Keskustelu:Amerikkalaisvastaisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jos tämä termi on kerran noin kiistanlainen kuten artikkelissa lukee, varmaan olisi ehkä parempi tehdä sivu esim amerikan kritisoimisesta ja sitten mainita tämä antiamerikkalaisuus sana siellä --128.214.205.4 28. maaliskuuta 2006 kello 11.36 (UTC)

Nimimerkki Donut palauttaa aiempaa, kielellisesti ja asiallisesti kehnompaa versiota (ei välttämättä 1:1 mutta suurelta osin). Onko kyseessä yhden ihmisen ristiretki? Crash 27. huhtikuuta 2006 kello 07.13 (UTC)
On, Donut tunnetaan asiattomista palautuksistaan/muokkauksistaan --128.214.205.4 27. huhtikuuta 2006 kello 08.10 (UTC)
Sitten jäänee jäljelle artikkelin näkökulman neutraaliuden puutteesta varoittavan kyltin asettaminen. Vai pitäisikö asiasta keskustella ensin? Crash 27. huhtikuuta 2006 kello 09.26 (UTC)
Jos on kiistaa, niin silloin artikkeli on kiistanalainen :) Muutoksista siis tulee keskustella etukäteen. --Joonas (kerro) 27. huhtikuuta 2006 kello 09.31 (UTC)
Eli eikö tuo kiistanalaisuusluokitus tule viedä itse artikkeliin kun se nyt on täällä keskustelusivulla (jonne "toinen "osapuoli" ei tunnu edes löytäneen, oma sivunsa kyllä oli täynnä vastaavaa viestiä näkökulmasodista) Crash
Kiistanalaisuuslätkä tulee keskustelusivulle, jos toinen osapuoli ei halua osallistua keskusteluun ja jatkaa muokkaamista, hänet voidaan estää 3R säännön perusteella. Jos vaikka aloittaisit tekemällä muutoksesi artikkeliin ja perustelemalla ne tänne keskustelusivulle. --Joonas (kerro) 27. huhtikuuta 2006 kello 09.51 (UTC)
Voisitko ilmaista tarkemmin käsittelemäsi kohdat kuin "kielellisesti ja asiallisesti kehnompaa" ja miten kyseisiä kohtia voitaisiin parantaa? Korjasin kirjoitusvirheitä ("ominaista jonkinlaisen juurettomuuden"->"nähtiin juurettomaksi"), huonoja ilmaisuja ("takapihalla" tuskin kuuluu enksylopediaan, kansainvälisestä oikeudesta ei ole mitään selkeitä tulkintoja ja syyt lienevät jokatapauksessa selvästi muita, monet ymmärsivät hyökkäyksen syitä mutta Lähi-Idässä todella juhlittiin) ja lisäsin antiamerikkalaisuuden syntyä valottavia syitä (globalisaatio nähdään monesti uusliberaalina projektina, jne.).--Donut 27. huhtikuuta 2006 kello 20.45 (UTC)
9/11 yhteydessä näytetyt juhlivat ihmiset kadulla on myöhemmin todistettu lavastetuksi ja Yhdysvaltojen on todettu oikeudessa rikkoneen kansainvälistä lakia en:Nicaragua vs. United States, ei siinä ole mitään tulkinnnanvaraista. Lisäksi esim. hyökkäyksen Irakiin on tuominnut kansainvälisen lain vastaisena lukuisat poliitikot ja asiantuntijat maailmassa. Globalisaation ja uusliberalismin suhde Yhdýsvaltoihin sen sijaan on paljon monimutkaisempi, nykyisen talousliberalismin pääarkkitehteina toimivat Ronald Reaganin ja Margaret Thatcerin hallituksen 80-luvun alussa. --Joonas (kerro) 27. huhtikuuta 2006 kello 21.01 (UTC)
Alkuperäiseen kielenkohennukseen oli jäänyt lyöntivirheitä, jotka nyt on korjattu.Crash 28. huhtikuuta 2006 kello 12.36 (UTC)
Tuo keskustelusi on väärässä artikkelissa. Tämä artikkeli ei käsittele talousliberalismin suhdetta globalisaatioon tai kuka todennut mitä milloinkin laittomaksi, vaan antiamerikkalaisten tunteiden takana olevia näkemyksiä. Niiden käsittelyssä on paljon merkitystä sillä että globalisaatio nähdään Amerikan kehittämäksi ja hyvin vähän millään oikeusjutulla. Vähintäänkin osa näytetyistä kuvista todistettiin lavastetuiksi, mutta muuten kannattavista mielenilmauksista oli paljon havaintoja. Ehkä parempi sanamuoto olisi "kannatti iskuja"? --Donut 27. huhtikuuta 2006 kello 22.35 (UTC)
