Keskustelu:Karjalan kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

En-wikissä kerrotaan että jotkut kielitieteilijät pitävät karjalaa suomen murteena. Eli missä menee raja, että meänkieli ja kveeni ovat suomen murteita mutta karjala ei? --Frank 23. elokuuta 2006 kello 09.19 (UTC)

Raja menee siellä mihin se halutaan vetää...130.234.5.138 23. elokuuta 2006 kello 09.23 (UTC)
Karjala on ihan oma kielensä, karjalan kieltä ei tule sekoittaa ns. karjalankannaksen murteisiin, jotka kuuluvat suomen kaakkoismurteisiin. Vienan karjalassa puhutaan karjalankieltä, mutta se on hyvin lähellä suomea, koska venäläiset uudissanat puuttuvat. --Inzulac 23. elokuuta 2006 kello 09.28 (UTC)
Karjala eroaa suomen kirjakielestä huomattavan paljon enemmän kuin meänkieli tai Norjassa puhuttavat murteet. Katso esim. seuraava karjalan kielinäyte: http://www.geocities.com/Athens/4280/termin01.html. --Hippophaë 23. elokuuta 2006 kello 19.32 (UTC)
Joka tapauksessa meänkielellä ja kveenin kielellä on Ruotsissa ja Norjassa vähemmistökielen asema. Suomi on Ruotsissa erikseen. Eikö pidä ottaa huomioon myös poliittiset päätökset? Huom. en vastusta mitenkään nykyistä tilannetta, mutta raja olisi hyvä määritellä. Kielitieteellinen rajaus on maallikolle vaikea, ISO-koodi olisi hyvä raja. Karjalan toiset murteet ovat selvää suomea ja toiset eivät. Poliittinen päätös sekin lienee että kaikki karjalat ovat samaa kieltä. Huom. en puhu kannaksen suomalaismurteista. --Frank 24. elokuuta 2006 kello 06.40 (UTC)
Tuskimpa mitään täysin yksiselitteistä rajaa voidaan kielitieteessäkään vetää. Kielen ja murteen välinen ero on aina ainakin osittain politiinen ilmiö. --Joonasl (kerro) 24. elokuuta 2006 kello 06.42 (UTC)
Suurin ongelma karjalassa on siinä, ettei sille ole voitu luoda yhtenäistä kirjakieltä. Nykyisin se on elävälle kielelle välttämättömyys. --Inzulac 24. elokuuta 2006 kello 06.44 (UTC)
No koska Kielitoimistonkin sanaa uskotaan Wikipediassa, miksei tässä voida ottaa auktoriteettia eli ISO:a rajanvetäjäksi? Jos ei niin miksei? --Frank 24. elokuuta 2006 kello 07.05 (UTC)
ISO-luokitus on minusta hyvä lähtökohta. --Joonasl (kerro) 24. elokuuta 2006 kello 07.08 (UTC)
Kysymys siitä, onko karjala oma kielensä, on tietyssä määrin mielipidekysymys. NPOV-käytäntö vaatii, että molemmat näkemykset tuodaan rehellisesti ja myötätuntoisesti esiin. --M. Porcius Cato 24. elokuuta 2006 kello 07.19 (UTC)
tottakai. --Joonasl (kerro) 24. elokuuta 2006 kello 07.24 (UTC)
Lähteiden mukaabnhan tässä mennään. Kotimaisten kielten keskusta voidaan pitää luotettavana lähteenä, ja sillä on aiheesta koottuja esityksiä, joissa kerrotaan siihen tyyliin, että "suomalaisessa tutkimusperinteessä on katsottu" tms. Tämä lienee läpinäkyvä tapa kuvata asioita. Eri aikoinahan käsitykset ovat olleet erilaisia, ja paljolti tutkimuksen edistymisen ansiosta näkemykset ovat vähitellen tarkentuneet, samalla kun nähdään eri jaottelujen suhteellisuus.--Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2019 kello 18.48 (EET)[vastaa]

Karelian speakers?[muokkaa wikitekstiä]

Hello! I'm so sorry to write in english, but I want to find karelian native-speakers here. There are karelians here? If yes, could you contact me in my english page of wikipedia? I need help to translate a text from finnish (or russian) to karelian. Thanks! Sergii-rachmonov --1. heinäkuuta 2007 kello 21.59 (UTC)

Muuta- kohdassa on kökköä kielt ja itsensä kanssa ristiriitaista tietoa. Onko karjalankielellä vähemmistöasema vai ei?

