Keskustelu:Kasvit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


(Ensimmäinen keskustelu)[muokkaa wikitekstiä]

Siirsin tämän nyt Kasvi-nimelle, koska artikkeli ei käsittele mitään tiettyä taksonomista ryhmää. Eläinten puolella on artikkelit eläin ja eläinkunta, joten nimelle kasvit tai kasvikunta voisi ehkä tehdä artikkelin kasveista pelkästään taksonomiselta kannalta. – vzb83 15. kesäkuuta 2005 kello 21:53:54 (UTC)

Edellinen perustelu on väärin. Kasvit (Plantae) on lajia ylempi taksoni ja tulee Tyylioppaan mukaan monikkoon. --Hippophaë 18. elokuuta 2006 kello 21.21 (UTC)
Mahtaako tämä olla enää nykyinen käsitys?--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 12.22 (EET)[vastaa]
Ei kun en sanokaan mitään, ks. Luonnossa: Kasvit 1. (2008), kaavio sivulla 133. En osaa maallikkona sen perusteella sanoa, mikä olisi oikea tulkinta tämän suhteen.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 14.18 (EET)[vastaa]

Kiitos sivuista. Oli apuja kun biologian sanasto oli heikoilla. Täältä löyty oikeat termit

Olisiko mahdollista irrottaa tuota kasvisolusta kertovaa artikkelia omaksi artikkelikseen kasvisolu?--ELLusKa_86 26. marraskuuta 2006 kello 10.47 (UTC)

Jos kasvisolusta tulee enemmän juttua, voi siitä muodostaa oman artikkelinsa, ja tämän artikkelin soluosio jäisi eräänlaiseksi tiivistelmäksi aiheesta. Väliotsikon alle voi silloin lisätä linkin pääartikkeliin. –Vzb83 1. helmikuuta 2007 kello 18.56 (UTC)

Arkistoitu vertaisarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Tämä ei pääsisi enää nykyään läpi äänestyksestä. Ei mitenkään. Viitteet puuttuvat kokonaan. Aiheeseen nähden sisällöltään riittämätön. Ulkoasultaan huono... --Spirit 24. toukokuuta 2007 kello 15.11 (UTC)

Omituisen vähän on kuvia, vaikka kuvittelisi aiheesta löytyvän. Viitteistä olen samaa mieltä; onko lähes koko artikkeli siis kirjoitettu vuoden 1970 Kasvioppi-kirjan pohjalta? --Hehkuviini 24. toukokuuta 2007 kello 18.41 (UTC)

Lupaava artikkeli[muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi artikkeliksi. – linnea 1. toukokuuta 2012 kello 22.10 (EEST)[vastaa]

Lupaava ainakin, ellei hyvä. –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 2. toukokuuta 2012 kello 16.23 (EEST)[vastaa]
Ei lupaavaksi, koska suurin osa tekstistä lähteetöntä. Nämä on ihan perusjuttuja jotka pitäisi olla kaikkissa artikkeleissa kunnossa. –Makele-90 (keskustelu) 3. toukokuuta 2012 kello 15.35 (EEST)[vastaa]
Suurilta osin lähteetön, joten ei sovi lupaavaksi. --Compance (keskustelu) 3. toukokuuta 2012 kello 17.49 (EEST)[vastaa]
  1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
  2. lähde merkitty.
  3. malline ok.
  4. viitteistyksessä aukkoja.
  5. laaja.
  6. monta lähdettä.
  7. lähteet käsittelenevät aihetta laajasti?
  8. kuvitus.
  9. kieli ok.
  10. luokittelu ok. (onkohan noi pääluokan viherrakentamis- ja vihersuunnitteluluokat vähän kaukaa haettuja, ite poistaisin)
  11. kielilinkit ok. yleisilme ok.
  12. artikkelin historia: artikkelilla pitkä historia. Tärkeimmät lisäykset ovat [1], [2], [3], [4], [5], +[6] ja [7] (onko 6+7 ollut tarkoitus saada viitemerkintä vain kappaleiden loppuun?), [8], ja nämä siis vaikuttavat luotettavilta lisäyksiltä.
ongelmallisia lisäyksiä [9], [10] (ilm. en-wikistä tullut tietoa ja lähdemerkintöjä), [11], [12] (sisältöä tuotu en-wikistä) Nämä kaikki pitäis tarkistaa, lähteistää ja tarvittaessa poistaa.
mainittujen lisäysten välillä artikkeliin ei ole tuotu merkittävästi tietoa.
Artikkelin historia on kunnossa ja koostuu riittävässä määrin luotettavista lisäyksistä. (vielä kuitenkin parannettavaa)
10/11 -> Lupaava artikkeli. Hyvää työtä. Gopase+f (keskustelu) 4. toukokuuta 2012 kello 09.53 (EEST)[vastaa]

Olen järjestellyt artikkelia uudelleen ja lisännyt kuvia. Teksti pitäisi kyllä joiltain osin kirjoitella uusiksi ja etsiä kunnon lähteitä. Teksti on sen verran tutun oloista, että luulen suurimman osan siitä olevan lukion biologian kirjoista. – linnea 5. toukokuuta 2012 kello 22.23 (EEST)[vastaa]

