joku haluaa tarkastaa tai lisätä kaupunginosatietoja paikan perusteella). Lähteistä linkkiä ei heti hukata pois. Mutta kartalla ei voine lähteistää ilmaisua "Esitetty sijainti Kuopion kaupunginosassa on kaupungin kartan mukainen", koska kartta ei käsittääkseni sisällä patsaiden sijaintia. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 12.20 (EEST)[vastaa]
Tuo kaupunginosat lähteeksi ainakin oli älyllistä muokkaamista. Eiköhän sen vielä joku puuhastelupuuhastele takaisin Aiheesta muualle otsikkoon. Patsaan sijaintitietoja on esitetty peruslähteessä (taidemuseo), ja jos ko. osoite/paikkatiedon mukaan saan kaupungin kartan osoittaman kaupunginosan, niin ainakin mulle kyseessä on ”kolmannen osapuolen” luotettava tiedon lähde. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 15.28 (EEST)[vastaa]
Kevät on tosiaan nyk. jompikumpi puoli lammen pohjukassa eli kaup. osien rajalla, en muista ihan varmasti, mutta on mielestäni parempi arvaus lahden Haapaniemen puolella, jossa on matalampaa ja hiekkaa. Samaan viittaa museon some-höpöhöpöttelypelin kartta. Näissähän saa arvata ihan vapaasti, koska ovat vain Wikipedia-luetteloita, eivät artikkeleita. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 15. heinäkuuta 2016 kello 22.50 (EEST)[vastaa]
On Kevät ainakin oikealla hehtaarilla. Kukaan ei ole varmastikaan piirtänyt metrin tarkkaa kaupunginosarjaa sinne lahden rantahiekalle. Tällaisista rajaviivoille sattuneista asioista - kuten ei teosten lukumääristäkään - ei nyt vaan ole eksaktin tarkkaa totuutta. Sellaista on turha edes lähteä etsimään. Pitää antaa periksi, että niistäkin asioista voi kertoa, joista on selvitettävissä karkea totuus.
Wikipediassa voinee riittävällä luotettavuudella väittää, että kaupunginosaraja kulkee lahdukan kärjen kautta, ja sen mukaan patsaan sijainti on luotettavasti määriteltävissä (jos ei löydy muuta lähdettä), tai se on rajalla Hatsala/Haapaniemi sijainnista riippuen (luotettavassa lähteessä julkaistusta valokuvasta tuon voisi mielestäni ainakin teoriassa päätellä, eli kuva rantatieltä ex-sairaalan suuntaan).
Eli sanotko ”ihan vähän voi valehdella, ja ainakin Wikipediassa”? Samaa mieltä olen, ettei todellakaan suurta merkitystä patsaan sijainnilla +/- 10 m. Kyse on mielestäni periaatteessa siitä, perustuvatko Wikipediassa esitettävät tiedot luotettaviin lähteisiin, vai olemmeko valinneet sellaisen luotettavuuden, että nimibrändi todistaa täällä esitettävät tiedot luotettaviksi. Joo olemme, mutta nimibrändi ei tuota todista, kuten yllä sataprosenttisesti todistit. Itse asiassa ”Kevään” sijaintia on hyvin hankalaa lähteistää. Wikpedian normimittakaavassa on todellä vähäistä valehtelua, jos sijainnin lähteistää em. some-höpöhöpöttelu web -pelin mukaan Haapaniemeen. Taulukossa on vielä muutama kiinnostava tyhjä kaupunginosasijainti (5 ?), joiden osalta monen sormet syyhyävät valehdella joku nimi tyhjään tilaan. Kuka ottaa pikkiriikkisen valehdellakseen? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. heinäkuuta 2016 kello 09.23 (EEST)[vastaa]
Eipä näytä kaikki kaupunginosa-tiedot perustuvan luotettavaan lähteeseen (jos eksakteja haluttaisiin olla), vaan parhaimmillaan vain valistuneeseen arvaamiseen, mikä sekin on Wikipedian mittakaavassa jo erittäin luotettavaa ”tietoa”. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 16. heinäkuuta 2016 kello 10.38 (EEST)[vastaa]
Olen hitusen parannellut / parantelen ainakin osaa kaupunginosa-artikkeleista ja pyrin laittamaan alulle puuttuvia artikkeleita Kuopion kaupunginosista, joistain kylistä ja muutamista rakennuksista heinä-elokuussa 2018. Esimerkiksi entisten Karttulan, Vehmersalmen ja Riistaveden kirkonkylän ydinalueet ovat nykyään kaupunginosia. --Paju (keskustelu) 26. heinäkuuta 2018 kello 00.32 (EEST)[vastaa]
Alue”hierarkia” saattaisi mielestäni olla Suomi – Kuopio – kaupunginosa – tarkempi osoite.
Kuopion (kunnan) alue voi olla liian hankala ymmärtää Wikipedian muokkaajille, se käsittää nykyään paljon muaseutua, ks. kartta kuopionkaupunginosat.fi ja siellä kuntakeskukset (eivät taida vastata tämän projektin taulukon niitystä, eli tässäkin pitää alkaa säveltää itse wikipediatietoa). Keskusta näkyy olevan kaupunginosa (Wikipedia-artikkeli on eri mieltä) Multimäki ei, eikä myös Väinölänniemi. Helsingissä kuntakeskus ei tule ongelmaksi, kun koko alue jakaantuu kaupunginosiin, ja kaikki on esitettävissä tehtyyn pohjaan.--ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. heinäkuuta 2016 kello 08.15 (EEST)[vastaa]
Mielestäni (ja näin olen myös tehnyt) jos yleensä jostain kunnasta on nähtävillä kartta, johon virallsiet kaupunginosat on merkitty, taulukon kaupunginosaksi merkitään se virallinen kaupunginosa. Paikka tarkoittaa esimerkiksi puistoa, katuosoitetta, jonkun koulun tms. pihaa tai muuta "lähosoitetta", joka selkokielellä kertoo missä ko. pysti on. Ongelmallisia ovat paikkakunnat, joilla ei ole kaupunginosakarttaaa verkossa. Silloin kaupunginosa pitää määritellä opaskartan tms. perusteella. Lohdutukseksi: monet kaupunkien karttaihmiset ovat sanoneet, että ihmiset mieltävät käsitteen kaupunginosa joskus eri alueeksi kuin mikä virallinen alue on. Silloin pitää vaan tyytyä ihmisen (=omaan) vajavaisuuteensa ja merkitä sijainti kuten parhaaksi näkee ja pystyy. Maaseutualueilla riittää vähempi tarkkuus. Paikka-kohtaan löytää onneksi usein katuosoitteen. Tarkoitus ei ole halkoa hiuksia vaan listata patsaiden perustiedot ja vielelle karttalinkki, joka johtaa alkuperäistä taidekokemusta etsivän oikeaan paikkaan tai ainakin näköetäisyydelle siitä. Kaupunginosa-tieto on lajitteleva ja kätevä siinä mielessä, jos joku esimerkiksi haluaa tehdä patsaskävelyn jollain alueella.--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2016 kello 09.00 (EEST)[vastaa]
Eli merkitsemällä kymmeniin vastaaviin taidetaulukoihin Kaupunginosa tilalle paikka (tmv), vähenee valehtelu automaattisesti, epämääräisepikin ilmaisu käy. Mielestäni voisi myös selittää esittämälläsi tavalla ingressissä mistä on kyse, kuten yleensäkin eksaktissa esitystavassa on mielestäni tapa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. heinäkuuta 2016 kello 09.13 (EEST)[vastaa]
Pyrkimyksenä on laittaa siihen virallisien kaupunginosan nimi, joten antaisin otsikon olla visusti entisellään. Se kieltämättä tuottaa ongelmia, kuten esim. Porin patsasluettelossa, koska Porin lentokenttä ei kaupungin karttapalvelun mukaan kuulu mihinkään kaupunginosaan (paitsi ehkä ihan reuna-alueet). Joka tapauksessa: jos kaupungssa on kaupunginosia, ne on myös merkitty kartalle ja on vain ajan kysymys, milloin joku wikipedisti saa kartan hyppysiinsä ja päivittää tiedot. Jos kartta on netissä, linkin sinne voisi laittaa vaikka keskustelusivulle. Tai AM-osioon. Liiallisella nipottamisella näistä luetteloista ei tule mitään valmiimpaa koskaan (se joko on tai ei ole ikävää).--Htm (keskustelu) 6. heinäkuuta 2016 kello 09.23 (EEST)[vastaa]
On mielestäni sääli, kun teoriassa ja pääosin tietosanakirjatason tietoa sisältävä artikkeli törvätään vaatimalla se olemaan mielestäni luotettavuudeltaan keskimääräistä keskustelufoorum-keskustelujen laatua. Yhteisö päättää (on päättänyt jo), yritin vain ehdottaa jotain muuta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. heinäkuuta 2016 kello 09.52 (EEST)[vastaa]
Ensimmäinen oletukseni on Tämä on tietosanakirja, ei ”tietosanakirja” eikä keskustelufoorumi eikä höpöhöpöttelyblogi. Oletan hyvää tahtoa niin, että vain vähänkin lähteistämistä ymmärtävät ovat tervetulleet kirjoittamaan tietosanakirjaan, kunhan noudattavat tänne kirjoittamiseen esitettyjä vaatimuksia eli jokaisen esittämänsä tiedon lähde on kerrottva tavalla tai toisella; lähteen ”kolmannen osapuolen” luotettavuudesta ei edes tarvitse välittää, koska tuota termiä ei edes ole ymmärrertty selittää missään fiwikin käytännöissä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 9. heinäkuuta 2016 kello 08.55 (EEST)[vastaa]
Mielipiteeseesi hierarkiasta: Suomea ei tarvita tämän luettelon hierakiassa, jos lukija ymmärtää, että Kuopio sijaitsee Suomessa. Arvelen että aika moni ymmärtää. Kuopiota ei tarvita, koska kyse on otsikossa mainitusta Kuopion julkisten teosten luettelosta. En tiedä onko oleellista mainita kaupungin/kunnanosa ensin ja sitten tarkempi paikka vai toisinpäin. Arvelen, että kaupunginosien rajat on jokaisessa kaupungissa määritelty, mutta tietoa niistä voi olla vaikea saada joissakin kaupungeissa. Ongelmaksi asia tulee jos teos on rajaseudulla tai alue tunnetaan eri nimellä kuin kaupunki on sen määritellyt. Jotkut kaupungit ovat kasvaneet kuntaliitosten takia ja tilanne on varmaan epäselvä. Voisihan pyytää jotain kaupungin virkailijaa (rakennusostasto/virasto, kaavoittaja ym.) lisämään epäselvät tapaukset, mutta eikö olisi myös hyvä, että myös Wikipedian muokkaajat oppisivat samalla tuntemaan kaupunkia ja sen osia?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. heinäkuuta 2016 kello 11.02 (EEST)[vastaa]
Sen verran vielä hierarkioista ja artikkelin otsikossa valehtelemisesta, että mulle Kuopioon kuuluvat tällä hetkellä mm. Riistavesi, Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä, Maaninka (ja ensi vuonna Juankoski), joissa ei Wikipedian mukaan ole julkista taidetta. Nuo toisin esille ingressissä jotenkin. En aio tämän enempää tämän aihealueen osalta häiritä Wikipedian puuhasteluja. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. heinäkuuta 2016 kello 11.40 (EEST)[vastaa]
Pikkasen pahoja puheita peruutus. Riistavedeltä näkyy löytyvän kaksikin teosta, eli otsikko kattaa teoriassa sisällön: Siunaava ja Äiti… . Eli kaikki muutkin liitetyt kunnat ovat sisältöön kuuluvia, jos valittu logiikka pätee. Esitetyt teosmäärät on helppo arvata muunnellun totuuden tiedoiksi, mitä enemmän merkitseviä numeroita, sitä enemmän tosi ja faktaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. heinäkuuta 2016 kello 12.21 (EEST)[vastaa]
Kuopion patsasluetteloon on saatu paljon uutta tietoa, muun muassa kaupunginosat, mutta kuvia puuttuu vielä melkoisesti. Onko Kuopion wikipedisteillä innostusta järjestää fotosafari luettelon kuvaamiseksi? Polkupyörä on oman kokemukseni mukaan erinomainen patsaiden bongausväline, mutta Kuopiossa on teoksia myös etäänpänä. Wikimedia Suomen budjetissa on varattu määräraha tällaisiin, jos esimerkiksi joku porukka haluaa vuokrata auton. Arvelisin, että jos homman suunnittelee hyvin, luettelon etäisimmätkin teokset saa kuvattua päivässä. Toinen mahdollisuus on, että järjestetään syksymmällä Wikipedian muokkaustapahtuma joko Kuopion kirjaston tai taidemuseon kanssa yhteistyössä ja otetaan aiheeksi Kuopion patsaat, taiteilijat, julkisen taiteen kuvaaminen ja kuvien vienti Wikipediaan. Mitäs mieltä?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 11.10 (EEST)[vastaa]
Harkintaa lukumäärien numeroarvojen ilmoittamisessa. Onpas iso ero 2013 lukuarvoissa muistolaattojen osalta. Jokunen teos tulee vielä lisää, ja koko ajan esitetään tietoa, joka ei ole totta. Tiedoksi, että taidemuseon listoissa on 145 teosta (taulukossa juuri samat). Miettisin, onko nyt teossa oleva esitystapa mietitty loppuun. Tarkistaisin ainakin Puijon tornin sisällön, mielestäni po. muistolaatta (kohtaan C.E. D.)? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 16.21 (EEST)[vastaa]
Juuri yleisen epämääräisyyden ja vaatimattoman laskutaidon (tässä ?) takia lähteiden lkm ei kannata ottaa automaattisesti täytenä totena (vrt. lkm:t taulukossa 145 lähteen teokset esitettyinä, mutta lähteessä lkm esitetään 136; ilmeisesti tehty lisäyksiä luonnos 1: n jälkeen ja unohdettu lisätä uudet lkm:iin?). Tietosanakirjaan kannattaa aina myös itse laskea lkm:t, jos aikoo väittää jotain tietoa luotettavaksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 16.57 (EEST)[vastaa]
Toisekseen taideteoksille ja muistomerkeille ei ole olemassakaan tarkkaa lukemaa, vaikka luettelo onkin kohtuullisen tarkkarajainen. Miten määriteltäisiin muka aivan tarkasti, mikä on "taideteos" ja mikä on "muistomerkki"? Ehkä kannattaisi käyttää lukumäärässä ilmaisuja "noin" tai "ainakin", koska tarkkaa lukemaahan ei ole. Jollakin listalla oleville on laskettavissa kokonaismäärä, mutta asiasta on varmasti olemassa eri näkemyksiä samalta ajaltakin. --Aulis Eskola (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 17.30 (EEST)[vastaa]
Kyse näkyy olevan julkisista teoksista ulkotiloissa, taidemuseon tiedossa olevat (lista päivätty 16.4.-15). On tietosanakirjauokkaajan ymmärryksen varassa, miten lkm:n tulkitsee ja esittää. Hän joka uskoo listan sisältävän kaikki Kuopion ko. teokset, esittää listan lkm:n. Helpoin tapa on jättää sanomatta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 20.03 (EEST)[vastaa]
Lista 16.4.-15 ei varmaankaan kerro 2013 tilannetta, josta artikkelissa puhutaan. Siksikin lukemasi heittää.
Tässä tapauksessa vain höpöhöpöttelijät esittävät artikkelissa näille teoskokonaisuuksille eksakteja lukuja. Taiteen määritelmä on ikiliikkuja eli kuka tahansa määrittelijä voi esittää näkeyksensä, minun aiheen ymmäryksellä en edes pysty sanomaan, kenen määrittelemä lkm kannattaisi ottaa vakavasti. Minulle kyse on normaalista Wikipedia-puuhastelusta, muokataan keskustelufoorum-logiikalla. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 18.25 (EEST)[vastaa]
Miksi ingressistä poistettiin selitys ( ja linkki) Julkinen taide -artikkeliin. Selitti erinomaisesti minulle mistä on kyse. Itse jätän linkin toiseen artikkeliin aina tekemättä, jos ko. artikkelissa esitetään muunneltuja totuuksia. Liekö tässä oli kyse samasta logiikasta? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 12. heinäkuuta 2016 kello 17.16 (EEST)[vastaa]
Artikkelissa (vai artikkelinomainen luetteloko tämä virallisesti on) taideteoksen tekijä on neljänneksi tärkein asia teoksessa. Tärkeämpia Wikipediassa ovat sijaintipaikat, jopa koordinaatit! Kun taidemuseot listaavat teoksia luetteloihin, niin taiteilija on yleensä mainittu ensin tai viimeistään toisena teoksen nimen jälkeen. Tätä vastaavia kymmeniä luetteloita ollaan levittämässä Wikipedian kautta julkisuuteen (eli jokaisesta isosta kaupungista). Onko näissä luetteloissa asiat ihan oikeassa tärkeysjärjestyksessä, kuvaako valittu järjestys Wikipedian yleisempää näkemystä taiteilijoiden arvostuksen osalta? Mielestäni valittu järjestys on vähintäinkin outo, taiteilijan nimi po. taulukossa heti teoksen nimen jälkeen (yleisiä käytäntöjä vastaavasti), ei piilossa jossain taulukon reunoilla. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 08.33 (EEST)[vastaa]
Okei, yhteisön näkemys kelpaa mullekin, halusin vain varmistaa, olenko väärässä, olin. Teen taiteen arvottamisia juuri tällaisten popularisoitujen juttujen perusteella (kärpäsiä eli suurta yleisöä en kulttuurin osalta aliarvioi koskaan). Olin tehnyt ihan väärän johtopäätöksen taidemuseon lähteiden perusteella, pyrkivät muka väittämään, että taiteilija olisi jotenkin tärkeä, ei siis ole kuin ns. "asiantuntijoiden" mielestä --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 09.10 (EEST)[vastaa]
Yleensä taulukoihin pistetään ensin varsinainen luetteloitava asia ja sitten tietoja, joita on (lähes) kaikista luetteloitavista asioista. Lopuksi laitetaan erinäisiä lisätietoja. Lukuisista muistolaatoista ei ole tekijätietoja, eikä niitä ole mielekästä etsiäkään.