-Tuomas Tuomas.saloniemi

Karjalan kielellä on asetuksella turvattu ja virallinen vähemmistökielen asema Suomessa loppuvuodesta 2009 lähtien,1, 2 vaikkei tätä olekaan perustuslakiin kirjattu. Karjalan tasavallassa vähemmistökielen asema tuli viitisen vuotta aiemmin.1 --Paju (keskustelu) 7. helmikuuta 2021 kello 03.53 (EET) + 04.26 (EET)[vastaa]

Karjalan professuuri[muokkaa wikitekstiä]

Pekka Zaikov valittiin Joensuun yliopiston ensimmäiseksi karjalan proffaksi. Joku voisi etsiä lähteen ja kirjoittaa asian artikkeliin sillä aikaa kun olen Vitelessä Laatokan rannalla. Jos ei ole ehtinyt, tehnen sen itse. Iivarius 7. toukokuuta 2010 kello 01.34 (EEST)[vastaa]

Joo, ja myös hänen seuraajastaan Itä-Suomen yliopistossa eli Vesa Koivistosta. Täytyypä ryhtyä keräilemään tietoja... Lukuvuonna 2020-21 karjalan kielen ja kulttuurin professuuria hoitavasta Helka Riionheimosta laitoin artikkelia juuri alulle.--Paju (keskustelu) 5. helmikuuta 2021 kello 02.03 (EET)[vastaa]
Eli Helka Riionheimosta ja Vesa Koivistosta on artikkelit laitettu alulle perustietoineen. Heidän tutkimustyötään tai teosluetteloa en ole käynyt mitenkään systemaattisesti tai kattavasti läpi, siinä olisi vielä työtä. Pekka Zaikovista (s. 1946 Kiestinki, Karjalais-suomalainen SNTV) olen kerännyt osan perustiedoista, mutten vielä jäljittänyt esimerkiksi väitöskirjaa. Ennen Joensuun yliopistoa (Itä-Suomen yliopistoa) Zaikov johti Petroskoin yliopistossa 1997—2009 itämerensuomelasten kielien ja kultuurin tiedekunnan karjalan ja vepsän kielen laitosta. Zaikovista on lyhyehköt artikkelit ja valokuva vertaiswikeissä (karjalaksi), (uusnorjaksi) ja (venäjäksi). --Paju (keskustelu) 14. helmikuuta 2021 kello 18.33 (EET)[vastaa]

Poistin koko osan artikkelia nimellä "Näytteitä karjalan kielestä", sillä yksikään siinä olleista 5 linkistä ei enää ollut olemassa.

80.221.24.140 18. heinäkuuta 2010 kello 22.43 (EEST)[vastaa]

Laitoin tänään krl-koodin varsinaiskarjalan kieleen. Livvi on olo ja lyydi on lud. ISO-koodit on tätä nykyään käytetty kirjakielten eikä kirjallisuuden käsittelemiseen, eli emme oikein tee mitään makrokoodille. Trondtr (keskustelu) 22. toukokuuta 2019 kello 15.20 (EEST).[vastaa]

Kartta taitaa olla hyvin karkea. Karjalan kieltähän kai puhutaan Suomessa nykyään siellä, missä on asutettu siirtoväkeä aiemmin Suomeen kuuluneilta karjalankielisiltä alueilta. Tämä alue taas ei ole täsmälleen sama kuin Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Jos ajatellaan, että joku Suomessa hakee tietoa aiheesta, niin kartan tarjoama tieto on pikemminkin ei-tietoa. Kartassa taitaa kaiken kaikkiaan olla sekaisin eri aikaa kuvaavia elementtejä ja osittain mahdollisesti väärinkäsityksiin perustuvaa tietoa. Aihetta tuntematta en osaa ilman erillistä lähdetyöskentelyä arvioida tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2019 kello 11.07 (EET)[vastaa]