Liikaa työtä tällä hetkellä lähteistykseen. Ei lupaava. – linnea 6. toukokuuta 2012 kello 12.54 (EEST)[vastaa]

Kommenttina lupaavuusarviointiin jälkikäteen: Vuonna 2008 ilmestynyttä suomenkielistä, silloin ajantasaista yleisesitystä teoksessa Luonnossa: Kasvit 1. ei näytä käytetyn. Siinä on esimerkiksi kasvien polveutumisesta ja määritytelystä eräs, arvattavasti likimain kirjoittamisajankohtansa mukainen esitys. Alalla, jossa kehitys on nopeaa, tämä artikkeli täällä on silloin melko vanhoihin lähteisiin perustuva, vaikka esim. Jouko Rikkisen teos vuodelta 1998 onkin epäilemättä ollut ilmestyessään ajantasainen (vrt. esim. suuret muutokset tiedoissa Juha Valsten ihmisen evoluution kahden ajantasaisen yleisesityksen 2005 ja 2010 välillä). Tässä tapauksessa lupaavuusarvionnin lopputulos, vaikkei arvioijilla sattunut olemaan käytössä mainittua yleisesitystä, näyttäisi siksi oikeaan osuneelta. Erityisesti juuri tässä aihepiirissä hyvin havainnollistuva huomio on, että nopeasti kehittyvillä aloilla tieto saattaa muuttua nopeasti. Siksi myös lähteiden ikähaitarilla voi olla vaikutusta. Se, milloin vaikutus on ratkaiseva, on tietenkin maallikkolukijan kannalta "herrassa", mutta erityisesti biologisen polveutumisen osalta kirjojen Luonnossa: Kasvit, Luonnossa: Nisäkkkäät ja Luonnossa:Linnut (tai niiden kanssa samanikäisten tai uudempien muiden lähteiden) puuttumisen tai vähäisyyden voi näin maallikkona arvioiden päätellä todennäköisesti viittavan vanhaan lähteistykseen (samoin kuin ihmisen evoluutiossa Juha Valsten yleisesitysten, joista tosin uudempikin alkaa jo olla aika vanha, esipuheissaanhan Valste aina muistaa mainita, mille kuukaudelle kunkin kirjan tiedot on päivitetty).--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 12.00 (EET)[vastaa]

Voisin lisätä tänne, että poistin kasan verkkolähteitä, jotka viittasivat yksityisten henkilöiden sivuistoihin ja joiden luotettavuudesta ei ollut enempää takeita kuin Wikipediankaan. – linnea 4. toukokuuta 2012 kello 18.45 (EEST)[vastaa]

Lähteettömät tiedothan saisi poistaa suoraankin, mutta lisäsin niille ensin pari lähdepyyntöä. --Compance (keskustelu) 4. toukokuuta 2012 kello 19.52 (EEST)[vastaa]

Planeetan biomassa[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelista lainattua: "Kasvit muodostavat levien kanssa suurimman osan planeettamme biomassasta." Olen kuullut viimeisten noin kahden vuoden aikana, että bakteerit muodostaisivat suurimman osan maapallon biomassasta. --Hartz (keskustelu) 20. elokuuta 2013 kello 09.15 (EEST)[vastaa]

Eräs mahdollinen lähde[muokkaa wikitekstiä]

Eräs mahdollinen, ei tosin sekään enää kovin uusi, mutta monilta osin ilmeisesti nykyistä uudempaa tietoa tarjoava lähde on Luonnossa: Kasvit 1, Weilin+Göös 2008. Siinä on kirjoitusajankohdan mukaista uusinta tietoa muun muassa endosymbioosista kasvien ja muiden eliöiden polveutumishistorian kannalta tuon ajankohdan tiedon mukaan ja eliökunnan sukupuu, jossa on kasvien kohdalla useita peräkkäisiä endosymbiooseja. Tietäen nopeaan kehityksen muilla aloilla (vrt. Ihmisen evoluutio, jossa vuoden 2005 suomenkielisen yleisesityksen on jo päivittänyt vuopden 2010 yleisesitys) nykyinen kokonaiskuva voi olla jo toinen, mutta, artikkelin nykyisissä lähteissä ei näyttäisi tämän aihepiirin osalta olevan juuri uudempiakaan (yksittäisissä artikkeleissa sen sijaan on myös tätä uudempia tietoja ainakin paikoin). --Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 11.21 (EET)[vastaa]

Joskin näköjään kun en-wikistä vähän kaivelee, niin vuoden 2008 jälkeen ovat edelleen käsitykset voineet muuttua joltain osin. --Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 13.14 (EET)[vastaa]
Ja lisäksi joissakin pienempien eliöryhmien artikkeleissa fi-wikissäkin näkyy jo käytetyn myös vuotta 2009 uudempia lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 15.35 (EET)[vastaa]