Tampereen kaupungin teosluettelossakin järjestys on mikä ja missä sekä lopuksi kuka tehnyt. Näin on, vaikka luettelossa ei ole loputtomasti muistoläpysköjä kuten tässä luetteloartikkelissa. Ehkä me emme sitten Tampereellakaan arvosta taiteen tekijöitä ;)
Mutta kunkin teoksen kohdalla järjestys on toinen: tekijä, teos ja paikka. Teoksen esittelyn kohdalla tekijän arvostus näkyy niinkin, että tekijöitä on esitelty syvällisestikin. Ehkä sittenkin arvostamme taiteilijoita. WP:ssa voimme arvostaa samalla tavoin taiteilijoita kertomalla teosten artikkeleissa tekijöistä ja etenkin tekemällä taiteilijoista laadukkaita henkilöartikkeleja...
Wikipediassa on itsepalvelu. Se tarkoittaa muun muassa, että jos jonkun mielestä joku merkittävä artikkeli puuttuu, niin sen voi itse kirjoittaa. Eli kun et noita artikkeleita ole aloittanut , niin sinun pitäisi mieluummin sanoa "Näin paljon minä näitä tekijöitä arvostan". --Otrfan (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 11.02 (EEST)[vastaa]
Tässä taiteilija-artikkelien puuttumisessa minäkin voin nähdä tekijöiden arvostamattomuutta. Otetaanko haaste kukin aloittaa edes yhdestä (EDIT: WP-merkittävältä vaikuttavasta) luetteloartikkelin taiteilijapunalinkistä artikkeli? --Aulis Eskola (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 11.07 (EEST)[vastaa]
On tuossa vielä yks jutska, ei riitä, että minä arvostan esim. jonkun taiteilijan artikkelin arvoiseksi, taiteilijan pitää (toki käytännössä Wkipediassa vain hyvin teoreettisesti) olla myös ns. merkittävä omaan artikkeliin. Arvaan fiwikissä olevan artikkeli selvästi alle prosentista suomalaisista merkittävyyskriteerin täyttävästä taiteilijasta (ja lisää voi tarvittaessa määritellä merkittävyyden poikkeuksin, vrt. urheilijat). On sitten ihan toinen asia, kenestä tässä tietosanakirjassa on perusteltua olla artikkeli, käytännöillä mmennään. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 11.57 (EEST)[vastaa]
Luettelo on taideteoksista paikkakunnalla Xx. On loogista, että teokset on aakkosjärjestyksessä teoksen nimen mukaan. Seuraavat tiedot kertovat, missä se on lähiosoite, kaupunginosan, karttalinkin jos vaikka joku aikoo käydä sitä ihan paikan päällä ihailemassa, taiteilijan nimi ja paljastusvuosi ja valokuva teoksesta. En näe asiaa niin, että tiedot ovat jossain tärkeysjärjestyksessä. Lähes kaikkiin luetteloiden taiteilijoihin on laitettu sisäinen linkki, joka on joko punainen tai sininen. Kaikkia tietoja ei voi laittaa äärimmäisenä vasemmalla olevaan sarakkeeseen.--Htm (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 12.58 (EEST)[vastaa]
Aakkosjärjestys näin on ihan ok. On mielestäni lukijan silmissä miten tietosanakirja-artikkelin sisällön näkee tai mitä täältä hakee, osa on geokätkeilijöitä, osa gps-patsasbongareita jne ym. Tämän suunnittelijoille sijaintikoordinaatit ovat mielestäni taiteilijaa oleellisimmat. Kun yhteisö ei ole eri mieltä niin kaikki hyvin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 13.50 (EEST)[vastaa]
En tarkoittanut tuota ilmaisuani linkitetyistä taiteilijoista pilkulleen luettavaksi eikä ylimalkainen keskustelukommenttini tietenkään mene käytäntöjen ohi - katso Wikipedia:Merkittävyys. En mene tosiaankaan vannomaan, että ihan jokainen artikkelin punalinkki-taiteilija olisi WP-merkittäviä. Mutta lähes kaikki ovat merkittäviä. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 13.29 (EEST)[vastaa]
Ainakaan kovin suurella huolella linkityksiä ei ole mietietitty, linkki viittaa usein ihan eri henkilöön, osin sekä että. Artikkeleita löytyy Wikipediasta kuvanveistäjiä vajaa 300, maalareita 800, eli päällekkäisyydet pois ehkä n. tuhat. Eli prosenttiarvaukseni po. pikemminkin 10 %. Ja pikku analyysini artikkeleista todisti, että näissa lähteistämiseen oli selvästi satsattu esim. verrattuna urheiluartikkeleihin. Päädyin positiiviseen havaintoon Wikipedian luotettavuudesta. Taiteilija-artkkelit liian hankalia ja vaativia kirjoitella täysamatööripohjalta? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 13.51 (EEST)[vastaa]
Sijaintikoordinatit ovat tärkeitä niille, jotka menevät paikan päälle katsomaan ko. taideteosta joko asuessaan tai vieraillessaan ko. paikkakunnalla tai jotka bongattuaan patsaan katsovat mikä se mahtoi olla. Kuten kirjoitin, järjestyksestä ei kannata vetää kauhean jyrkkiä päätelmiä. Niille jotka etsivät kuvanveistäjiä, on olemassa Luokka:Suomalaiset kuvanveistäjät. - Näiden patsasluetteloiden tarkoituksena oli tuottaa koottua tietoa yksinkertaisessa muodossa ja tuottaa hyvää mieltä. Onko siinä onnistuttu.-Htm (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 14.16 (EEST)[vastaa]
Asiakkaiden mukaan nykyään on mielestäni tapana toimia. Kohderyhmät pitäisi pystyä ottamaan optimisti huomioon. Itse kuulun kohderyhmään toivon löytäväni Wikipediasta tietoja, jotka on varmennettu ”kolmannen osapuolen” luotettavilla lähteillä (ohessa oleva taulukko-osuus täyttää tuon vielä erinomaisesti, hienoa työtä), ja itselleni turhat aiheen viereiset höpökohinat voin jättää ottamatta huomioon. En ole kiinnostunut some-tyyppisistä höpöhöpöttelyistä, mutta joudun valitettavasti hyväksymään, että ne on priorisoitu tavoitteeksi tämän aihealueen artikkelikokonaisuuksissa. Minulla on onneksi mahdollisuus äänestää sormin (pahimmillaan jaloin kirjastoista) mistä luotettavat tiedot etsin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 14. heinäkuuta 2016 kello 15.26 (EEST)[vastaa]
Taulukon informaatio lisisi mielestäni käyttäjälle paljonkin, jos teoksen nimen yhteydessä mainittaisiin minkä tyypin muistomerkistä on kyse, osassa se on jo kerrottu, tietysti tieto po. kotoisin jostain esitetystä lähteestä. Ihan omasta päästä mutuna noiden keksimistä en tarkoita, vaikka kyse onkin luettelosta. Muistolaatat (näistä voisi ainakin olla aina maininta, näitä ollenkaan vähättelemättä) ja ”isompimuotoiset” taideteokset olisi kiva erottua jotenkin? Voisin kuvitella jopa kahta taulukkoa, toisessa laatat. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. heinäkuuta 2016 kello 09.02 (EEST)[vastaa]
Tietolähteissä ei ole tapana erottaa muistomerkien lajeja toisistaan, eli niissä ei aina kerrota, onko kyse muistolaatasta, muistoreliefistä, veistoksesta tai tilateoksesta. Myöskään nimet eivät kerro mistä on kyse. Esimerkiksi Kuopion listassa A. J. Melan muistomerkki on muistolaatta, jossa on reliefi. Kari Juvan Aapelin muistomerkki taas on kolmiulotteinen veistos. Myöskään tieteellistä määritelmää muistolaatalle ei ole. Esimerkiksi Helsingissä muistolaattoja on luettelossa varsin vähän. Tämä on nähdäkseni järkevää, koska muita julksilla paikoilla olevia teoksia ja muistomerkkejä kaupungissa on paljon ja muistolaattojen rajaaminen pois, ehkä erilliseksi luetteloksi on paikallaan. Kuopion kohdalla muistolaattojen ja muiden teosten ja muistomerkkien erottamista en pidä perusteltuna. On tarkoitus, että kuva osoittaa lukijalle, mistä on kyse. Eli nyt vaan kuvailemaan Kuopion muistolaattoja ja muistomerkkejä!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. heinäkuuta 2016 kello 09.29 (EEST)[vastaa]
Oli vain ehdotus. Enemmistössä tässä esitetyistä tietolähteistä asia on kerrottu, ei ole esitettty luetteloon. Itse haluan käydä katsomassa isommat taideteokset (kaikkia en ole vielä nähnyt), mutta nuo on selvitettävä erikseen, kun Wikipedian taulukoiden tietoihin en usko. Ihan ite otettujen (ei lähdetietoja) Wikipedia-valokuvien luotan olevan esitetystä kohteesta vain jos kuvassa näkyy teoksen nimi (laatasta sisältö) autenttisena kohteen yhteydessä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. heinäkuuta 2016 kello 09.57 (EEST)[vastaa]
Ota samalla kuvat ja tallenna ne Wikipediaan ja sitten luetteloon. Näin voisit olla suureksi hyödyksi Kuopiolle ja Wikipedialle. Olemme tekemässä valtakunnallista projektia, josta Kuopio on yksi osa ja jota ei ole kukaan aikaisemmin tehnyt. Turun, Raahen, Kotkan ja Helsingin listat ovat jo lähes valmiita. Jos minulla olisi mahdollisuus, tulisin itse kuvaamaan nuo puuttuvat työt, mutta kun asun satojen kilometrien päässä Kuopiosta, pystyn osallistumaan vain osaan luettelon rakentamisesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. heinäkuuta 2016 kello 10.29 (EEST)[vastaa]
Entäs kun monissakaan teoksissa (eikä rakennuksissa saatika ihmisten naamoissa) ole mitään nimikylttiä? :D Sinun ei tarvitse luottaa mihinkään, mutta mennään yleisten periaatteiden mukaan...
Arvostetut mediat vastaavat nimellään valokuvienkin sisällön luotettavuudesta. Oli multa hieman ”vitsailua”, mutta samalla varoitusta, tämä alkaa muistuttaa yksyhteen some-höpötyksiä, joiden porukat ovat jo keksineet ainakin futiksessa mukahassuttelut. Tänne on helppo keksiä omasta päästä teksti”tarinoita”, kun lähteistäminen on vapaaehtoista eikä muokkauksia kerkiä kukaan enää seurata. Tiedän vanhan valokuvan, joka on levinnyt ehkä kymmeneen eri Wikin kieliversioon, kuvateksti on ihan ite keksittyä puutaheinää. Valokuvaaminenkin vaatii mielestäni opiskelua ja peruslahjakkuuta, ja se on ehkäpä kaikista oleellisin laadun kannalta, moni osaa lukea kuvia vaikkei tekstistä juurikaan ymmärrä eikä välitä. Itse en omaa valokuvaamisen taitoa, kännykkäkuvissani ei ole kuvateknisesti mitään tolkkua. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. heinäkuuta 2016 kello 22.23 (EEST)[vastaa]
Kuvia julkisista teoksista voisi sanoa tunnistuskuviksi. Niiden tarkoitus on auttaa lukijoita tunnistamaan ja muistamaan teokset. Tärkeintä on, että teos näkyy kuvassa kokonaisena, suuressa koossa ja jos mahdollista mahdollisimman selvästi erotettuna taustasta. Kuvakulma pitäisi olla se, mistä ihmiset tavallisimmin sitä katsovat. "Taiteellisia" ratkaisuja ei tarvita, eikä myöskään kannata yrittää kuvata teoksen ympäristösuhdetta. Jos kaikki teoksen osat eivät mahdu kuvaan, voi valita osan siitä, ja silloin kuvan sivulla voi mainita että kyseessä on yksityiskohta. Tavallisesti ihmiset, kukat ym. vievät huomiota itse teokselta, joten niitä ei kannata huomioida. Kuva julkaistaan luettelossa sadan pikselin koossa ja siksikin sen pitäisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä. Tosin kuvaa voidaan käyttää myös muissa artikkeleissa. Kalliita kameroita ei tarvita, kohtuullinen kännykkäkamera kelpaa. Eli jokainen voi näitä kuvia ottaa ja opiskella niitä ottamaan. Ei se ole Wikipediaan kirjoittamista vaikeampaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. heinäkuuta 2016 kello 23.42 (EEST)[vastaa]
Kauhasen 7 teosta paljastusvuosi primääri- vai kolmas osapuoli lähteen mukaan[muokkaa wikitekstiä]
Taidemuseo (primäärilähde tässä) puhuu paljastusvuodesta 2013 (liekö paljastus tarkoittaa taidepiirien kielellä samaa kuin toimittajien käyttämä julkistus). Kolmannen osapuolen luotettava lähde puhuu julkistuksesta v. 2014 (nuo löytyy lähteistä). Nalliaisesta oli juttu Savon Sanomissa 4.5.-16, s. A5 (printtiversio mulla käytössä): Jutussa kerrotaan em. 7 teosta julkistetun 2014 syyskuussa. Nalliainen oli varastettu 2015 elokuussa, ja piti tilata uusi taiteilijalta. Uusi on hiukan kiiltävämpi ja paremmin kiinnitetty sijaintipenkkiinsä kuin eka versio. Teos asennettiin paikalleen 29.4.-16. Onko tarvetta tietojen päivitykseen. Toki tämä on luettelo, jossa tiedot saa kuulemma keksiä ihan omasta päästä. Ja pikkueroista on kaiken kaikkiaan kyse. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 08.08 (EEST)[vastaa]
Taidemuseon antama tieto lienee valmistumisvuosi ja paljastusvuosi (sama kuin julkistus) on 2014 Iikka Taavitsaisen Savon Sanomien 11.9.2014 jutun mukaan. Voit merkitä varastetun teoksen sijalle asennetun teoksen näin Pekka Kauhanen, Nalliainen, 2016(aikaisempi 2014), ja viite olisi hyvä olla mukana. Luetteloon lisätään tosiasiat.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 10.16 (EEST)[vastaa]
Taidemuseon ilmoittama vuosi on taidemuseon mukaan alkuperäinen paljastusvuosi (luettelon merkintöjen selitykset on luettelon lopussa, katsokaa sieltä) ja on sulkiessa oleva vuosiluku, se tarkoittaa valmistumisvuotta eli esimerkiksi patsaan valoksen valmistumista. faktatietoja saa ottaa primäärilähteestä. - Sota-aikana 1939-1945 joitakin tilattuja patsaita valettiin ja ne viimeisteiltiin valmiiksi, mutta paljastettiin sijaintipaikallaan vasta sodan jälkeen. Esimerkiksi Ilmatar ja sotka on paljastettu 1946, mutta itse valokseen on tehty merkintä 1939-1940 ja kuvataiteilijamatrikkeli ilmoittaa vuoden 1939. - ja tuo ##ttuilu (täydennä itse) "...jossa tiedot saa kuulemma keksiä ihan omasta päästä" voisi pikku hiljaa loppua. Se ei varsinaisesti edesauta tätä hanketta mitenkään. -- Ystävällisin terveisin, Htm (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 10.52 (EEST)[vastaa]
On ns. lähdekritiikkiä kysyä luotettavalta kuulostavan (jopa kolmas osapuoli) tiedon yhteydessä mikä tieto pitää paikkansa. Voi kuvitella, että Taidemuseo on vain muistanut kirjatessaan väärin hyvin äskettäin tapahtuneen julkistuksen (helppo varmistaa, teoslistan vastuulaatijan yhteystiedot on käytettävissä). Ammattitaitoiset luotettavien sanomalehtien ja tietosanakirjojen toimittajat kyselevät noiden paikkansapitävyyden perään asioista kirjoitellessaan. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 11.10 (EEST)[vastaa]
Paljastusvuosi 2014 on varmastikin oikea näiden monien juttujen perusteella. Lähteiden yksityiskohdissa on virheitä ja ristiriitoja aina, vaikka lähteet olisivat muuten hyviä. On hyvä vertailla lähteitä ja selvittää taustoja, jos vain on materiaalia ja kiinnostusta aiheeseen.
Viimeiseen kappaleeseen tämä kerta vielä: Minua on noin ohjeistettu. Ohjeistajat eivät välttämättä/eivät usein täällä ymmärrä mitä esittävät, mutta yksikään ylläpitäjä ei ole ohjeistanut minua, että luettelot vastaavat lähteistysmielessä artikkelia, johon pätevät, mitä käytännöt (ne, jotka velvoittavat jokaista muokkaajaa) edellyttävät eli jokaiselle artikkelin tiedolle on esitettävä luotettava kolmannen osapuolen lähde (noin sanoo tarkistettavuus-käytäntö, jonka kirjoittaja ei ole mielestäni ymmärtänyt mitä tuli kirjoitettua, mutta velvoittava tuo on kunnes se korjataan järjelliseksi). Merkitse lähteet käytäntö vaatii yleisellä tasolla jokaiselle muokkaustiedolle jonkinlaisen lähteen. Luettelo-käytäntö ei esitä, että tiedot pitää lähteistää, mutta sen tekijä ei ole mielestäni edes ymmärtänyt kirjoittavansa jokaista velvoittavaa käytäntöä. Jokaisessa käytännössä ei mielestäni tarvitse kertoa, että tiedot pitää lähteistää. Pitäisi osata tulkita Wikipedian henki, lähteistämätön tieto on varrattavissa missä tahansa (keskustelufoorumi, blogi jne-) esitettyyn lähteistämättömään tietoon, se voi olla totta, mutta ei automaattisesti ole aina totta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 12.42 (EEST)[vastaa]
Ensisijaisesti mennään sillä, mitä käytännöissä on sovittu. Yhteisö tarkentaa ja selventää niitä tarvittaessa. Ylläpidolla ei ole käytäntöjen määrittelyssä mitään erityistä asemaa.
Eihän jokaiselle tiedolle ole esitettävä kolmannen osapuolen lähdettä. Osaan tietoja voidaan käyttää vaikkapa primäärilähteitä. (Aivan perusasiat, jotka eivät ole epäilyttäviä eivätkä kriittisiä aiheen käsittelyn kannalta, eivät edes lähteitä kaipaa.)