Eiköhän tässäkin kannattaisi noudattaa Kotuksen kantaa. [1] Commonsin nykyisistä kartoista Kotusta lähinnä on tämä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 21. marraskuuta 2019 kello 17.33 (EET)[vastaa]
Joo, pitäisi aina aika näköjään ajoin tarkistaa kuvatilanne commonsista. Joskus on saatettu valita paras saatavilla ollut kartta mutta uusia on voinut tulla.--Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2019 kello 19.03 (EET)[vastaa]
Vaihdoin kartan ja lisäsin commons-linkin. Aika ajoin pitäisi aina kuvitus päivittää.--Urjanhai (keskustelu) 21. marraskuuta 2019 kello 19.11 (EET)[vastaa]
Kotuksella on muuten kaksi karjalakarttaa, ja tämä taitaa olla uudempi kuin tämä äsken linkkaamani. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 21. marraskuuta 2019 kello 20.40 (EET)[vastaa]
Päivitin Commonsin kartan tuon uudemman version mukaiseksi. Lyydi on siis nykyään oma kielensä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 22. marraskuuta 2019 kello 18.02 (EET)[vastaa]
Kiitos. Näissä kielikartoissa on vanhastaan ollut monenlaista epätarkkuutta. Siltä osin kun on tällaisia suoria, luoterttavia, tarkkoja lähteitä niin päivityksistä on suuri hyöty, ja jos lähde vielä mainitaan niin se tuottaa vielä tärkeää läpinäkyvyyttä. --Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2019 kello 18.11 (EET)[vastaa]
Olisi varmaan hyvä, että olisi myös tuon Kotuksen ensimmäisenkin kartan mukainen karttaversio saatavilla. Karjalan murteen tekstissä (nykyisellään osana Kaakkoismurteet-artikkelia) olisi hyvä mainita kartjalan murteen ohella kielen esiintymisalue. Toisaalta jos on tiedossa karjalan kielen puhujien pääasuinalueet Suomessa (P-karjala ja P-Savo taisi olla jossain lähteessä), ja jos tästä on karttaa jossain lähteessä, voisi karttaesitystä täydentää. Onko missään lähteessä tai kartassa esitetty karjalankielen puhujien prosentuaalisia osuuksia kunnittain Venäjällä ja Suomessa? Nykyinen Suomen kaakkoismurteet-artikkelin kartta vaatisi myös työstöä. --Paju (keskustelu) 5. helmikuuta 2021 kello 02.14 (EET)[vastaa]
Kun esimerkiksi neuvostoaikana ihmisiä pakkosiirrettiin, ei ilman piirikohtaista %-osuutta siirtoja saa niin hyvin esille; toki esimerkiksi koulujen, palvelujen ja työpaikkojen siirron myötä tapahtui ja ohjattiin väestön suurempiin taajamiin muuttoa ja alueiden venäläistämispyrkimyksiä myös piirien sisällä. Väestönlaskennoistahan voisi yrittää tehdä piirikohtaisiakin %-karttoja... --Paju (keskustelu) 5. helmikuuta 2021 kello 02.22 (EET)+ 02.24 (EET)[vastaa]
Kun asutussuunnitelmia tehtiin kunnittain, niin niiden perusteella on saatavissa ainakin karkea tieto mihin muun Suomen kuntiin asutettiin siirtoväkeä niistä kunnista, joissa ennen sotia puhuttiin karjalan kieltä. Toteutunut sijoistus saattoi sitten hiukan poiketa tästä ja sen jälkeen ihmisiä on muuttanut Suomen sisällä. Mutta jos on lähde, jossa tätä on sivuttu niin se on parempi kuin tämä sinällään kyllä julkaistuihin lähteisiin perustuva mutkikas päättely minkä tässä tein yleistiedon pohjalta.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2021 kello 13.14 (EET)[vastaa]
Karjalan Liitto näyttää myös jotain siirtoväen keskittymiä tälläisellä kartalla. Joku voisi piirtää alueita hieman toisin. Ja liiton murrekartta on tälläinen. Neuvostovuosien ja myöhemmän Venäjän väestönlaskentoja aikaisempia tietoja karjalaisten määrästä löytää myös Venäjän keisarikunnan ajasta. Esimerkiksi vuoden 1897 väestönlaskennasta voi hakea tietoa karjalaisista keisarikunnan eri kuvernementeissä. Vienan Karjala taisi silloin olla paljolti Arkangelin kuvernementin osa, ja suurisuhtinaskunnan Viipurin läänissä asui paljon karjalaisia, jne. Tietoa löytää muistaakseni kihlakunnittain (ainakin 1897 laskennasta), voisi jossain välissä haeskella. --Paju (keskustelu) 6. helmikuuta 2021 kello 04.08 (EET)[vastaa]

Karjalan kielen uhanalaisuudesta: [2] (sanomalehtikirjoitu, professoreita asiantuntijoina).--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2021 kello 17.51 (EET)[vastaa]

Kun puhutaan siitä, mitkä kielimuodot tai murteet periytyvät muinaiskarjalan kielestä, niin näitä luetellaan ao. artikkelissa. Siellä viitattujen lähteiden mukaan näitä olisivat mm. myös suomen kielen savolaismurteet. Tässä siis pitäisi varmaan käydä lähteitä läpi vähän laajemmin.--Urjanhai (keskustelu) 8. marraskuuta 2022 kello 21.26 (EET)[vastaa]