Kaikkiaan kai suurin ero yllä mainitun lähteen ja artikkelin nykyisen rajauksen välillä on se, että artikkelissa nyt luetaan kasveihin vain viherlevät, mutta yllä mainittu kirja (kuitenkin vain ehkä yhdessä artikkelissa, so. yhtenä yhteenvetona vuodelta 2008) määritellään (s. 132), että "kasvit ovat tumallisia eliöitä, joiden soluissa on tai on ollut yhteyttäviä viherhiukkasia". Tämä (ks. kaavio s. 133 em. lähteessä) sulkee silloin pois tumattomat mutta yhteyttävät sinilevät, sekä toisaalta tumalliset eliöt, joiden kantamuodoissa ei ole ollut viherhiukkasia (tämän lähteen mukaan ihmiset, sienet ja solulimakkoiset). Näin määriteltynä kuitenkin kasveihin kuuluisivat nyt täällä chromalveolata -ryhmään luetut lajit, ja lisäksi punalevät, silmälevät (ml. trypanosoma-loisiot) sekä verkkolevät, koska niiden kehityshistoria täyttää em. määritelmän. Mutta koska tuon jälkeen tai rinnalla on voitu ehkä tehdä myös muunlaisia yhteenvetoja ja määritelmiä, niin en pysty maallikkona arvioimaan tätä paremmin.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 14.38 (EET)[vastaa]

Artikkelissa Archaeplastida on kasvikunnan eri laajuisia määrittelyjä hiukan. Tämä näyttäisi kuitenkin olevan vielä niitäkin laajempi.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 14.50 (EET)[vastaa]

Artikkelista en:Chromalveolata taas pääsee uudempiin nykyisiin luokitteluehdotuksiin, joissa taas on ilmeisesti jossain määrin jo eri logiikka kuin tuossa em. kirjan s. 133 kaaviossa (ja voihan ollakin, että sen ajatus on alun perinkin ollut eri). - Ja kun ko. kaaviossa ennakoitiinkin, että uusi tutkimus voi tarkentaa käsityksiä, niin tämä lienee odotettavaakin.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2013 kello 15.04 (EET)[vastaa]

Vastasin keskustelusivullani eräisiin kysymyksiin, jos jokin asia jäi vielä auki voin yrittää selvittää sitä.--Asikal1 (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 10.40 (EET)[vastaa]
Vielä viherhiukkas-määritelmästä kommentti. Polyfyleettiset ryhmät (polveutuneet eri kantamuodoista) ovat mielestäni parafyleettisiä vielä huonompia, sillä kyseisillä eliöillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä toistensa kanssa. Katsos, esimerkiksi osa suvun Elysia merietanoista pystyy säilömään syömiensä levien viherhiukkasia ruumiiseensa, ja jotkut tutkijat uskovat että nämä etanat saattavat pystyä fotosynteesiin näillä viherhiukkasilla. Vaikka ne eivät vielä täysin pystyisikään tähän, niin ne saattavat evolvoitua fotosynteesiä käyttäviksi eliöiksi tulevaisuudessa. Katsos kyseisen viherhiukkas-määritelmän mukaan tällöin myös nämä Elysia-merietanat tulisi luokitella kasveiksi. Tämä on yksi syy, miksi kladistiikka on nykyisin niin suosittu, sillä vaikka eliöllä olisi jokin omituinen uusi ominaisuus niin sen sukulaisuus muihin eliöihin määrittää luokittelun eikä jokin yksi ”mielivaltainen” ominaisuus. Itse olen myös siis sitä mieltä, että kladistiset määritelmät kasveille ovat parhaat.--Asikal1 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2014 kello 21.45 (EEST)[vastaa]

Puuaines nostaa vettä maasta ja nilan kautta tapahtuu fotosynteesituotteiden kaksisuuntainen kuljetus?[muokkaa wikitekstiä]

Puuaines nostaa vettä&ravinteinta maasta, kesällä. Kesällä puun lehdissä tuotetaan tavaraa, jota jaellaan käyttöön nilan kautta muualle puuhun. Syksyllä tavaraa varastoidaan juuristoon, nila vie ne sinne.

Keväällä juuristosta haetaan sinne varastoituja sokereita ym. Tähän osallistuu ainakin nila, mutta osallistuukohan tähän myös osa puuainesta. Se kevätrengas vuosirenkaissa tai jotain.

Nila on ainakin kaksisuuntainen. Puuaines on kai yksisuuntainen, vettä ja ravinteita, osallistuukohan puuaines keväällä juuriston varaston palauttamiseen?

Löysin amatöörinä ja asiasta kiinnostuneena seuraavia nettilähteitä [www.helsinki.fi/~fagerste/Kasvisolubiologia.pdf] ja [13] Haluaisin artikkeliin selvästi kerrottuna: puuaines on yksisuuntainen (?) ja nila on kaksisuuntainen, kevät/kesä eroavaisuudet jne. Tätä ei kerrota selvästi missään nettilähteessä, mistä voisi muokata suoraan. Varmaan joku kirja täytynee etsiä, ehkä käyn kirjastossa itse. --Pasixxxx (keskustelu) 9. toukokuuta 2015 kello 21.27 (EEST)[vastaa]