On se luettelokin artikkeli. Eikä sitä lähteistämistä tosiaan haluta toistella joka paikassa kaikkia muita asioita käsittelevissä käytännöissä, vaikka se tärkeää onkin. On pakko ilmaista asioita yleisellä tasolla, jotta teksti olisi kohtuullisen lyhyttä ja kohtuudella luettavaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 13.08 (EEST)[vastaa]
Ylläpitäjät ovat minulle henkilöitä, joista ainakin yhden oletan ymmärtävän Wikipedian jokaisen käytännön tulkinnan. Kukaan heistä ei ole sanonut … ks. yllä jne ja vaarin vanhat villahousut. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 13.33 (EEST) Tarkennus: käytännöllä tarkoitan yllä jokaista muokkaajaa velvoittavaa käytäntöä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 25. heinäkuuta 2016 kello 13.36 (EEST)[vastaa]
Esitetty lisäys taulukon selitteeseen on: Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan kymmenien metrien tarkkuudella.
Itse esittäisin tehdyn lisäyksen seuraavasti: Karttalinkki osoittaa teoksen sijaintipaikan sarakkeen paikka osoittamasti.
Lisäys on tarpeellinen. Etäisyysmitan tarkkuuteen on lähes mahdotonta ottaa kantaa varmentamismielessä, eli silloin sitä ei tässä tietosanakirjasssa pitäisi esittää (kaikki mitä Wikipediassa esitetään, pitää olla varmennettavissa lähteistä, kymmenistä metreistä puhuminen vähintäinkin ihmetyttää tavan lukijaa, eikä ilmaisu edellenkään vapauta sijainnin arvaamiseen sinne päin), mutta on parannus siihen, että paikkakoordinaatin desimaalit ilmaisisivat tarkkuuden (pari metriä). Esitetty paikka tulee joka tapauksessa sidotuksi johonkin lähteeseen, kaikki taulukon tietolähteet on joko taulukon otsikossa, teos- tai muissa sarakkeissa (+ lähteet-osiossa), kaupunginosat olisi lisäksi järkeä viitata otsikkoon ko. virkkeen jälkeen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 08.30 (EEST)[vastaa]
Ahaa, yritätkö sanoa ”-- sarakkeen Paikka osoittamalla tavalla.” ? Onko sellainen adverbi olemassa kuin osoittamasti, en muista koskaan kuulleeni mutta joissakin viranomais(kapula?)teksteissä se näyttää esiintyvän? –Kotivalo (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 09.38 (EEST)[vastaa]
Joo, oli vain ehdotus. Hyväksyn esitetyn, koska mielestäni muunnellun totuuden kertominen ”tarkkuus esitetään parin metrin tarkkuudella” on poistunut. Älyllinen lukija pystyy tekemään johtopäätöksen, että sijainti on lähteistetty, eli se perustuu paikka-sarakkkeen tietoon, jonka lähde on esitetty teos-sarakkeen viitteessä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 09.56 (EEST)[vastaa]
Kevät-teos on tosiaan Valkeisenlammessa (vedessä ihan rannan lähellä, eikä tuohon pidä uskoa, kirjoitan vain ihan ite ihan omin silmin näkemästäni), ja se on ihan ite ihan omasta päästä arvattu sijaitsemaan n. 10 m rannalla. 50 m tarkkuus ei ole valehtelua. Toinen hauska todiste Wikipediaan pesiytyneestä keskustelufoorumien tietotarkkuudesta ja luotettavasta lähteistämisestä on Äiti ja lapsi (Riistavedellä): ”Korjasin paikkalinkin osoittamaan palvelukeskuksen länsilounaiselle pihalle. Patsaan tarkkaa paikka ei ole toistaiseksi saatavilla, mutta ainakin tontille tolla päätyy”. Kuhan jotain sinne päin, tietosanakirjahan tämä vain on. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 10.16 (EEST)[vastaa]
Huoh, liian wikikraattista. Karttalinkin osoittamaa tai osoittamattomuutta ei tarvitse osoittaa tekstissä, riittää kun kartalinkki on luettelossa. "Kymmenien metrien tarkkuudella" on liian epäselvä, hämärtävä ilmaisu, enkä ymmärrä, mitä toinen "esitys" tarkoittaa. Wikipedia on tietosanakirja, ei tietosaivartelukirja.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 12.48 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä. Kuopiolainen nimimerkkimme edustanee sukupolvea, joka luulee arvokkaan näköisten nahkaselkäisten painettujen tietosanakirjojen olleen ehdottoman tarkkoja ja absoluuttisen virheettömiä, ja Wikipedian pitäisi hänestä päästä vähintään samalle tasolle. Tosiasiassa vanhat kirjat vilisevät virheitä ja epätarkkuuksia, uudemmista puhumattakaan, ja Wikipedian tietoja sählää kuka mitenkin, lähteittä tai luotettavana pidetyistä mutta virheellisistä lähteistä. Kohtuullinen tarkkuus (sinne päin) on usein paljon ymmärrettävää kuin absoluuttinen nippelitarkkuus. –Kotivalo (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 12.57 (EEST)[vastaa]
Tyypillinen johtopäätös, päättelet nimimerkkini Kuopio:sta minun olevan kuopiolainen, en ole (tuokin väitteeni pitää johtopäätellä totta vai valetta, jne.). Kaikkea kirjoitettua pitää totena vain yksinkertainen ja medialukutaidoton. Vastaavat pätee wikipediaan, uskoako joku todeksi vai ei. Itse en usko, jos en näe lähdettä ja pääse itse päättelemään totta vai valehtelua (näin kun kyse on minulle tärkeästä tiedosta). Taidehöpötykset jmv:t eivät vielä ole olleet mulle elintärkeitä, periaatteessa ihan sama mitä joku höpöttelee niistä täällä, tuolla tai printtitietosanakirjoissa.
Päättely luulostani tietosanakirjojen ”ehdottomasta tarkkuudesta ja absoluuttisesta virheettöyydestä” on myöskin huono arvaus. Niissä kynnys valehteluun ja tiedon luotettavuus keskimäärin oli mielestäni huomattavasti korkeampi kuin täällä, ja selitys on yksinkertainen, printtitietosanakirjojen tekijöiden keskimääräinen osaaminen toimittaa tietosanakirjaa oli selvästi koko kansan vastaavaa ylempi (toki täälläkin pyörinee keskimääräistä koulutetumpaa väkeä). Kyse oli kustantajan maineesta, jonka asiakkaat määrittelevät. Höpöhöpöttelyjä ja valehteluja ei printtitietosanakirjasta juuri saanut löytyä.
Luuloni siitä, että ”Wikipedian pitäisi päästä vähintään samalle tasolle” on siten totta, että luulin noin tähän tutustuessani, mutta kesti vain lyhyen aikaa, kun oli helppo huomata ettei tälläkään keisarilla ollut vaatteita. Wikipediassa tiedon varmentaminen on päätetty olemaan luotettava lähde (ei esim. anonyymin tavan meikäläisen kyky osata tehdä koordinaatit paikalleen). Tavan muokkaaja on harvemmin alansa asiantuntija eikä pysty tietämään edes ketkä ovat, ja yhteisöllä ei ole resursseja vastata tiedon luotettavasta laadusta. Wikipedia on erinomainen tietosanakirja heille, jotka eivät tarvitse luotettavia lähteitä uskoakseen esitettyyn. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 15.48 (EEST)[vastaa]
Nyt keskustelunne karkaa varsinaiseta otsikon asiasta (paikkatiedon toleranssi). Unohtuu asiayhteys: tässä ei mitenkään odoteta luonnontieteellisen tarkkaa virhetarkastelua. Luotettavuus- ja lähdekysymykset eivät siksi liity aiheeseen. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 16.19 (EEST)[vastaa]
No selvisihän ainakin se, miksi Kuopion julkisen taiteen listan synty on ollut niin pitkä ja kiemurainen tie. Se kun on edellisen puheenvuoron esittäjän mielestä sitä "taidehöpötystä". Mitähän joku toinen voisi samoilla otteilla saada aikaan vaikkapa urheilun alalla? En kehota kokeilemaan. Eikö tosi ensyklopedistilla pitäisi olla neutraali suhde kaikkeen inhimilliseen tietoon ja halu edistää tietosanakirjaa kaikista kulmista? Kyllä kai se on sallittava, että joku viihtyy kahvihuoneissa ja keskustelupalstoilla nojatuolikriitikkona enemmän kuin artikkeleiden kehittäjänä. Mutta ei ole kiva, jos muokkaajat saavat jatkuvasti kuulla olevansa taidehöpöttelijöitä ja valehtelijoita.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 16.47 (EEST)[vastaa]
Voin lohduttaa taidehöpöttelijöitä, että varsinaisesti harrastamissani Suomiseurafutiksen artikkeleissa on paljon enemmän höpöttelyä ja valheita (= lähteetön eli itse keksitty tieto). Siitäkin on ollut Wikipedia-projekti, johon en kerinnyt mukaan. Nämä Patsasteluhöpöttelyt kirivät kyllä voimakkaasti tuota eroa kiinni. Voi olla että menevät kohta ohi. Taiteilija-atikkelessa valehtelua (lähteetöntä tietoa) on nähdäkseni hyvin vähän, siitä kiittäminen on ilmeisesti sen oleminen korkeakulttuuria, tässä muokkaaminen on tehty helpoksi tavan somettajallekin. Eiköhän tässä ole jo riittävästi puuhasteltu, niin voi unohtaa varsinaisen keskustelun aiheen, eli miten ratkaista se, että Wikipediassa tiedolle pitäisi muka esittää luotettava lähde. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 19.27 (EEST)[vastaa]
Toiset tekevät - toiset lähinnä vain motkottavat ja höpöttelevät tekemisestä.
Respektiä niille, jotka sittenkin tekevät + keskustelevat suorasti sisällöistä. Keskitytään taideartikkelien keskeisimpiin asioihin joidenkin toleranssien sijaan: kerätään listoihin perustietoja töistä ja kirjoitetaan artikkelit edes kunkin kaupungin muutamista tunnetuimmista julkisista teoksista. Monien kaupunkien kohdalla jo näin muodostuu erityislaatuista taidetta esittelevää materiaalia, jota ei muualta löydä yhteen kasaan kerättynä... :) --Aulis Eskola (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 20.31 (EEST)[vastaa]
Keskusteluun osallistujien kannattaa varmaan ottaa nyt hetki happea ja miettiä, kannattaako toisten keskustelijoiden motiivien arvuuttelua jatkaa tai kannattaako toisen kiinnostuksenkohdetta kutsua höpöttelyksi. Tämä siis kaikille mukana olleille ihan paikkakunnasta, sukupuolesta, iästä tai ihonväristä riippumatta. Keskustelu on alkanut lähteä sivuraiteille. --PtG (keskustelu) 7. lokakuuta 2016 kello 08.10 (EEST)[vastaa]
Hyvin usein olen toivonut (ja aina turhaan), että asioita tietävät ja laatuvastuussa aidosti olevat, eli ylläpitäjät (jonkun tuosta porukasta pitää tietää) puhaltelisivat näitä muokkaussotatyyppisiä keskusteluja poikki. Olenko väärässä vaatiessani tiedolle luotettavaa lähdettä (saamani neuvo vakiintuneelta muokkaajalta on ollut: koska luettelo ei ole artikkeli, niin sen tietoja ei tarvitse lähteistää) ja onko tässä keskustelussa oleva tavan muokkaajan esittämä koordinaatti aina luotettava tieto, entäs mutuiltu tarkkuustieto. Tässä keskustelussa on kyse kymmenien isojen artikkelikokonaisuuksien laatukeskustelusta ja tuhansien artikkeleiden koordinaattien luotettavuudesta. Näistä voisi mielestäni tehdä käytännöistä poikkeamisten käytäntöjä (tarkoitan niitä käytäntöjä, jotka velvoittavat kaikkia muokkaajia), joita pitää noudattaa ja pulinat pois jolloin tämän tyyppinen tarpeeton puuhastelun puuhastelu voisi kanavoitua pikemminkin varsinaiseen substanssiin eli tietosanakirjan tekemiseen. Nyt ollaan tekemässä höpöttelyblogia, ja taas tuli puuhasteltua. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. lokakuuta 2016 kello 10.34 (EEST)[vastaa]
Ketä voisi kiinnostaa tässä asiayhteydessä joidenkin metrien heitto paikassa, kun ollaan näköetäisyydellä?! Paikkatietojen on tarkoitus johdattaa kohteesta kiinnostunut näkemään teos. Tieteellisten julkaisuiden pitää olla keskeisten numeroiden osalta virhetarkisteltuja. Mutta tällaiseen asiayhteyteen ei ruveta laittamaan tarkkoja toleransseja luvuille. Toleranssien pyörittely tarkemmin vain sotkee artikkelin varsinaista tarkoitusta. Pitäisi nähdä kokonaisuus ja konteksti ja astelukujen tarkoitus. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 13.16 (EEST)[vastaa]
Olen samaa mieltä. Jos luettelossa on koordinaatit, sen pitäisi riittää itsessään. Eihän luetteloiden kuviakaan määritellä, "luettelon kuva esittää nimen mukaista taideteosta siinä ympäristössä jossa se sijaitsee". Koordinaattien tarkkuuteen voi esittää vaatimuksia esimerkiksi projektin sivulla. Kun katsoo tätä Kuopion patsasluetelon keskustelua, tulee mieleen perussavolainen jahkailu. Miksi juuri Kuopiossa on niin vaikeaa, kun Porissa asia tuntuu hoituvan ilman puolta sanaa, paljon paremmin ja joutuisammin?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 13.27 (EEST)[vastaa]
Teosten määrät ja tiedot, jotka artikkelissa on lähteistetty luotettavasti[muokkaa wikitekstiä]
Kuopion taidemuseo linjaa luettelossaan (16.4.-15) Julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa = yht. 150 kpl, joista kaupungin omistamia 79 kpl.
Teoksista 78 kpl luetellaan otsikossa ”Veistokset, reliefit, mosaiikit, julkisivu- ja ympäristöteokset” ja 72 kpl otsikossa ”Muistomerkit 72 kpl, joista muistolattoja ja reliefejä 51 kpl”. Ensin mainitussa listassa olevat reliefit poikkeavat jälkimmäisistä, jotka ovat muistolaattoja. Näyttäisi, että muistolaattareliefit ovat aina metallia, ja ne erovat muistolaattojen tiedoista siten, että laatoissa ei mainita taiteilijaa, reliefeissä aina. Terminogiaa sekoittamaan on tuotu tiedoksi kirja ”Snellmanista Ahtisaareen, Henkilöt ja tapahtumat Kuopion laattoina”, missä siis reliefit ovat otsikossa laattoja.Luettelossa on esitetty yht. 152 teosta, eli taidemuseon luettelon 150 + Alavan kirkon julkisivun reliefit + Valapaton viiva. ”Tavallisia” muistolaattoja on laskujeni mukaan n. 23 kpl. Jossain on käyty keskustelua pitäisikö ne olla ”ei-taiteena” omassa taulukossaan?
Epäluotettavasti lähteistettyja tietoja löysin n. 70 kpl, eli ” luotettavuusindeksiksi” sain 0.92 ja ” epäluotettavuusindeksiksi” vastaavasti 0.08. En ollut kovin vaativa esim. sijaintien kanssa, mutta paikkasarakkeen tiedoista pääsin kuitenkin yli 60 % ns. luotettavuuteen. Tämän artikkelin kaikista esitetyistä tiedoista 92 % on tällä hetkellä minun mukaan lähteiltään suurin piirtein Wikipedian Käytäntöjen mukainen. Väittäisin artikkelin olevan todella laadukas moniin muihin verrattuna, selvästi keskimääräistä parempi selvityn asian osalta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 8. lokakuuta 2016 kello 15.17 (EEST)[vastaa]
Edvard Gyllingin patsas tai muistomerkki x2 Rauhalahden leirintäalueella Leväsen kaupunginosassa?[muokkaa wikitekstiä]
Kirjaan yhden kummallisuuden talteen: Eli etsiskelin kahden teoksen (Rauhanmerkki ja Ystävä) kohdentamistietoja, molempien teosten pitäisi sijaita Leväsen kaupunginosassa Rauhalahden leirintäalueella (osa Rauhalahden matkailukeskusta, josta pitänee värkätä artikkeli...). Laitoin niille aluksi suuntaa-antavana ja suunnittelua helpottavana koordinaatitietona Rauhalahden matkailukeskuksen kesäravintolan koordinaatit. Kun katsoin tulosta OSM:ssä kiinnitin huomiota, että OSM näyttää Rauhalahden leirintäalueen alueella rannan lähellä muistomerkkimerkinnän "Edvard Gylling". Kun tätä kylliksi zoomaili, vierekkäin näytti olevan kaksikin muistomerkkisymbolia. Google Earthillä, Kaupungin karttapalvelun eri karttapohjilla en löytänyt tuosta mitään selvää kohdetta. Enkä osannut nopeasti kohdentaa etsityn kahden teoksen sijaintia laajalla matkailukeskuksen alueella. Mutta tuo OSM:n merkintä kummastutti. Löytyisikö keneltäkään kirjallista tietoa, onko tästä edesmenneestä vaikuttajasta muuallakin muistomerkkejä Kuopiossa kuin Kuopion keskustassa (joka on listassamme ja Kuopion kaupungin julkisten taideteosten listassa)? Vai onko OSM:ssä kämmä... (pitäisköhän viestiä sinnepäin; kontribuoin aikanaan vähän merikarttapuolen vastaavassa projektiin, OSM:ään en juuri ole osallistunut). Ehkä pitää mennä katsomaan, siis sen joka noita kahta listan alueella sijaitsevaa rittää paikallistaa(lue kolmea, kolmaskin eli risteyksen lähellä oleva kohde on muistaakseni matkailukeskuksen aidan sisäpuolella; olen muistaakseni 2016 kulkenut tästä ohi, kun menin Rauhalahden hotellia dokumentoimaan). --Paju (keskustelu) 17. heinäkuuta 2018 kello 01.36 (EEST)[vastaa]
Peruskartassakin on muistomerkin tai patsaan symboli tuolla kohdin. Veikkaan, että sieltä löytyy yksi tai molemmat saman taiteilijan teoksista ("Rauhanmerkki" ja "Ystävä"), joiden pitäisikin olla Rauhalahden matkailukeskuksen leirintäalueella, ja että OSM:ssä on / oli tekstitysvirhe.--Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2018 kello 04.14 (EEST)[vastaa]
Rauhalahden matkailukeskuksen teosten haku auttoi selventämään tilannetta. Eli Anja Juurikkalan Ystävä -teoksen opastusteksti (teos Juho Rissasen kuvataidekesältä 1983) kertoo, että "Kansan sivistystyön liiton opintojärjestö toteutti veistoksen yhteiskunnallisen vaikuttajan Edvard Gyllingin muistoksi 12. syyskuuta 1981. Gylling on syntynyt Kuopiossa 1881." Vähän epäselvästi siis sanotaan, että Gyllingin syntymän satavuotisjuhlavuosi 1981 oli taustana tälle vuonna 1983 pystytetyksi merkittylle teokselle. Ehkä siis olisi paikallaan lisätä teosnimen perään luonnehdinta (teos Kuopiossa 1881 syntyneen Edvard Gyllingin muistoksi)? Suurella suurennuksella OSM-kartassa tuplana näkyvä muistomerkkisymboli on kuitenkin virhe, koska Ystävä-teoksen välittömässä läheisyydessä ei näkynyt toista muistomerkkiä tai veistosta. (Rauhalahden matkailukeskuksen kolmesta teoksesta Rauhanmerkki jäi vielä myöhemmin haettavaksi).--Paju (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 11.22 (EEST)[vastaa]
Kohtuullisen vaivannäön jälkeen sain kohdennettua listalla merkityn, taiteilijan itsensä 5,3 metriä korkeaksi ilmoittaman, maalatusta metalliputkesta muokatun Kaisa TörmäsenTulla ja mennä -teoksen (2004). Listalla mainitaan sen sjaitsevan Rypysuon kaupunginosan (joka paikallisesti tunnetaan Länsi-Puijona) Kanervatiellä. No ei löytynyt satelliitti eikä lentokuva-aineistoista tai kaavapiirroksista eikä Googlen Street Viewlla, vaikka lähteeksi merkityn kuvauksenkin katsoin. Sitten verkkohaku vielä kerran teosnimellä. Jo napsahti esiin kevätkesäinen kuva punaisesta puolisydämestä kehystämässä kevyenliikenteen väylän kulkijoita tältä sivulta. Sen sain kutakuinkin paikannettua Kanervatieltä lähtevän kevyenliikenteen väylän varrelle noin koordinaatteihin 62.9184°N, 27.6421°E. Ihmettelin kuitenkin, miksei teosta näy korkean erottelukyvyn tuoreissa lentokuvissa. Miljö on muuttunut teoksen kulmille nousseiden asuintalojen vuoksi. Olisiko varastoitu rakennustöiden takia? Huomasin nyt, että Kaisa Törmänen esitti myöhemmin verkkosivullaan teoksesta toisenkin kuvan maininnalla "Kuopio, Länsi-Puijo, uusi sijoitupaikka 2014". Sitä siis etsimään, samassa kaupunginosassa pysytään. Kuvan ja vertailuaineiston perusteella arvioin uudeksi osoiteeksi noin 30 metriä "Latutie 19":n kääntöpaikan länsipuolelta (Suurmäentieltä) lähtevän, loivasti ylämäkeen, suurjännitelinjojen lähellä kulkevan kevyenliikenteenväylän, joka johtaa Länsi-Puijon koulun luo (jonka voisi ystävällisesti myös kuvata, matkaa runsas 300 m lisää), teosta voi hakea luokkaa 50 metrin päästä Suurmäentieltä alustavilla koordinaateilla 62.9135°N, 27.6392°E. Teoslistan Kanervatien> voi vetää yli ja päivittää. Linnuntietä teos on siirtynyt noin 570 metriä etelälounaaseen. --Paju (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 03.20 (EEST)[vastaa]
Hyvin todennäköisesti uusilla koordinaateilla päästään lähelle, muutaman (kymmenen) metrin sisään. Kovasti olivat samannäköiset puut taustalla esimerkiksi taiteilijan uudesta sijainnista esittämän valokuvan ja Google Street View:n sopivasti kohdennetun kuvakulman välillä. Siihen vielä tavalliset ilmakuvat ja sen sellaiset päälle. --Paju (keskustelu) 6. syyskuuta 2018 kello 23.43 (EEST)[vastaa]
Sain kuvallisen vastauksen. Ilman kuvaa vastaus kuuluu:
Hei,
sydän löytyy Rypysuon tien varrelta, sijoitettu aivan ajotien lähelle.
Kävelytie tulee Julkulasta, ajotiellä suojatie, josta kävelytie jatkuu koululle päin.
Myös sähkölinja kulkee sydämen vierestä. Tämän tarkempia koordinaatteja en osaa antaa.
Kuva on otettu elokuussa-18, jolloin kävin tarkistamassa sen ja siellähän se oli -
paikallaan! Sen kyllä näkee, jos kulkee pyörällä tahi autolla. Tämä on siis sydämen uusi paikka (2014).
Alkuperäiseltä paikaltaan se jouduttiin siirtämään, koska tilalle rakennettiin asuntoja.
Teos on taidekilpailun tulos.
Toivottavasti nyt löytyy!
terveisin
Kaisa Törmänen
Tutkailen tätä kartta-aineistoa vastaan ja saatua uutta kuvaa vielä illemmalla, ennen kuin esitän mahdollista uutta paikkaa. Mutta siis taiteilijan vahvistamana tämänkin teoksen olemassaololle yhä löytyi varmistus. Hän on tarkistanut ja kuvannut teoksen viime kuussa. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 20.24 (EEST)[vastaa]
Kaisa Törmäseltä saatu viesti Julkulasta tulevasta kävelytiestä (siis pohjoisluoteesta, eikä etelästä) ja 19.8.2018 päivätty valokuva, jossa näkyy kävelytietä reunustava pinkki sydänkaari (teos), suojatie ja sille saapuva auto sekä lähimpiä sähkötolppia, auttoivat uuden, vuoden 2014 sijoituspaikan löytämisessä. Teosta ei näy Googlen Street Viewllä (sama suojatie ja sähkötolpat merkintöineen kyllä), mutta ilahduttavasti se näkyy juuri ja juuri Kuopion karttapalvelun ilmakuvassa. Korjattu paikkalinkki: 62.9208°N, 27.6363°E. Palautan teoksen takaisin taulukkoon uudella kohdistustiedolla (ja mahdollisesti myös katuosoitteella). --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 21.09 (EEST)[vastaa]
Kuopion kaupungille kuntaliitosten myötä kuuluu kymmenkunta sankarihautausmaata ja -muistomerkkiä. Aiin päivittää ne tähän artikkeliin lähipäivinä kuvien kera. --Hotarju (keskustelu) 23. tammikuuta 2018 kello 20.53 (EET)
Lisäilin ne sankarimuistomerkit joista minulla on kuvat ja tarkemmat tiedot. Ensi kesänä käyn Savossa , joten jos silloinkin puuttuvat niin lisäilen sitten --Hotarju (keskustelu) 24. tammikuuta 2018 kello 21.13 (EET)[vastaa]
Lisäsin taulukkoon Syväniemeltä myös Suomen sodan 1808–1809 Löttökosken 14.9.1808 taistelussa kaatuneiden venäläissotilaiden muistomerkin kuvineen. Nyt Syväniemeltä on mukana neljä muistomerkkiä. --Paju (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 21.08 (EEST)[vastaa]
Karttulan kulttuuriympäristöön koululaisia perehdyttävä Karttulan koulujen Ympäristöpolku (Pihkainmäki, Syvänniemi, Karttulanlahti ja Airaksela) mainitsee 1) Suomen sodan 1808 – 1809 taistelupaikan muistomerkin Syvänniemen vanhassa pappilamiljöössä ja 2) Airakselan sukumuistomerkin (vuodelta 1948), ja näyttää näistä kuvat sivulla 10 (vuosiluku s. 19). Ensinmainitun täsmennän tuonnempana. Jälkimmäinen pytinki sijaitsee Kuopion (aiemman Karttulan) Airakselan kylässä per tämä. Kymmenkunta kilometriä Google Street Viewllä "ajeltuani" muistomerkki löytyi Karttulan Airakselasta, Airakselantien varrelta: 62.7465 N, 27.3988 E. Tuolle voisi varmaan lisätä myös Airakselantien tienumeron (jäi nyt tuonnemmaksi). --Paju (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 03.40 (EEST)[vastaa]
Tuon Airakselan sukupatsaan tienumeroksi voi laittaa Airakselantie 714, jolla Google Maps ja Google Street View löytää noin 10 metrin päähän. Suomen sodan 1808 – 1809 taistelupaikan muistomerkin osoite ja koordinaattitiedot: Kuttajärventie 6, Syvänniemi, Kuopio. Muistomerkki on Syvänniemen opastekartan takana pienellä kumpareella, Syvänniemen vanhan pappilaan (nyk. päiväkotiin) johtavan tien alussa; Karttula, Syvänniemi; 62.867°N, 27.1655°E.--Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2018 kello 02.26 (EEST)[vastaa]
Luettelon otsikoinnissa ei mainita, että lista käsittäisi vain ulkotilojen teoksia. Paikallinen Pohjois-Savon taiteilijahekemisto (päiv. 2008) mainitsee joukon julkisia teoksia, joista ainakin osa lienee sisätiloissa olevia julkisia veistoksia tai seinämaalauksia. Esimerkiksi GRÖNDAHL, Tauno (Niiralan lastentalon seinämaalaus, 1952; nyk. päiväkodin seinällä per Tauno Gröndahl Onnellinen aika 100 vuotta syntymästä. Kuopion ...), HEIKKINEN, Unto (Särkiniemen kirjaston seinämaalaus, Männistön vanhan kirkon alttarimaalaus), HYTTINEN, Anja ”Linnun siivin” –triptyykki/ Yleisradio, Kuopio (1980; oliko Yle jo tuolloin Niiralan Kotkankalliolla ??), ja lista jatkuu... Tämä tupsahti vastaan, kun haeskelin Erkki Korhosen syntymäaikaa varmistuakseni, ettei henkilö ollut kukaan aiemmin Erkki Korhosen täsmennyssivulla olleista henkilöistä. Varmistuttuani, että kyse on eri henkilöstä, lisäsin hänet täsmennyssivulle ja täsmensin julkisen taideteosluettelon Erkki Korhosia niin, että ohjautuu täsmennyssivun sijaan yksilöivälle, tätä kirjoittaessa tekijäänsä odottavalle artikkelisivulle. --Paju (keskustelu) 26. heinäkuuta 2018 kello 01.29 (EEST)[vastaa]
Osin suljetuilla sisäpihalla tai alueella olevia teoksia on tällä ja monella muulla listalla mukana monin kappalein. Listalla on jopa Sirenin teos kulkuvalvotulta (omaa avainta vaativalla), miltei aina suljetulla alueelta. KYS:n päivystyksen aulassa oleva teos sen sijaan on julkinen taideteos, joka ilmeisesti on 24/7 avoinna olevassa tilassa ja jonka sadat ihmiset kohtaavat päivittäin; ja suuri osa tästä joukosta vaihtuu päivittäin. Hyvin julkisessa tilassa oleva, julkisesti omistettu, ja mielellään myös wikipediassa esilletuomista kaipaava taideteos siis. Teoslistoja ei ole otsikoitu "Luettelo julkisista ulkotilojen taideteoksista...", eli wikipedia nykyrajauksella johtaa lukijoitaan harhaan ja siten ainakin hieman vääristäen korostaa kuvanveistäjien tekemiä julkisia, säätä kestäviä teoksia ja muistomerkkejä muiden kuvataiteen (ja valtakunnallisesti muidenkin taiteenlajien, kuten ääniteosten) teosten kustannuksella. Listan otsikointi on muutettava ja/tai teosten saavutettavuuden esteet kuvattava selvemmin esimerkiksi luokittelemalla teokset saavutettavuusluokkiin (sen vapausasteen mukaan, miten niiden luokse pääsee). Niin koti- kuin ulkomaisille kulttuurimatkailijoille, ja paikallisille wikipedian lukijoille myös kiinnostavimmat ja julkisimmat, kulkureittien lähellä olevat sisätilojen teokset ovat sopivia tutustumiskohteita. Miksemme niitä toisi esille? Teemme wikipediaa tavallisille kulttuureista ja omaa ympäristöistään kohtaan uteliaille lukijoille (herättelemme myös uutta yleisöä), emme niinkään kulttuuribyrokraateille tai taidearvostelijoille! --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 01.27 (EEST)[vastaa]
Tässä yhteydessä ulkotila käsitetään sisätilan vastakohtana. "Ei sisällä" tarkoittaa "ulkona".
Valoteos Portaali valittiin kilpailussa alkuvuonna 2017 rakennettavaksi Kuopion Savilahdesta keskustaa kohden johtavaan kevyen liikenteen tunneliin. Syksyllä 2017 viestittiin, että teos - maalaus ja valot - rakennettaisiin keväällä 2018.[1] Olisikohan jo valmis? Voisi lisätä listalle! Kartta-aineiston mukaan Savilahdesta on ainakin kaksi kevyen liikenteen väylän tunnelia viitostien tai /ja radan ali Niiralaan. Eli valmistumisen lisäksi paikkakin vaatii täsmennystä.--Paju (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 23.46 (EEST)[vastaa]
Tykki muistomerkkinä? Sotilaspojat-muistomerkki uupuu listalta, se löytyy lähteen mukaan Puistokadulta (Kuopion vanha kasarmialue) ja on kaupungille perinnekillan lahjoittama ilmatorjuntatykki Bofors, 40 Itk 38, per Suomen sotilasmuistomerkit 1939-45 - Kuopio. Toinen lähteessä listattu kohde eli Karjalan evakkotie -muistomerkki oli jo listalla, koska se löytyi myös Kuopion kaupungin listalta. --Paju (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 04.36 (EEST)[vastaa]
Korjaan edellistä. Koordinaatteja täsmentäessäni löysin tämän listalta, mutta oli nimellä "Kuopiota talvi- ja jatkosodissa puolustaneiden muistomerkki (Ilmatorjuntatykki ja muistolaatta)". Ehkä muistomerkin vaihtoehtoisen nimen Sotilaspojat voisi kirjata?--Paju (keskustelu) 28. heinäkuuta 2018 kello 18.43 (EEST)[vastaa]
Kuopion taidemuseon 22. tammikuuta 2018 päiväittämässä Kuopion julkiset taideteokset ja muistomerkit ulkotiloissa oli (ainakin) kaksi uutta patsasta:[2]
Metsän kansa; Kiinteistö Oy ET-Hoiva-asunnot 1, Mäntykampus, Lönnrotinkatu 25:n piha, Männistön kaupunginosa; tekijänä Kirsi Miettinen ja Marko Ausma; 2015, materiaalina puu
Pölläkkä Petolehdossa, Petosentien – Lehtoniementien kiertoliittymä, Pirtin kaupunginosa; tekijänä Antti Immonen (s. 1973); 2017, materiaalina teräs
Lisäilen nämä aluksi kommentoituun työstötaulukkooni, jonka olen jakanut Kuopion keskustassa (5 kaupunginosaa), ja muualla Kuopiossa sijaitsevat työt sisältäviin taulukoihin. Kaikki keskustan kohteet olen kohdentanut (pari-kolme suurinpiirten); muualla Kuopiossa sijaitsevista on kohdistamatta tässä vaiheessa 15 työtä. Tämän jälkeen otan työn alle aiemmin mainittun valoteoksen Savilahden tunnelissa (jos asennettu, voisin yrittää varrmistaa Niiralan kaupunginosassa asuvalta ystävältä, tai kilpailutyön voittaneelta helsinkiläiseltä valoyritykseltä) ja (ainakin) edellä mainittuja Juankosken teoksia. Tässä vaiheessa etsityistä keskustan ulkopuolisista teoksista muutama on kohdistettu hyvin karkeasti (sijainti voi poiketa yli 300 m), eli ne vaativat esim. puhelintiedusteluja etukäteen, ennen kuin kohteita kannattaa lähteä hakemaan.--Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2018 kello 04.06 (EEST)[vastaa]
Ilahduttavasti Kuopion taidemuseo on alkanut sisällyttää uuteen alueellisesti järjestettyyn julkisen taiteen tiivistelmäänsä myös joitain julkisisten rakennusten sisätilojen julkisia teoksia. Aluksi listalla on 9 kpl teosta tuomiokirkosta, kaupunginteatterista, musiikkitalostaia, kaupunginmuseosta, kaupungintalosta, keskussairaalasta ja yhdestä päiväkodista.[3] Käsitykseni mukaan tämä on vain osa kaikista sisäteoksista, mutta - yhtäkaikki - tunnustaa julkisia sisäteoksiakin julkiseksi taiteeksi. Itseäni listatuista kummeksuttaa päiväkodin sisätiloissa olevan teoksen poimiminen mukaan. Yleensä kun päiväkoti toimii, ne ovat lasten suojelemiseksi kotirauhan tavoin suurelta yleisöltä suljettuja julkisia (tai yksityisesti omistettuja) tiloja. Ehkä pitää ottaa selvää miksi tämä päiväkoti on päässyt listalle (mutta esimerkiksi Niiralan päiväkodin "laulusalissa" oleva taide ei; joka ja muita sisäteoksia mainitaan Pohjois-Savon kuvataiteilijoiden luettelossa tekijöittensä tunnetuimpiin kuuluvina töinä).--Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2018 kello 04.06 (EEST)[vastaa]
Periaatteellinen ja ehkä vähän määrittelykysymyskin: Jos muistomerkki on rakennus, kuuluuko se muistomerkkilistalle? Pieni siunauskappeli käveli vastaan Ison hautausmaan artikkelia aloittaessani. Lähteestä löytää kuvankin, ja koordinaatit voidaan hakea. Eli hautausmaalla venäläisille sotilaille (Donin kasakoille) on ilmeisesti pystytetty muistomerkiksi pieni kappeli vuonna 1912. Listaammeko sen hautausmaan ryhmämuistomerkkinä sankarivainajien tai vakaumuksensa vuoksi surmattujen (punaisten) yhteisten hautamuistomerkkien tavoin? --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 06.14 (EEST)[vastaa]
Toisaalle siirretyssä keskustelussa on esitetty siirtäjän esilletuoman Tykki ja muistolaatta -kriteerin mukaista kuva-aineistoa. Kelpaako hautapaikan muistokappeli tällä muistolaatan sisältävällä lisäyksellä Kuopion muistomerkkien listalle? --Paju (keskustelu) 1. lokakuuta 2018 kello 21.43 (EEST)[vastaa]
Lisäillessäni koordinaatteja kyläartikkeliin Enonlahti (Vehmersalmi) huomasin, että artikkeli mainitsi (ilmeisesti lähteenä käytettyyn teokseen perustuen) siellä sijaitsevan Eero ja Seija Äijön suunnitteleman muistomerkin, joka on julkistettu vuonna 1965 itsenäisen Suomen suurimman sisävesionnettomuuden (höyrylaiva S/S Louhin uppoaminen 15. toukokuuta 1934) tapahtumapaikan lähelle. Esimerkiksi Kuopion kaupungin karttapalvelun kautta peruskartasta löytyy muistomerkkisymboli Pahkakallion talon pihapiiristä koordinaateilla 62.6883°N, 28.06°E. Lahden vastarannalla on Harjulan talo, jonka laiturissa laiva oli hieman ennen uppoamistaan käynyt. --Paju (keskustelu) 8. elokuuta 2018 kello 18.10 (EEST)[vastaa]
Muraali "Siihen tulee pari psykedeelistä rusakkoa ja..." (2018)[muokkaa wikitekstiä]
Kesäkuussa 2018 Yle uutisoi tuolloin Kuopiossa tekeillä olleesta, vajaan viikon päästä uutisesta valmistuvaksi suunnitellusta suuresta seinämaalauksesta. Muraalia maalasivat Jukka Peltosaari ja Laura Lehtinen, aiheenaan "Siihen tulee pari psykedeelistä rusakkoa kuopiolaisen viidakon sekaan", ja paikkana on Suokadun ja Puijonkadun kulmaus.[4] Uutisen ja Kuopion karttapalvelun perusteella katuosoite on Suokatu 28, kaupunginosa niukasti Multimäki ja koordinaatit kuvauslistalle liitettävälle teokselle: 62.8949°N, 27.6787°E. Työn nimeä ei tuossa lähteessä mainita, täytyy haeskella Savon Sanomista, Viikko-Savosta tai muualta, jos valtakunnan mediasta ei löydy... Lisään muraalin illemmalla teoslistalle tuon edellisessä väliotsikossa mainitun hovioikeuden rakennuksen Justice, Equity, Equaility -työn tavoin, että ne huomataan kuvata. --Paju (keskustelu) 4. lokakuuta 2018 kello 14.56 (EEST)[vastaa]
Lisätty taulukkoon koordinaatteineen. Jälkimmäinen olikin jo listoissa. Kummallisesti osa muistolaatoista oli erillislistalla, joka ratkaisu häiritsee esimerkiksi kaupunginosakohtaisten kuvaus- ja kävelykierrosten suunnittelua. Luultavasti yhdistän listat takaisin yhdeksi selkeämmäksi kokonaisuudeksi. --Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 15.44 (EEST)[vastaa]
Erillislistat yhdistetty. Nyt kohteet helpompi löytää kaupunginosittain, mikä on kätevää myös kävelyjä ja kuvauksia suunnitelessa. Samalla sai ainakin yhden päällekkäisyyden pois kuvauslistalta. --Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 19.05 (EEST)[vastaa]
Nämä kuten muutkin kantakaupungin puuttuneet kohteet kuvattu kesä-heinäkuussa 2019. Uutena löytönä: Kasarmialueella olevan Sotkun sisäänkäynnin vieressä on muistolaatta jossa mainitaan rakennusta käytetyn Kuopion korkeakoulun opetustilana. Lisään sen kunhan saan purettua. Lähteistystä tälle muistolaatalle tarttis ja saa etsiskellä. --Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 00.19 (EEST)[vastaa]
Monien kohteiden lokaatiot koordinaatteina ovat keskeneräisiä. Luettelosta puuttuu 127 kuvaa. Onko kenelläkään näkemystä tämän luettelon kattavuudesta? Onko syytä eriyttää Kuopion muistolaatat omaksi osastokseen? Suunnitellaan elokuuksi fotosafaria Kuopioon. Pikasilmäyksellä tarvittaisiin yksi auto ja pari polkupyörää, muut voi kuvata jalkapelilläkin. Mutta sitä ennen pitäisi saada valmistelutyöt kuntoon. Keskustelua fotosafarista voi jatkaa täällä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. heinäkuuta 2018 kello 12.20 (EEST)[vastaa]
Keskustelua listauksen kattavuudesta oli aiemman väliotsikon - Lisäyksiä - kohdalla. Pääosa tehdystä työstä ei vielä näy yleisesti; paljon on meneillään ja yli 110 kohdetta kohdistettu hiekkalaatikolla... Arvioisin täydentyvän listan ulkoteosten osalta varsin kattavaksi - ilahduttavasti Kuopiossa sekä taidemuseo että kulttuurihistoriallis-luonnontieteellinen museo tekevät yhteistyötä esimerkiksi muistomerkkien ja laattojen kohdalla, vaikka monet kuntaliitokset ovatkin tuoneet tekijöilleen haastetta. Ilmeisesti liitoskuntien osaaminen ei ollut vielä tammikuussa 2018 täysin välittynyt esimerkiksi taidemuseoon, joka päivitti - mitä ilmeisemmin julkisen wikiprojeltimme senhetkistä listausta hyödyntäen - teosluetteloaan 22.1.2018. Kuopion taidemuseo on alkanut lisätä julkisen taiteen listoilleen myös näkyvimpiä julkisissa sisätiloissa olevia teoksia. Näitä en ole vielä lisäillyt työlistalleni, ja osa niistä olisi viikonloppukuvaushankkeiden kannalta haastavia. Tältä osin katson taidemuseonkin listauksen olevan vielä alkuvaiheessa ja rajauksen - mitkä sisätiloista voidaan katsoa julkiseksi - keskeneräiseksi. En tunne noiden patsasprojektien "projektiohjauksessa" käytettyjen A, B, C -kategorioiden määrittelyä, mutta valmistelujen osalta olemme piakkoin (5.8. mennessä) ulkoteoksissa saavuttamassa sujektiivisesti B+ tai A- tason . Ja sisäteoksissa ollaan nyt jossain C-tasolla (tilanne tiedostettu, kymmenkunta teosta nimetty ja voidaan kohdistaa), joka sekin lienee korkeimpia kulkisen sisätiloissa olevan taiteen listauksia. Onhan toki esimerkiksi juna- ja metroasemien sisätilojenkin taideteoksia kuvattu monelta muultakin paikkakunnalta, muttei taida kaupungintalojen, keskussairaaloiden aulojen, kirjasto(je)n, jne teoksia tai varsinkaan kirkkotaidetta olla systemaattisesti koottu vielä mistään isommasta kunnasta julkisen taiteen listoihihn. Siinä on kuntien taide- ja kulttuurihistorian toimijoille ja kotiseutuyhdistyksille vielä sarkaa, wikipedisteistä/-medisteistä puhumattakaan.
Mahdollisen koulutustilaisuuden osalta kallistun Savilahden yliopistokampuksen sijaan teosten lokaation vuoksi keskustan Kuopion taidemuseo/Kuopion museo/Kuopion pääkirjasto kolmioon. Suuruusluokkaa puolet kuvattavaista teoksista on Kuopion keskustassa tai muuten kävelyetäisyydellä. Esimerkiksi Wiki loves Monuments (Kuopio tai Pohjois-Savo) projektin ja wikipedia-artikkelien ja kuvituksen ja wikipedistien/medistien edistämisen tukeminen koulutuksella puoltaisi erityisesti Kuopion museota paikkana, patsasprojektiin painottuminen taidemuseota. Olen ollut joskus kuuntelemassa luentoja Kuopion museossa, taidemuseon koulutustiloja en tunne, mutta voin ottaa selvää. Sinne voisi muutaman teoksen kohdistamisen tiimoilta soittaa muutenkin (katuosoite ja jopa kaupunginosa heidän listoillaan mielestäni epätarkka - tyyliin torinkulman Carlssonin tavaratalon katunumero osoittaa kauppahalliin; noin 110 läpikäydystä alle viiden teoksen paikka nyt heikommalla kuin >100 m kohdistustarkkuudella).--Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2018 kello 17.55 (EEST)[vastaa]
Sisätilojen teoksia ei oteta näihin luetteloihin ("ei rakennusten sisällä ja suljetuilla sisäpihoilla olevia julkisia teoksia").
Kuka ottaa, kuka ei. Oliko lähteitä sille, etteivät ne olisi luettelon nimen kuvaamaa julkista taidetta? Esimerkiksi Kuopion taidemuseo siis kiitettävästi ja lähteistetysti listaa keskeisimpiä julkisten rakennusten viikottain (ilmeisesti useimpina vuoden päivinä) nähtävillä olevia taideteoksia julkisena taiteena. Toisaalta saman kaupungin julkisen ulkotaiteen listalla on ilmeisesti ainakin yksi suljetulla sisäpihalla oleva teos. Eli pidän alustavan aineiston perusteella mahdollisena, että ulkoteoksena listattu yliopiston Canthia-rakennuksen sisäpihalla oleva Tiedon juuret -teos (coord alustavasti 62.8958°N, 27.6414°E) olisi ainakin osin suljetulla sisäpihalla. Hämärän muistikuvan mukaan vuonna 2016, jolloin kuvasin esimerkiksi teoksen Primavera / Purot kalliossa, yritin viikonloppuna löytää teosta, mutta Canthian ovet olivat kiinni. Canthian naapurina luoteessa on Mediateknia-rakennus ja näiden väliseen käytävään muistaakseni pääsi silloin, mutta silloin ei tainnut päästä sisäpihalle. Vastaavantapaista "lähestymis"rajoitusta on useissa päiväkotien ja koulujen piha-alueelle sijoitettujen taideteosten kohdalla. Julkisetkin koulupihat ja päiväkodit ovat toiminta-aikanaan varattu lasten ja heidän ohjaajiensa/opettajiensa käyttöön, sekä lapsia mahdollisesti noutavien vanhempien lyhytaikaiseen vierailuun. Ne eivät ole tuolloin turistikohteita, josta silloin saisi ottaa valokuvia. Muutamasta tälläisestä paikasta olen läsnäolleelta opettajalta tai pk:n johtajalta pyytänyt kuvausluvan toiminnan aikana, ja yhdessä on katsottu, ettei teoskuvissa näy lapsia. Jotkut heistä vaativat tai pontevasti pyytävät, että kuvan yhteydessä tulee ehdottomastu mainita käyntiaikarajoituksista. Sovitusti kuvauskohteen kanssa lisättyjä huomautuksia on sittemmin esimerkiksi Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori kuitenkin poistanut. Tälläinen toiminta ei anna esimerkiksi päiväkodelle hyvää kuvaa Wikipediayhteisön huomaavaisesta käytöksestä.--Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 14.50 (EEST)[vastaa]
Kiitän maininnasta, että seurantataulukon otsikoinnin luokat olivat - näin tulkitsen - osin tai hyvin subjektiivisia. Eli riippuen hakujen, paikallisosaamisen ja muun ennakkotyön kattavuusesta sekä pedanttisuudesta, sija listalla voi vaihdella melkoisesti. "Positiivisella" asenteella ja systematiikalla luokituksia voi kohtuullisella urakoinnilla nostaa B- tai A-luokkaan. Tunnollinen, paikallisia kohteita tunteva ja realistinen luokittelija ei sen sijaan luokittele ainakaan isompien paikkakuntien listoja juurikaan A-luokkaan, sillä vuosittain ilmestyy maisemaan uusia julkisia taideteoksia. Ja läheskään kaikille ei helposti löydä tekijätietoja. --Paju (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 15.14 (EEST)[vastaa]
Julkista taidetta ja julkista paikkaa määritellään eri tavoin eri tahoilla. Tässä projektissa julkinen taide ja kohteiden saavutettavuus on määritelty projektin sivulla. Näitä siis noudatetaan ja niitä pitäisi noudattaa kaikkien kuntien luetteloissa. Jatkokeskustelu aiheesta voidaan käydä projektin keskustelusivulla ja rajatapaukset ratkotaan luettelon keskustelusivulla. Seurantataulukon kriteereistä voi keskustella sen keskustelusivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. heinäkuuta 2018 kello 15.19 (EEST)[vastaa]
Välihavainto, 7.9. klo 02 ja risat: Ilmeisesti kaikkia Lisättävää-kohtaan esimerkinomaisesti lisäämiäni muistomerkkejä tai vastaavia ei ole vielä siirretty teos- eikä kuvattavaa-listalle eikä kohdennettu. Teoslista on siis keskeneräinen, ainakin joidenkin Kuopioon liitettyjen kuntien teosten kuten Juankosken osalta. Esimerkiksi (Juankosken) Sotaan lähdn muistomerkki, linkki, joka ei siis ole ainakaan osoitteen perusteella listalla oleva Juankosken, Muuruveden sotaan lähteneiden muistomerkki, vaan eri muistomerkki. Itseltäni viikon sairaspäivät veivät osan ajatellusta taustatyöajasta. Voi olla ettei mulla ole mahdollisuutta Kuopiossa paljoa täydentää listaa ennen la klo 11:ta. Mutta katsotaan. --Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 02.33 (EEST)[vastaa]
Välihavainto: 22.9.2018: Ennen 1. fotosafaria taustatyö jäi kesken. Lisäsin äsken kuusi kolmella hautausmaalla lännessä, kaakossa (harmittavasti runsaan 200 m päässä kahden eriillisen kuvaajan ajoreitistä) ja koillisessa olevaa muistomerkkiä kuvaamista odottaviin kohteisiin. Myös yksi keskeneräisenä "kuvatuksi" merkitty valoteos pitää kuvata tai mieluummin videoida (saattaisi olla kohta jo valmis). Kaikkia kirkkopihoja tai hautausmaiden kuvauksia en ole vieläkään kahlannut läpi. Teoslista on yhä keskeneräinen. Esimerkiksi muualle haudattujen muistomerkkejä mainitaan usealla hautausmaalla, näistä vähemmistö on listalla. Ja Karjalaan jääneiden/ evakkomatkan muistomerkkejä löytynee lisää. --Paju (keskustelu) 22. syyskuuta 2018 kello 22.33 (EEST)[vastaa]
Kuten edellä ehdotettiin, siirsin muistolaatat omaan kappaleeseensa. Tyyli on sama kuin Tampereella. Sinne siirrettäköön vielä muitakin muistolaattoja, jos ne todetaan pelkiksi tekstiä sisältäviksi laatoiksi. Yksittäinen symboli laatassa voi olla, jotta laatta olisi tässä mielessä "aito muistolaatta". Mutta reliefityyppiset kohteet säilykööt kappaleessa "Taideteokset ja muistomerkit". --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 11.45 (EEST)[vastaa]
Useiden paikkakuntien kohdalla on otettu tavaksi lisätä taideteosten ja muistomerkkien lisäksi luetteloon muistolaattoja, mutta omaksi kappaleekseen. Jos tämä käytäntö halutaan purkaa, asiasta pitäisi käydä keskustelu ja mohdollinen jäsennysmuutos pitäisi toteuttaa kaikkiin luetteloihin. --Aulis Eskola (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 22.33 (EEST)[vastaa]
Tämä 1. kuvaussafarin jälkeinen osin ajattelematon "käytäntö" ei ole mikään yhteinen kiveen hakattu linjaus ja häiritsee esimerkiksi kohteiden kaupunginosaluokittelua ja henkilöön liittyvien kohteiden hakua (myös kohteiden kuvaussafarin aikana ennen juhannusta 2019); kaupunginosakohtainen listaus katuosoitteineen on havaittu hyödylliseksi edelliskesälläkin esim. kirkkaan paisteen tai sadekuurojen välissä kävellessä ja kuvatessa. Eri listoilla on variaatiota - useimmissa listoissa muistolaatat ovat samassa paketissa, mikä on toiminnallisesti kätevintä. Esimerkiksi Helsingin listaus on erittäin hankala tietojen haun kannalta. Siellä pitäisi minimissään tehdä jako kaupungin Etelä-, Itä- Pohjois/Länsi-osiin (kaikki ulkokohteet samassa paketissa). Suosittelisin yhdistämistä Tampereellakin, vaikken siellä ole kulttuurikävelyjä / -kuvausretkiä vielä tehnyt. --Paju (keskustelu) 13. kesäkuuta 2019 kello 23.24 (EEST)[vastaa]
Kysymys on moninainen. Mutta etenkin noissa yhteyksissä on todettu, että runsas laattojen määrä taideteosten ja "varsinaisten" muistomerkkien seassa sotkee asiaa. Laatat on miellettävissä jotenkin "alempiarvoisiksi" kohteiksi.
Samoin on tavattu laittaa erikseen joitakin alueellisia taideohjelmia ja erityisiä taidekohteita (esim. taidepuistoja).
Taiteentutkimuksen tai tekijänoikeuden kannalta muistolaatat - tai osa niistä - saattavat todellakin poiketa "taideteoksista". Mutta paikallis/alue/henkilöhistorian, keskivertoturistin ja tavallisen wikipedian käyttäjän kannalta kaikkien kohteiden listaus esimerkiksi kaupunginosittain tai pitäjittäin vaikeutuisi oleellisesti jos listoissa mentäisiin tuollaisen taidearvostelijan korkeakulttuuri versus kategoria B -ryhmittelyyn. Ken on monien teosten ja muutamien taiteilijoiden - tai merkkiteosten kohdehenkilöiden elämää seurannut voi huomata, että joskus on osin sattumaa ja muisto/patsasteeman aloitteentekijöiden tai hanketta ajavien persoonoiden budjetista tai vaikutusvallasta riippuvaista - saako joku teema veistoksen/julkisen taideteoksen, reliefin, muistopatsaan vai vain laatan, tai eikö saa mitään. On monia merkittäviä toimijoita, jotka eivät elinaikanaan halua itselleen muistomerkkejä, patsaita, tai muuta pömpöösiä - ja sitten on erilaisia linssin- ja mediantäytteeksi pyrkiviä. Nykyisessä minäminä näynnäyn sun ja mun selfiessä ja sivustossa/postauksessa/kanavalla - olenolen siis olemassa -ajattelumallissa ehkä aiempaa useampi keskinkertaisuus (?) haluaa nimensä näkyviin ja tuotteeksi. Luulee sillä saavansa arvostusta, rahoitusta ja muuta. On merkittäviä muistolaattoja ja epämerkittäviä koulutettujen taiteilijoiden "taideteoksia"; mutta on myös yhteisöllisiä - esimerkiksi oppilaitoksien oppilaiden tai alueen asukkaiden tekemiä - taideteoksia, joita ei välttämättä ole vielä listoillamme. On selkeästi kuvataiteeksi luokiteltavia töitä, joita emme systemaattisesti listaa. On onnistuneita ja epäonnistuneita kohteita eri kategorioissa. Haasteena on nostaa löytöjä paremmin esille kategoriasta riippumatta. Kuopion muistolaatat kertovat esimerkiksi presidentti Ahtisaaren asuneen samalla kasarmialueella ja aiemmin punavankien vankilana (jossa satoja kuoli) toimineen rakennuksen naapuritalossa. Voisiko esimerkiksi tämän löytymänen kulttuurikävelyllä kaupunginosaluokittelun kautta olla merkittävämpää kuin rivitaideteosten pakkolistaus? Olisi mielenkiintoista lukea aikanaan jossain vaiheessa, mikä merkitys tuolla asuinpaikalla oli rauhannobelistin elämänvalintoihin. --Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 04.22 (EEST)[vastaa]
Erkki Korhonen / Antti Kaukosen muistomerkki: Kuopion Energia, Haapaniementie 8. Ei löydy mitään Kuopion Energiaan liittyvää tuolta mainkaan. - OK, kuva saatu
Erkki Korhonen / Huuto aamuun / Pikku Pietari: Kuopion yliopiston puutarha-alue. Missä puolella laajaa aluetta mahtaa olla? - OK, paikannettu 24.9.2018
Hannu Siren / Tila: Paikkatietona vain Väinölänniemi. - OK, kuvattu 7.9.2018
Kasarminpuisto. Missäköhän puolella laajaa puistoaluetta voisivat olla? Karttapaikassa pari muistomerkkisymbolia, mutta mikä kohde on mikä?
Kuopiota talvi- ja jatkosodissa puolustaneiden muistomerkki, - OK
Kuten mainitsin: olin jatkanut työtä hiekkalaatikkotyönä, kun esimerkiksi tietoa koordinaattien epävarmuudesta ja taidemuseon listan katunumeron ilmiselvästä virheestä ei saanut tuoda esille päälistalla kommenttila. Kaikki teokset (muutamat alustavasti) kohdennettu; en vielä siirtänyt tietoja päälistaan. Myös kaupungin taidemuseon mainitsemat kymmenkunta sisäteosta kohdennettu. Näistä kiireellisin dokumentoitava on Pekka Halosen työ Kuopion museon portaissa - museo avoinna viimeisen kerran 24.8. (jolloin taiteiden yötä vastaavan tilaisuuden vuoksi auki pidempään), sitten taas remontin jälkeen vuonna 2021... Kasarmipuiston kohteista vain upseeritalon laatta hiukan epävarma (siitäkään ei tarvitse stressata, koska voi kysyä täsmennystä esim. alueen sotilaskotimuseosta ja alue on varsin pieni), muut täsmälliset. Vähän Haapaniemenkatua eteenpäin on Kuopion Energian Haapaniemen turveyms. voimala, mutta sieltäkään ei löytynyt vielä merkintää. (Kummipoikani asuu Haapaniemellä alle 300 m päässä..., selvittelen asiaa.) Parit kyselyt menossa sähköpostitse; yksi yliopiston muutamasta kohdeesta (puutarhakohde + Cantian sisäpihan aukiolo/ tavoitettavuus esim. viikonloppuisin; sekä parin ehkei niin julkisen mutta taiteilijan uralle huomattavan sisäteoksen kuvaamismahdollisuutta taiteilija-artikkeleita varten). Harkinnassa käydä (lomien aikana) kaupungissa merkkipäiväjuhlissa aiemmin tässä kuussa ja täsmentää /dokumentoida joitain teoksia jos jää aikaa/tulee tilaisuus, hyvällä säkällä saan autoakin lainaan (tyyliin lupaamani sisäteokset, la 25.8. mahdollisesti suljetut, epämääräisyyksien poissulkemista sekä muutama matkalle eksyvä). Juankosken ohella ainakin Nilsiästä löytynyt jo aiemmin listaamatonta, vaikken vielä uusia töitä ole sieltä etsinytkään. Esim. kirkon vierestä (50 m päässä) peruskartta näyttää patsaan, joka näkyy myös osassa ilmakuvia + ohimennen vilahtaa puiden takaa street view:lla sopivasti katsottaessa. --Paju (keskustelu) 4. elokuuta 2018 kello 01.46 (EEST)[vastaa]
Kuopion Energian toimitalo on osoitteessa Haapaniemenkatu 30. Pidän todennäköisenä, että tuossa lähteessä on kirjoitusvirhe, hallinnon puheenjohtajan muistolaatalle konttori olisi luonnollinen sijoituspaikka. Toinen asia on että konttori saatta olla aidan takana, samassa soitteessa on myös voimalaitos. - Kuopiota talvi- ja jatkosodissa puolustaneiden muistomerkki on Sotku-nimisen vanhan kasarmirakennuksen (joka on nyt teatteri) läheisyydessä eli pohjoisempi niistä muistomerkkisymboleista Karttapaikassa. Netistä löytyy myös valokuvia, joissa kivipaasi ja tykki näkyvät Sotku taustallaan. "Sotien 1939-1945 muistomerkki" on se eteläisempi muistomerkki. En ole onnistunut löytämään vinkkiä, mikä rakennuksista on entinen upseerikerho, se uskoakseni poikkeaa tavallisista kasarmirakennuksista ja muistokyltti on sen seinässä eli paikan päällä vasta selviää. - Huuto aamuun / Pikku Pietari on epäselvä, yliopistolla on myös sisäpihoja, voidaanko niitä kutsua puutarhoiksi? Päivitin luetteloon sen minkä osasin.--Htm (keskustelu)
Pyytäisin siirtämään (kohtuullisen) varmat ja tarkat tiedot artikkeliin. Näin jotta ei tehtäisi paljoa päällekkäistä työtä. Voihan sitä käyttää merkintää "karttalinkki likimääräinen", joka on ollut yleisenä tapana ennen kuin aivan tarkka paikka (<100m, näköetäisyys) on saatu selville. Kuvauksen järjestelyt menevät kuitenkin hankaliksi, jos kaikilla kohteilla ei ole edes arvioitua (arvattua) paikkaa.
Paikan kuvailua voi myös käyttää, jos vaikka jostakin valokuvasta on pystynyt päättelemään sijainnista jotakin tunnusomaista ("puiston keskellä", "kadun varrella" yms). Tällaiset lisätiedot usein auttavat kuvaajaa löytämään kohteen.
Tilanne on vähän erilainen kuin normaalisti liittyen näihin safareihin. Muuten ei arvailuja saisi laittaa artikkeleihin, mutta safarin kohdalla kohtuullisen hyvä arvauskin on parempi kuin ei mitään. Safarin jälkeen näitä hieman työaika-aikaisia merkintöjä tulisi sitten siivoilla... --Aulis Eskola (keskustelu) 4. elokuuta 2018 kello 11.32 (EEST)[vastaa]
On ja ei. Eli Paavo Ruotsalaisen veistos on jo lähteesikin [5] mukaan Nilsiän kirkkomäellä (eikä Vanhan kirkon puistossa!), eli siis katuosoitteessa Kirkkomäentie 1. Veistokselle vielä täsmennys: 50 m Nilsiän kirkolta itään (per Kuopion karttapalvelun peruskartta, ortokuva sekä Street View) eli 63.2032°N, 28.0823°E.--Paju (keskustelu) 9. elokuuta 2018 kello 23.07 (EEST)[vastaa]
Eikun Kirkkomäentie 1! Älä usko kaupalliseen vakoiluun hallitsevaa markkina-asemaansa käyttävää, Suomen perustuslain turvaaman yksityisen suojan luovuttamiseen myös päiväkoti-ikäisten tai ekaluokkalaisten lasten vanhempia (joilla on lasten oikeuksista erityinen vastuu) salakavalasti painostavaa Googlea tai vastaavaa (esim. myös lasten mobiililaitteiden mobiililaitteiden käyttöjärjestelmien - "tietoturvakäytännön hyväksymisen" (kuka ostaessaan lapselle mobiililaitteen lukee esim 25*A4 -pituisen sopimuksen!) kautta lapsen paikkatiedot, laitteella ottamat kuvat, viestit yms voi ohjelmistovalmistaja poimia; vaikka esim. päiväkodit ja alakoulut eivät saa kertoa edes sitä, onko heillä joku nimetty lapsi hoidossaan muille kuin vanhemmille!), vaan Kuopion ev.lut.-seurakunnan sivua kirkolle 1 ja kaupungin karttapalvelun sivua katuosoitteista 2. Jälkimmäisen mukaan esittämäsi, virhellinen Mantunsuora 1:n rakennus on 150 m tai yli päässä kirkosta. Ukko-Paavoa symbolisoiva järkälemäinen patsas ristiä ja vasaraa pitävine käsineen, ja teksti "Yksi sinulta puuttuu, ja sen mukana kaikki..." on sen sijaan vain tuo 50 m kirkosta itään ja kirkon tontilla. --Paju (keskustelu) 11. elokuuta 2018 kello 04.03 (EEST)[vastaa]
Molemmat osoitteet vievät näköetäisyydelle, mutta pistetäänpä Kirkkomäentie 1, kun se rakennus eli kirkko on nelisenkymmentä metriä lähempänä kohdetta.
Tosin tuollaista nimeä ei esim. Karttapaikka tunnista ollenkaan. Mantunsuoran tuntevat eri kartat moitteetta. Tosin Karttapaikkakin on eri mieltä tuon kadun numeroinnista. Jos nimet löytyvätkin, viimeistäänkin numerointi on erilainen! Mutta ehkä ne kartat pikkuhiljaa päivittyvät. Taitaa olla näitä kuntaliitosten aiheuttamia sotkuja: samassa kunnassa ei saisi olla montaa samannimistä tietä/katua... --Aulis Eskola (keskustelu) 11. elokuuta 2018 kello 10.59 (EEST)[vastaa]
Yleisin mutta sekava GMaps näyttää kuitenkin tunnistavan kummankin osoitteen syötettäessä kohdetta. Jännä ilmiö, että se tunnistaa karttapohjassa visuaalisesti näkymättömänkin osoitteen, mutta hyvä näin. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. elokuuta 2018 kello 11.21 (EEST)[vastaa]
Kymmenkunta teosta lisätty listalle. Vieläkin muutamia tiedossa olevia uupuu, sitten katson enemmän tarkennuksia. Huomautan, että kaksi Vt5:n moottoritieosuuden äärellä olevaa teosta on moottoritien alueella (per Street View tms) tai tämän liittymä-alueella niin, ettei teoksen viereen ilmeisesti pääse pysähtymään (ole laillista ja liikenteelle turvallista) eikä sellaiseen paikkaan saane mennä kävelemään tai pyöräilemään kuvaustarkoituksessa. Sopivasti tahdistaen (hitaasti) liikkuvasta autosta voinee kuvata. Pohjoisemman, mutta laakalle alueelle leviävän kivitolpista koostuvaa työtä (?) voinee kuvata myös vähän matkan päästä sillalta/ moottoritien toiselta puolelta parkkipaikalta. --Paju (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 12.16 (EEST)[vastaa]
Korjasin Kiven lapset -teoksen koordinaatteja hieman pohjoisemmaksi ja lisäsin maininnan sijainnista Matkuksentien liittymän läheisyydestä. Korjasin myös kaupunginosan Kuopion kaupungin karttapalvelun mukaan. (Lähdelistallahan tämä oli hyvin epämääräisesti paikannettu ja täsmennyksenä oli Pitkälahti, joka kuvaa käsitteenä kyllä jotenkin aluetta, muttei kaupunginosajakoa.) Tämä tarkoittaa siis (ilmeistä) teoksen sijaintipaikkaa noin 500 m Kauppakeskus Matkuksesta kaakkoon, etelästä tullessa Vt 5:lta Matkukseen johtavan rampin ja Vt 5:n välisellä alueella. Google osaa koordinaateilla paikalle mutta Matkuksentiellä haettaessa katkaisee tien hassusti jorpakkoon (vanhaa tietoa). Paikalla on ilmeisesti valtatien liittymää tehdessä peruskalliosta jäljelle jätetty "emokivi" ja sen pohjoispuolella, Matkuksentieltä valtatien itäpuolella pohjoiseen kiertävän kiihdytyskaistan molemmilla puolilla yhteensä muutama kymmentä maasta nousevaa "kiven lasta". Näitä valaistaaneen (per teoskuvaus) valonheittimin pimeällä. Nämä "kiven lapset" ovat Google Street Viewn perusteella kiihdytyskaistan moottoritietä osoittavan liikennemerkin länsipuolella. (Ei helpoin kuvattava ainakaan jos haluaa hyvän otoksen teoksesta.)--Paju (keskustelu) 28. elokuuta 2018 kello 13.03 (EEST)[vastaa]
Kallan siltojen muistomerkki: moottoritien itäpuolella on rata ja sen itäpuolella tavallinen maantie (Ruokolahdentie nimeltään) ja sen itäpuolella kevyen liikenteen väylä. Eli muistomerkille (joka on hammasrattaista tehty) pääsee autolla, fillarilla ja jalan. Katsoo vaikka Google Street Viewistä sen keltaisen ukon kanssa kuvausauton reittiä, niin siinä penkassa muistomerkin kohdalla on sininen täplä ja siitä lautautuvasta valokuvasta näkee nykyiset tiet ja sen muistomerkin.Tässä.--Htm (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 22.30 (EEST)[vastaa]
Siis muistaakseni käytin paikkakoordinaattien korjaamisessa Kuopion kaupungin karttapalvelua, jonka ortokuvassa (ilmakuvassa) teos näkyy selvästi, ja sijaintyi niukasti Soisalon kaupunginosarajan pohjoispuolella. Näin! Parkkipaikkaa ei ole ilmeiseti ihan vieressä, mutta noin 350-400 metriä etelämpänä Kallansiltojen eteläpuolella (Päivärannantien itäpuolella) on Kesärannantie, jonka varrella ei Google Street Viewn vanhentuneessa kuvassa näy pysäköintikieltoa. Sieltä siis kävelyä tai pyöräiluä tuo nelisensataa metri, teosta varten kevyenliikenteen väylään on tehty antamassani linkissä kuvattu levike/ taukopaikka. Vielä: Kuopion kaupungin karttapalvelun mukaan Kallansiltojen yli radan itäpuolella kulkeva menevä pienepi "tavallinen tie" on nimeltään Päivärannantie eikä mikään Ruskolahdentie! (valitse karttapohjaksi ortokuvan sijaan opaskartta).--Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 23.42 (EEST)[vastaa]
Antti Kaukosen muistomerkki (Erkki Korhonen, 1982) sijaitsee Haapaniemen voimalaitoksen punatiilisen korjaamorakennuksen seinässä Kuopion Haapaniemen kaupunginosassa (Haapaniementie 30). Muutamia onnistuneita täsmennyksiä juna-matkan soittorumban tuloksena. 1) Kuopion Energian ystävällisen asiakaspalvelun ja hallintoassistentin avulla selvisi pe 7.9., että Antti Kaukosen muistomerkin oikea osoite on Kuopion Energia, Haapaniemen voimalan korjaamorakennuksen seinä, Haapaniementie 30 (eikä 8). Työ on suljetulla voimalaitosalueella, jonne ei ole pääsyä ilman erillistä lupaa. Sain Kuopion Energian lähettämän valokuvan ("Käyttäkää vapaasi") tabletilleni, mutta myös yhteystiedot, jos haluamme käydä esim ensi ma 10.9. kuvaamassa proinssireliefin. (Olen vielä ma Kuopiossa). Korjaan koordinaatit ja tiedot taulukkoon, kun pääsen vakaamman ja nopeamman yhteyden luo. 2) Sangen epämääräisesti Rauhaniemen Katiskaniemessä sijaitsevaksi ilmoitetun Kuopion ja Castrop-Rauxelin ystävyyspatsas (1983; kivi, 180 cm?): kylpylähotelli Rauhalahden myyntipalvelussa vuodesta 1982 toiminut ystävällinen nainen sanoi aluksi ettei hän tiedä tuota teosta. Kiinnostuneena lupasi selvittää. Ja vajaa 2 h myöhemmin soitti; kertoi laajalti Katiskanimenssä ulkoilevien hotellin liikuntaohjaajien kanssa keskusteltuaan, että todennäköinen ja ainoa mahdollinen paikka Katiskaniemessä on kylpulähotellin (oma) uimaranta Katiskaniemessä sijaitsevalle kämpälle (eli itäkoilliseen) johtavan polun vieressä. Siellä on selvästi työstetty noin tuon korkuinen kivi, jonka tarinaa ovat ihmetelleet vuosia. Ei mitään kylttejä eikä laattoja kiven luona. Kohdennan tämänkin ehkä jo tänä iltana paremmin. 3) Lisäksi olen ollut saman Hki-Kuopio junamatkan aikana yhteydessä Savilahden kaupunginosassa olevan teoksen (teosten) johdosta esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston viestintään Kuopiossa ja edelleen Kuopion kampuksen ylivirastomestariin. Olen saaanut tiedon yliopiston Cantia-rakennuksen (yksi teos sisäpihalla) ja Snellmanian aukioloajan (la klo 14 saakka, ainakin yksi ulkoovi) ja numeron la 8.9. Cantiassa paikalla olevalle virastomestarille, jos tarvitaan ovien avaamista sisäpihalla olevan teoksen luokse pääsemiseksi. Taidemuseon intendenttiä en vielä onnistunut saamaan kiinni (olisin kysynyt Vänärillä olevan Tila-mosaiikkibetoniteokselle (ympäristötaideteos vuodelta 1995) täsmennystä tai sijaintivihjeitä ; (ehkä uimarannalla tai alueella liikkuvilta kyselemällä selviää...)--Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 14.41 (EEST)[vastaa]
Osin teknisten haasteiden ja isäntäperheen nukkumaanmenon vuoksi täsmennän Kuopion ja Castrop-Rauxelin ystävyyspatsaan koordinaatteja vasta paikalla käytyäni (luultavasti la). Kuopion Energian Haapaniemen voimalan alueelle saan tarvitatessa kulkuluvan ma, eli sen jälkeen täsmennän sitä kohdetta, jos tarvis. --Paju (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 00.15 (EEST)[vastaa]
Sirenin minimalistinen Tila on saamani tiedon mukaan Väinölännimen harjanteella Kuopionlahden suuntaan (saadun tiedon mukaan "Kuopionlahden puolella", vaikken olisi tästä ihan varma). Maanpintatasossa oleva "teos löytyy, kun kävelee Hannes Kolehmaisen patsaalta urheilukentälle päin." Sain teoksesta pari kuvaakin multimediatiedostona ja otteen teoskuvaukseta tms. Tähän liittyen täytyy huomauttaa että Hannes Kolehmaisen patsaan koordinaatit ja katuosoite osoittavat varsin eri paikkaan, katuosoite lienee virheellinen, koska johtaa Peräniemen kasinolle, jossa Hanneksen patsas ei taida olla? Tila-teoksen kuvien (esim. taustalla näkyvien rakennusten) perusteella teos ei ole Peräniemen kasinolla suunnalla, vaan mahdollisesti Brahenpuistona nimetyssä puistossa Kuopionlahden pohjukan pohjoispuolella. Veikatut (täss vaiheessa epävarmat) koordinaatit voisivat olla 62.8873°N, 27.686°E. Siirrän alustavan tiedon taulukkoon.--Paju (keskustelu) 7. syyskuuta 2018 kello 23.42 (EEST)[vastaa]
Kävelin iso pelikassi selässä, kameralaukku ja reppu selässä asemalta Ison hautausmaan läpi ja kuvasin kaikki siellä olleet kohteet, jatkoin Puijon kappelin (siis nykyisin kahden erinimisen kappelin) ja Siunauskeppelitiellä olleen teoksen kautta Hatsalan lukion (ulkoseinällä listaamaton maalaus muistaakseni vuodelta 1988, jonka kuvasin) ja Hatsalan koulun kautta (senkin tuoreimman rakennuksen julkisivun yläosasta voisi luokitella taideteoksen) tarkistamaan, onko Portaali-valoteos jo kunnossa. Ei ole, vasta maalattu (kuvasin työmaasta kuvia). Odotellessani eilen täksi illaksi klo 18 sovittua noutoa yliopiston edestä, katselin ja otin muutaman kuvan KYS:n Kaarisairaalan Evoluutio-teoksesta, mutta sitä on paremmalla valolla kuvattava uusiksi. Otin jo olemassa olevasta Lentoon-teoksesta uusia kuvia. Illalla ennen pimenemistä kävin Matkuksessa (Pitkälahdessa) katsomassa Kiven lapset -teosta. Otin kuvia, mutta teos on aiempaan verrattuna ja myös Pitkälahdessa asuvien mielestä aiempia vuosia huonommassa kunnossa. (Kuvauskopteri olisi voinut auttaa; kuvasin alustavat vedokset moottoritien länsipuolelta).--Paju (keskustelu) 8. syyskuuta 2018 kello 00.15 (EEST)[vastaa]
Kaisa Törmäsen teosta Tulla ja mennä ei löytynyt paikkakuvausten perusteella 7.9.2018
Erkki Korhosen Huuto aamuun/Pikku Pietari ei löytynyt lokaatiotietojen perusteella 7.9.2018
Hienoa, tämä on lupaava ja hieno lisävihje! Tuolla tiedolla voisi teos jo miltei löytyäkin (ja kilauttamalla taidemuseon intendentille). Yliopiston tiedotukselle soitin esimerkiksi 7.9. samalla kun selvittelin kahden Savon kielen seuran 1980-luvulla Kuopion yliopistolle kiinnittämän muistorelieffin sijoituspaikkaa (joita ei ollut taidemuseon listalla, ja joista toisen sisarkappale on oliko se nyt Juvalla ulkona isossa kivenlohkareessa). Ja silloin toivat esille, ettei aiempi puutarha-alue ole ollut enää pitkään (entisen) tai nykyisenkään yliopiston aluetta. Niin Kuopiosta kuin Joensuustakin valtio karsi yliopistolliset puutarhat jo vuosia sitten pois. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 00.13 (EEST)[vastaa]
Marja Kolun teos Kettu (1996) oli poistettu Lippumäenkatu 1:n ja 3:n välissä sijainneesta pienestä Lippumäen puistosta Litmasen kaupunginosassa. Puistokalusteet olivat jo päässeet huonoon kuntoon, ja Kettukin sojotti kallellaan etuviistossa ennen niiden poispurkamista, kertoi muutaman talon päässä naapurustossa asuva, pihalla ollut mies teosta etsineelle ma 10.9.2018 iltapäivän lopulla. (Purku tai poissiirto oli tehty ennen kuluvaa vuotta)
Rauhalahden matkailukeskuksen alueella Leväsen kaupunginosassa sijaitsevaksi merkitty Anja JuurikkalanRauhanmerkki -teos (1983) ei iskenyt silmään, kun kahteen otteeseen (8. ja 10.9.) päivän lopulla kävin teosta katselemassa. Matkailukeskuksen henkilökuntaa ei ollut kummallakaan kerralla paikalla, ainoastaan etukäteen sisäänpääsykoodin alueelle saaneita karavaanareita tai ulkoilijoita. Halkaisijaltaan 70 cm kokoiseksi merkitty, kivestä ja betonista tehty Rauhanmerkki saattaa hyvinkin olla alueella. Parempaa taustatyötä suositellaaan ennen seuraavaa hakukertaa. (Anja Juurikkalan samalta vuodelta oleva, samoilla materiaaleilla toteutettu Ystävä-patsas löytyi alueelta).
Olisi kiva tietää, jäikö Kuopion keskustan pohjoisosien (Multimäki, Vahtivuori, Hatsala) etsityistä kohteista joku selkeästi hukan teille? Tallennetuista kuvista päätelleen ainakin joistain teoksista näyttäisi isompi työ kuvatun, mutta vieressä ollutta pienempää ei (esim. Juhani Ahon virsut, viereinen valaisintolpan pienoisveistos uupuu yhä). Erityisesti kiinnostaisi tietää, käytiinkö Torikatu 18:ssa Severi Gallus -muraalin tilannetta katsomassa. Eli oliko muraali eli sen seinäpinnan muodostanut rakennus yhä olemassa? Keskustelin paluujunassa Pks-seudulle ti 11.9. pitkään käytävän toiselle puolelle sattuneen Väinö Lätin oppilaan kanssa, joka kertoi että talo on ehkä jo purettu tai ainakin puretaan piakkoin. Verkkohaulla huomasin sittemmin, että OP-Kiinteistökeskus näkyy myyvän vuonna 2019 valmistuvia asuntoja teoksen paikalle rakennettaviin Kuopion Torikadun 18A ja 18B -kohteisiin. Siten Kettu-teoksen ohella Severi Gallus voitaneen siirtää uuden väliotsikon alle: Entisiä julkisia taideteoksia ja muistomerkkejä Kuopiossa tai jotain vastaavaa. Kun kerroin junamatkalla olleeni fotosafarilla Kuopiossa - tenttasi minulta Kuopion julkisen taiteen osaamistani (Missä on Puškin, entäs Nenonen?), ja näytti Wikipedian luettelostamme opettajansa Myötätuuli-teoksen kuvaa (jonka olin onneksi kuvannut kesällä 2016; ja taustatyön tehtyäni / joukon kuvia ottaneena osasin muihinkin kysymyksiin vastata sujuvasti). Ilahduttavasti nuo kulttuurimatkaajat (2 kpl) näyttivät myös Helsingin julkisten taideluettelon suurikokoista vbeistosta, jonka näkeminen oli heidän teatteli/kulttuurimatkansa yksi tavoite. Eli näin Wikipedia avaa ikkunoita, toimii virikkeitä antavina silminä suomalaisille! Paljon muitakin positiivisia kohtaamisia tapahtui. Erityisesti painottaisin, että etenkin lähiöissä ja kylissä - jossa saatettiin vähintäinkin ihmettelevän uteliaalla elekielellä kysyä kameran kanssa tähtäilevän tulijan tarkoitusta - taaperoista rollaattorilla liikkuviin - kannustettiin selityksen annettuani kovasti yksittäisiä teoksia ja muistomerkkejä laajemman näkyvyyden saamiseen omasta asuinalueestaan. Moni kiitti jo kuvausvaiheessa, että sai vierailevalta kuvaajalta teostiedot (milloin ja kenen tekemä, ja minkä niminen työ) lähipiirissään sijaitsevalle teokselle. Onneksi oli taidemuseon tammikuun 2018 lista julkisista taideteoksista paperimuodossa taskussa miltei jokaiselle kuvauskohteelle tallustellessa. :-) --Paju (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 14.40 (EEST)[vastaa]
Virheellinen väite ensimmäisestä isokokoisesta seinämaalauksesta[muokkaa wikitekstiä]
Artikkelin johdannon väite että vantaalaisten rustaama Severi Gallus olisi ensimmäinen isokokoinen seinämaalaus Kuopiossa on virheellinen ja perätön, vaikkakin lähteistetty väite. Korjattaneen? Särkiniemeläiseen Lohkaretie 3:n kerrostaloon valmistui jo vuosina 1986-1987 Ulla Laitisen Oodi lähiön naisille / Kuun jumalatar, joka on julkisivumaalaus. Keskusteltuani talossa pitkään asuneen henkilön kanssa - joka ei tuntenut teoksen nimeä tai ikää - pidän mahdollisena, että talon peruskunnostuksen aikana (2000-luvun alussa tms?) työ olisi saattanut saada uuden maalikerroksen.--Paju (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 00.57 (EEST)[vastaa]
Korjasin asiasta kertonutta kohtaa. Teoksesta Oodi lähiön naisille kertovia lähteitä olisi hyvä etsiä (kaupungin taidemuseon julkisen taiteen listan lisäksi). Suurehko seinämaalaus - jota ei ollut listalla - on myös Kuopion klassillisen lukion seinässä Hatsalassa (Mervi Eitakari (1988) Kasvu). Tuo edustaa kuvaussafarin aikana löytyneitä, listalta aiemmin puuttuneita töitä.--Paju (keskustelu) 9. syyskuuta 2018 kello 10.25 (EEST)[vastaa]
Kuvaussafarin jälkeen tilanne (yhteenveto kuvattavista tai lähteistettävistä)[muokkaa wikitekstiä]
Vehmersalmen seurakuntatalon edessä, Lempeläntie 17 (62.7601°N, 28.0327°E) on jokin Karttapaikkaan symbolilla merkitty muistomerkki, jota symbolia ja muistomerkkiä en huomannut kuin vasta nyt. Mitään muuta tietoa siitä ei ole eikä lähdettä.--Htm (keskustelu) 16. syyskuuta 2018 kello 03.42 (EEST)[vastaa]
Harmi, ikävä kuulla. Itse rätkin tyypillisesti 5-25 kuvaa kohteesta; hankalimmista kahdella eri linssillä (joskus kahdella kamerallakin), kun päätyökalunani olevan zoomin linssit ovat edelliskesän reissussa löystyneet ja en ole tohtinut viedä pääputkea huoltoon tänä vuonna (edellisen kerran kamerahuolto vei yli 3 viikkoa). Kuopion fotosafarista tuli otettua yhteensä yli 2400 kuvaa, joista oli 1/3 muuta kuin patsasprojektiin liittyviä, pääosin Kuopion wikimerkittävien kohteiden kuvia. --Paju (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 03.32 (EEST)[vastaa]
Jatkan kuvien purkua vielä 17.9. alkavalla viikolla: etelän/lounaan/lännen puuttuvat teoskuvat, jotka olin kertonut kuvaavani. Esimerkiksi Rytkyn muistoreliefin sisältänyt rakennus oli piha-alueineen vuokrattu safariviikonlopuksi eräälle tunnetulle moottoripyöräjengille, joten siellä sopi kuvata vasta maanantaina 10.9.... Vänärin Rönönsalmen Valapaton viivan kuvia lataan luultavasti Commonsin kautta, koska kyseessä on Kallaveden vuoden 1899 korkeinta vedenpintaa ja sen myöhempiä seurantoja (tuorein lienee 1999) kuvaava luonnontieteellinen, kallioon hakattu pinnankorkeuden rekisteröinti, eikä tekijänoikeuden suojaa nauttiva taideteos. --Paju (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 03.57 (EEST)[vastaa]
Puijon tornissa pitäisi olla lähteen mukaan "Matti Pietikäisen muistomerkki, reliefi, pronssi 300, muistolaatta 27 x 29 ". Luettelossa on nyt kuva siitä muistolaatasta (koko 27 cm * 39 cm) missä on Pietikäisen elinvuodet (1927-1967) ja teksti "MM Falun 1954" (pietikäinen voitti MM-kultaa Falunissa 1954). Tästä laatasta alas oikealle on toinen laatta, sama kirjastintyyli, lukee "Mäkyhyppyjä 1886 1986 ski jumps". En tiedä mihin, se liittyy. -Mutta, Katselin vasta männä viikolla tuota lähdetekstiä vähän niinkuin paremmin ja hoksasin että se "reliefi" on näiden luonnonkiviseinässä olevien yläpuolella oleva noin 3 metriä korkea teräslevysuikaleista tehty hyppyrimäkeä ja mäkihyppääjää esittävä hahmo (=Pietikäinen), kiinnitetty tornin betoniosuuteen. Mulla on siitä jonkun näköinen valokuva, jos et kuvannut sitä. Reliefi on aika pahasti niiden seinästä sojottavien lipputankojen takana. Näkyy heikosti yhdessä Commonsin valokuvassa, joka thumb|frame|75px|tuolla. Silloin paikan päällä ihmettelin, mitä reliefi esittää. Terv., Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 07.17 (EEST)[vastaa]
Taidat olla oikeassa. Aurinko laski Vehmersalmelta pohjoiseen ajaessani. Puijolle pääsin vasta auringonlaskun jälkeen. En oikeastaan kunnolla huomannut lipputankotelineen alla olevaa reliefiä pitkän kuvauspäivän lopulla; kummeksuin kuitenkin sitä, miten lipputankojen teline oli kiinnitetty niin, ettei mäkihyppääjä Matti Pietikäisen laattaa oltu tuossa yhteydessä siirretty. "Puijon mäkihyppyjen satavuotislaatta" oli vuosiensa perusteella luultavasti samalta vuodelta (1986) ja tyyliltään todennäköisesti saman tekijän (eli Irma Mattilan) kuin Pietikäisen muistolaatta. Koska satavuotislaatta ulottui Pietikäisen elinvuosia pitemmälle ajalle sekä alusta ja lopusta, nimesin sen erikseeen. Jo Pietikäisen muistolaatan kuvaaminen yläviistoon oli hankalaa. Nyt kun teoskuvausta luen, huomaan, että Pietikäisen muistomerkistä tarvitaan parempi kuva, sillä tammikuun 2018 teoslistan mukaan muistomerkkiin kuului "reliefi, pronssi 300, muistolaatta 27x29". Nyt kuvassa on vain tuo muistolaatta. --Paju (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 12.29 (EEST)[vastaa]
Mulla on reliefistä kuva, mutta se oli aika hankala kuvattava, kun lipputangot pyrkivät etualalle aj reliefi on korkealla. Tallennan sen täonne, teen vaikka toisen patsaskohteen kohteen samoilla tiedoilla, niin on molemmat osat.--Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2018 kello 21.04 (EEST)[vastaa]
OK, aika epäkiitolliselta kuvattavalta näyttää. Jako kahteen osaan on varmaan kohtuullinen ratkaisu tässä tilanteessa. Toisaalta olen miettinyt joidenkin teosten kohdalla usean jpg:n (tai muun) tallentamista esimerkiksi gif-loopiksi (jos "historiallisia" tekniikkoja käyttää), jolloin leveän tai kolmiulotteisen teoksen eri osat sais paremmin näkyviin kuvasarjan erillisinä vaiheina. Gif-kuvat toimivat ihan hyvin tiedosto/kuva-mallineen sisällä.--Paju (keskustelu) 18. syyskuuta 2018 kello 00.35 (EEST)[vastaa]
Kummallista, mistä moinen poistovimma? Teokset tulee palautttaa luetteloon, ellei ole parempia, pitäviä perusteluja, esimerkiksi luotettavista 3. osapuolen lähteistä, tekijöiltä ja/tai ainakin Kuopion taidemuseon teoslistasta vastaavalta taholta saatua tietoa. Seuraavat etsijät voivat hakea, tehdä ensin lisää taustatyötä. Oma löytämättömyys ei ole peruste poistolle, teos voi olla kohdistetty väärin tai taiteilijan teosluettelon status voi olla olematta ajan tasalla. Alkutapaamisessa esilletuomasi kuvaus Tulla ja mennä teoksen paikalla olleista rakennustöistä soi minut pohtimaan, menitkö jostain syystä alkuperäiselle "romanttisemmalle" paikalle, josta rakennustöiden vuoksi teos siirrettiin. Jos rakennustöitä on romanttisuusakselilla "kovemmalla" uudella vuoden 2014 sijoituspaikalla paikalla suurjännitelinjojenkin luona, siitä saa viitteitä teoksen mahdollisesti siirtyneen edelleen. Sijaintikuvaus on vanhentunut ja tulis päivittää taustavalmistelun osana ainakin Huuto aamuun -teoksen osalta. Vuosikausiin puutarha-alue ei ole kuulunut Kuopion yliopistolle tai edes sen seuraajalle Itä-Suomen yliopistolle. Vaikeasti löytyville teoksille voi laittaa huomautuksen tyyliin teosta ei tavattu paikkalinkin paikasta, kohdistettava paremmin/ selvitettävä lisää (tai vastaavaa), mutta ei niitä tule näillä tiedoilla poistaa listalta! Erilaisilla värisymboleilla varustetut tagit voisivat auttaa myös kohdistuksen epävarmuudesta viestittäessä: epäselvimpiä, lisäpohjatyötä vaativia koteita voi jättää tuonnemaksi, mennä sinne vasta kun muut on haettu tai taustatyöt tehty paremmin.--Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 00.11 (EEST) ja kello 00.39[vastaa]
Minulla oli Kettu-teoksen taulukkoon lisäämälleni huomautukselle perustelu, mutta sitäkään en olisi vielä poistanut ennen kuin teoksen kohtalosta on kyselty lisää myös ylläpitävältä taholta. Kun muutemien kummenien metrien päässä teoksesta pysyvästi asuva ihminen selitti teoksen rapistuneen, näytti ja tutkin teoksen paikan ja otin siitä valokuvan, hyväksyin alustavasti poiston. Mutta en esimerkiksi Huuto aamuun - teoksen tavoin ehkä satojen metrien epävarmuudella alustavasti jotenkuten oikeaan ilmansuuntaan kohdistetun (parempaa tietoa odottaessa) teoksen poistamista. Poistamistä nyt aikova taho itse "stilisoi" listalta pois epävarmuutta viestivät kommentit ja suosi sievistettyä tietosanakirjatyyliä käytännöllisyyden kustannuksella. Toisten hiekkalaatikoilta ei selviäkään virheitä tai epätarkkuuksia ryhdytä tutkimaan tai korjaamaan, jos ei sellaista hiekkalaatikkoa tai outputteja pidä riittävinää. Olisi ehkä parempi käytäntö luoda neutraali "kehittelylista", jossa laajemmat komentit ja jopa epävarmuuden kommentointi, sekä muistomerkkejä haettaessa tärkeät teoksen materiaali ja mittatiedot ovat mukana (lyhyehkön listan tapausesimerkki Keskustelu:Luettelo Leppävirran julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä; joka ei enää toimi, jos samalla sivulla heitellään muita koordinaattitietoja) ei ole kenenkään yksityisellä hiekkalaatikolla; pitemmille listoille voi perustaa oman keskustelusivust erillisen julkisen työstösivunsa. Turhan typistetty, koordinaatteja tuijottava ja korostava lähestuminen vie epävarmojen kohteiden osalta konkreettisesti metsään tai jorpakkoon. Itse korjailen vasta tässä vaiheessa teoslistan koordinaatteja hissun kissun. Toistaiseksi keskeisempää on mielestäni taustatyön jauupuvien teosten listaamisen jatkaminen, kuvattujen monumenttien liittäminen kontekstiinsa (esim. Piispanpuisto-artikkeli, jonka kasaaminen toi todennäköisen vuosivirheen Pietari Brahen muistomerkin Kuopion 1. perustamisvuotta kertovassa tekstissä) ja kuvauspäivien kuvien purun jatkamista Airakselan sukumuistomerkissä on nykytutkimuksen mukaan jopa väärä vuosisata! Josta ehkä myöhemmin, jos jaksan kaivaa kansalliskirjastosta matrikkelin tai muun luotettavan lähteen haastattelemani, tuohon sukumuistomerkkiin kiviä lapsuudessaan keränneen henkilön sanan vahvistamiseksi. --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 00.50 (EEST)[vastaa]
Kysyn uudelleen: Oliko joku 3. osapuolen luotettava lähde, tai vähintäänkin luotettavana pidetty alueella työskentelevän tms. kertomus ja/tai kyseiset teokset luetteloineen tahon ilmoitus teosten uudesta sijoituspaikasta pohjana poistolle? Jos ei, on kyse omasta tutkimuksesta, joka ei ole riittävä peruste läheteistettyyn tietoon pohjautuvien listamerkintöjen omavaltaiselle, käytäntöjen vastaiselle poistamiselle! Lähteet esiin tai palautus - lyhyt kyseenaistava kommentti on sallittu - listalle. Teosten olisi oltava päälistalla, että niitä osataan etsiä kuvaamista suunniteltaessa. Harmi, etteivät teokset löytyneet. Pettymys mahdollisesti työläänkin haeskelun puutteellisesta tuloksesta ei ole riittävä perustelu poistolle. Toisena asiana harkitsisin myös erityisen suljetulla alueella olevien julkisesti omistettujen teosten - joista meillä on valokuvat (Antti Kaukosen muistomerkki, joka kuva saatiin Kuopio Energialta käyttöömme; ja Hannu Sirenin Tuntemus, jonka onnistuin kuvaamaan) - samoin kuin entisten teosten esilläpitämistä erillisissä, kulkurajoituksen esilletuovassa osioissaan koordinaattitietoineen niin, etteivät koordinaatit kuitenkaan ole coord- tai paikkalinkitettyjä, jolloin ne eivät käsittääkseni tulostaudu karttaplottauksiin. --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2018 kello 23.34 (EEST)[vastaa]
Tulla ja mennä -teoksesta kirjoitettu taiteilijalle paikannusapua pyytäen ja hänen Saaristokaupungissa oleva Jussi Jänes -teos mainiten. Annoin linkit Kuopion teoslistamme ja teoksen metsästäjien keskusteluun. Kerroin, ettei tätä työtä löytynyt. Joten sitä etsinyt ja pettynyt wikipedisti poisti teoksen Kuopiossa olevia taideteoksia esittelevältä listalta. Löysin myös taiteilijan matkapuhelinnumeron ja pirauttelen vielä illalla tai huomenna hänelle. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 17.21 (EEST)[vastaa]
Molemmat on kuvattu alkukesällä 2019, Huuto aamuun -työn kanssa samalla yliopiston sisäpihalla oli Lanun veistos. Ja matkalla sisäpihalle (käytävässä reitin varrella) kaksi isohkoa yhtä julkista pronssireliefiä (samalla saavutettavuudella; jotain saavutettavuusrajoituksia on merkittävässä osassa listuista töistä. Esimerkiksi hautausmaat saattavat olla suljettuna öisin - Tuusulassa oli tästä selvä kylttikin, päiväkodit ja koulut koti/koulurauhan piirissä päivisin jne...). --Paju (keskustelu) 13. heinäkuuta 2019 kello 04.32 (EEST)[vastaa]
Ei ole syytä heittää hanskoja kehään vielä. Hieman ennen puolta yötä Käyttäjä:Aulis Eskola antoi uuden, lupaavan ja lähteistetyn vihjeen Erkki Korhosen teokselle Huuto aamuun / Pikku Pietari (1975) 1982: puutarharakennuksen sisäpihalla. Ainoa Kuopion karttapalvelun melko tuoreesta ilmakuvasta löytämäni entisen yliopistollisen puutarha-alueen sisäpiha oli tämä sisäpiha. Huomasin vasta nyt, että taulukkoon listattu teoksen alustava asemointi ei osoittanut lähellekään mitään osaa entisestä yliopistollista puutarha-alueesta (jolla olen käynyt huomattavasti nuorempana)! Hoksasin suuren poikkeaman vasta nyt; omalle hiekkalaatikolla epävarmuudesta viestivine kommentteini "häädettynä" teoksen haun lähtökohdistus oli sentään vain 50 m päässä (puutarha-alueella, kasvihuonerakennuksen itäpuolella), eikä kokonaan toisella puolella Savilahtea! Ystävällisesti tiedustelen, osasitko edes kysyä oheistusta puutarha-alueelle (näkyy selvästi esimerkiksi Kuopion karttapalvelun opaskartalla) ja löysitkö kasvihuonerakennuksen? Jos löysit, pääsitkö käymään tällä sisäpihalla tai kurkkimaan jotain kautta pihalle? Uudet koordinaatit olisivat 62.8936°N, 27.6211°E, katuosoite on Neulaniementie 9. Pronssinen 126 cm korkea teos 62 cm halustalla oli vielä tammikuun 2018 listauksen mukaan merkitty puutarha-alueelle. Ennen kuin tuonne yrittäisi uudemman kerran, tarttee selvittää rakennuksen nykyinen haltija, ja varmistaa pääsy sisäpihalle kuten yliopiston Canthian sisäpihan teoksen kohdalla tein. Näiden, Kettu-teoksen ja Rauhalahden matkailukeskuksen Rauhanmerkki-teoksen tarkemmasta paikasta tai nykyisestä kohtalosta voisi kysyä myös Kuopion taidemuseon teoslistasta vastaavalta intendentiltä Marianna Huttuselta. Häneen olin yhteydessä Tila-teoksen löytämiseksi jo junamatkalla Kuopioon 7.9.2018; tekstiviestittelyn takia kyselyt jäivät silloin suppeaksi. Periaatteessa on mahdollista, että isosta teosjoukosta joku teos saattais olla huollettavana tai tilapäisesti varastoitunakin. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 03.23 (EEST) ja täydennys kello 04.16 (EEST)[vastaa]
Eli teos Huuto aamuun oli paikannettu pahasti väärin. Ilmeisesti teoksen koordinaatit alkujaan 24.8.2018 listalle lisäännyt wikipedisti ei ollut selvittänyt ennen lisäystään (asteen neljällä desimaalilla), missä edes yliopistollinen puutarha on. Jos tälläistä perustietoa ei ole, ei koordinaatteja tulisi antaa, vaan jättää kohde paikannettavaksi niille, jotka tämän lähtötiedon hakevat ennen fotosafaria. Jos koordinaatit olivat lähtöoletuksella jossain Pieksämäen suunnalla, olisi yleistäkin listaa huomannut helpommin parannella. Sanan säilä taisi kalista edellä osin turhaan. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 05.12 (EEST)[vastaa]
Koordinaattien lisäys siinä vaihessa, kun teoksen tarkka paikka ei ole tiedossa: Tapanani olen pitänyt, että vaikka teoksen tarkka sijainti ei ole tiedossa, lisätään koordinaatit, jotka johtavat edes oikealle tontille, ja laitetaan luetteloon näkyvä merkintä siitä, että koordinaatit ovat likimääräiset. Ihan sama kuin joidenkin hautausmaiden kanssa: patsaan sijainti on ilmoitettu: "Xxxx:n hautausmaalla". Kuvaajan tehtäväksi jää etsiä ja löytää, kunhan pysyy aidan sisäpuolella. Ei se nyt kyseisen laitoksen tontti ole niin iso, etteikö sieltä yhtä keskikokoista patsasta löydä hakemalla. Kaikille sisäpihoille ei pääse, mutta niiden olemassaolosta saa vinkin ilmakuvista, kartoista, kirjallisista lähteistä tai paikan päällä kyselemällä. Jos löytyätön teos poistetaan luettelosta ilman varmaa tietoa siitä, että se on siirretty, kukaan ei edes tule etsineeksi sitä. Löytymätön patsas näyttää luettelossa samalta kuin kuvaamaton patsas. palauttaisin sen luetteloon. "Yliopiston puutarhassa" on muuten eri paikka kuin "yliopistollisessa puutarhassa".--Htm (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 07.33 (EEST)[vastaa]
Juurikin koska oli vain tieto "puutarha-alueesta", paikannus oli vain yliopiston nurkille. Käsitin tuon ilmaisun tarkoittavan erinäisiä puistoalueita noilla nurkilla. Paikannus oli merkitty kyllä likimääräiseksi ja asia oli tuotu toimestani keskusteluun 3.8.2018. Mutta silloin silloisten tietojen perusteella ennen kuvauskierrosta kukaan ei osannut täsmentää paikkaa. Vasta nyt löytynyt ilmaisu "puutarharakennuksen sisäpihalla" sai ajattelemaan entistä yliopistollista puutarhaa. Sijainti ilmeisestikin sisäpihalla saattaa kyllä ajaa siihen, että teos ei olekaan julkisella paikalla ja siten se ei kuuluisikaan listaan... --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 08.09 (EEST)[vastaa]
Huuto aamuun on ilmeisesti Snellmania-rakennuksen sisäpihalla. Snellmaniassa on kaksi sisäpihaa. Patsas on tässä [1], tässä valokuvassa [2] näkyy kahvilan ikkunasta sisäpihaa, mutta patsas vaikuttaisi olevan eri. No voihan siellä olla muitakin patsaita.--Htm (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 19.29 (EEST)[vastaa]
Hienoa! Taas päästään eteenpäin: nyt löytyi kuva ja todennäköinen nykyinen sijoituspaikka täsmentyi, jolloin taas saadaan korjata todennäköisiä koordinaatteja. Tuo kuvallinen artikkeli on ilmestynyt Savon Sanomissa lokakuun 2016 lopussa (30. tai 31.10.) ja mainitaan blogissa 31.10.2016. Jos teos on siellä, sen pihankin voin varmentaa vaikka Itä-Suomen yliopiston tiedotuksesta (Snellmanian 2. kerros, jonka aulassa on ainakin yksi, mahdollisesti kaksi isohkoa pronssireliefiä), joihin olin puhelinyhteydessä jo 7.9. Canthian sisäpihalle pääsemisen johdosta. (Itse puhuisin tästä sisäpihana enkä puutarhana. Yliopiston puutarha sai paitsi minut, myös yliopistolähteeni sekä Itä-Suomen yliopiston tiedotuksen ajattelemaan entistä kasvitieteellistä puutarhaa. Ainakin periaatteessa voisi olla mahdollista, että teos on saanut uuden sijoituspaikan Snellmanian sisäpihalta sen jälkeen, kun Kuopion yliopistollinen puutarha vuosia sitten lopetettiin.) Snellmania jossa esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston kirjasto sijaitsee, on auki arkisin ja osan päivää lauantaisin. Sisäpihoille pääsemiseksi oli jo aiemmin selvitetty tarvittavat yhteystiedot.--Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 20.13 (EEST)[vastaa]
Viestintä teosten omistajillle kuvattujen teosten huoltotarpeista[muokkaa wikitekstiä]
Tässä kuvassa piilotteleva työ tarvitsi moottorisahaa.
Yhden teoksen esiinraivaamiseksi ehkä 15 cm runkopaksuuteen kasvaneen pusikon takaa tarvitsisi moottorisahaa. Löysin tuon ison työn vasta 2. yrittämälläni, osin sattumalta. (Siellä ei sentään ollut nihkeästi kameraan suhtautunutta mp-nahkaliivijengiä, joka oli vuokrannut viikonlopuksi erään toisen kohteen sijaintipaikan... Jonka kuvasin vasta ma.) --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 03.23 (EEST)[vastaa]
Onko meillä muotoutunut mitään hyväksi havaittua käytäntöä Julkisen taiteen ja muistomerkkien listalla olevien, valokuvattujen teosten huoltotarpeista viestimiseksi teosten omistajille? Tässä tapauksessa monet teokset kuuluvat Kuopion kaupungille. Voisi varmaan viestiä keskitetysti esimerkiksi puunkaatotarpeista, opasteisiin ja teoksiin tehtyjen töhryjen puhdistustarpeesta, kadonneista opasteista jne. --Paju (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 03.47 (EEST)[vastaa]
Ei ole. Teoksen omistajalle voi pistää sähköpostia, jossa kertoo siistimis- tai korjaustarpeista. On noin yleisen edun kannalta mukaavaa, että ihmiset kiinnittävät huomiota elinympäristöönsä ja vastaanottajat varmasti arvostavat saamaansa palautetta. Ainakin heidän pitäisi.--Htm (keskustelu) 28. syyskuuta 2018 kello 05.54 (EEST)[vastaa]
Julkisten teosten huonosta kunnosta tai ympäristöstä, kuten näköesteistä pitäisi saada jonkinlainen menettelykäytäntö osallistujille. Siihen velvoittaa tuo Htm:n mainitsema jokaisen ympäristövastuu, ja se että teokset ovat julkisia ja julkisilla paikoilla. Kuvaajat voivat omilla itsenäisillä havainnoillaan tuoda arvokasta tietoa teosten tilasta, seikkoja joita esimerkiksi kaupunkien, yhdistysten tai seurakuntien vastuuhenkilöt eivät välttämättä tule huomanneeksi. Ainakin minulla on usein tapana palata sellaisten teosten läheisyyteen, joita olen aikaisemmin kuvannut ja samalla ikäänkuin tarkistaa sen kunto.
Ongelma tässä lienee omistajan tai omistajan deponointiin kuuluvan vastuun selvittäminen. Tämä ei kuulu projektin piiriin. Teoksilla voi olla luovutus-, myynti- tai huoltospimuksia ja varsinkaan deponointisopimukset eivät ole julkisia.
Yksinkertaisin menettelytapa olisi ilmoittaa huonosta kunnosta tai näköesteestä joko luettelon keskustelusivulla tai jos teoksesta on artikkeli, sen keskustelusivulla. Ilmoitus pitäisi otsikoida selvästi esimerksi "Teos (XXX teoksen nimi) on huonokuntoinen" tai "Näköesteitä muistomerkissä XXX (teoksen nimi)". Kun ilmoituksen tekee, siihen tulee myös päivämäärä allekirjoituksineen. Linkin ilmoitukseen voi lähettää valituksena sille taholle, jonka huoltovastuuseen teoksen olettaa kuuluvan. Miltä tällainen menettely tuntuisi?
Arvelen, että omistajataho kyllä on kiinnostunut pitämään patsaat ja muistomerkit kunnossa. Kunnostus kuitenkin riippuu käytettävissä olevista varoista. Julkisten teosten konservaattorin tiedon mukaan esimerkiksi julkisen teoksen ympäristön kivetyksen tai laatoituksen korjaaminen saattaa tulla monin verroin kalliimmaksi kuin itse teoksen konservoinnin hinta. Viikin Patteripellonraitin varrella olevan muistomerkin metallilaattaa oli niin pahoin raaputettu ja hinkattu, että vandalismin seurauksena muistomerkin viesti oli heikentynyt ja sen arvokkuus oli tullut kyseenalaiseksi. Huomasin juuri sen ohi kävellessäni, että muistolaatan päälle oli teipattu paperi, jossa kaupungin viranomainen ilmoitti, että uusi laatta on tilauksessa. Se sai hyvälle mielelle.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. elokuuta 2019 kello 10.46 (EEST)[vastaa]
Keskustellaanpa asioista kohde kerrallaan tai edes alue kerrallaan. Käyttäkää rohkeasti alaotsikointia, jota jo lisäsinkin joihinkin soveltuviin kohtiin. Muuten tämä keskustelu hajoaa mahdottomuuteensa. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2018 kello 08.34 (EEST)[vastaa]