Jaa, kuka (lukuun ottamatta äärimmäisen marginaalisia terrorijärjestöjä) on sanonut kannattavansa iskuja. Näkemyksesi, että kansainvälisen oikeusistuimen tuomio (joka oli tuomion julistamiseen asti myös Yhdysvaltain hyväksymä) olisi sama asia, kun että "jotkut näkevät Yhdysvaltain loukanneen sopimuksia" vaatii hieman perustelua. Lakia tulkitaan oikeusistuimissa ja oikeus on todennut Yhdysvallat syylliseksi, ei silloin ole kysymys "näkemyksestä" vaan faktasta. Eikä kaikki ole vain "näkemyksiä". Jos Yhdysvallat ilman YK:n valtuutusta hyökkää itsenäiseen valtioon kyse on unilateraalisesta toimesta ei "näkemyksestä". Siitä oliko se oikein vain väärin voidaan keskustella, ei siitä oliko se yksipuolista vai ei. --Joonas (kerro) 28. huhtikuuta 2006 kello 06.26 (UTC)
Terroristijärjestöt ja Zogby-tulokset ovat ilmaisseet kannattavia mielipiteitä; siinä sanotaan "äärimmäisiä esimerkkejä". Tässä artikkelissa käsitellään mitä ihmiset näkevät ja esittämäsi asiat kuuluvat eri artikkeleihin. Jotkut ihmiset näkevät, että Yhdysvallat on loukannut sopimuksia osallistumalla hyökkäykseen Pohjois-Koreaan, Bosniaan, Afganistaniin, Irakiin. Jotkut ihmiset näkevät, että Yhdysvallat on loukannut sopimuksia lentokoneiden valtionavuista tai ydinteknologian toimittamisesta Pjongjangiin. Jotkut ihmiset näkevät, että Yhdysvallat on loukannut sopimuksia Islamin pyhyydestä ja vaikka mistä. Artikkelissa on kyse näiden anti-Amerikkalaisuuden takana olevien näkemyksien selittämisestä, totuuksien julistaminen näkemyksien todenperäisyydestä ei kuulu tähän artikkeliin (tai jokaisen väittämän kohdalla olisi esitettävä suuri määrä eri argumentteja).--Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 12.46 (UTC)
Tuo on kyllä pahinta äärirelativistista postmodernia puppua mitä olen kuullut pitkään aikaan. Niin sanottuun "antiamerikkalaisuuteen" vaikuttavat monet asiat, joista osa on faktoja (kuten se, että Yhdysvallat on rikkonut toistuvasti kansainvälisiä sopimuksia ja lakia) ja osa on ihmisten subjektiivisia mielipiteitä (esim. näkemyksen Yhdysvaltain "ylimielisyydestä"), jotka eivät ole todistettavissa. Ei sopimuksien ja lakien rikkominen ole mikään "näkemyskysymys". --Joonas (kerro) 28. huhtikuuta 2006 kello 12.52 (UTC)
Koita jo ymmärtää, että tässä ei edes keskustella kyseisistä asioista (jos haluat parantaa Wikipediaa kansainvälisen lain osalta niin kyse on artikkeleista Kosovon sota, Afganistanin sota, Irakin sota) vaan näkemyksistä jotka vaikuttavat ihmisten anti-Amerikkalaisuuteen.--Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 13.10 (UTC)
En koita. Kyllä ns. antiamerikkalaisuutta käsiteltäessä saa ja tulee käsitellä erinäisiä syitä, jotka siihen ovat johtaneet ja jotka siihen vaikuttavat ihan samalla tavalla, kuin esimerkiksi rasismista keskusteltaessa on voitava käsitellä syitä (syrjäytyneisyys, työttömyys, jne, jne) jotka synnyttävät rasismia. Kaikkien syiden redusoiminen "näkemyksiksi" on tarkoitushakuista antiamerikkalaisuuden esittämistä ainoastaan irrationaalisena tunnepohjaisen arvomaailmana. --Joonas (kerro) 29. huhtikuuta 2006 kello 06.18 (UTC)
Jos esimerkiksi Amerikan osallistuminen laittomaan hyökkäyseen Kosovoon, tutkimus amerikkalaisten lihavuudesta tai tieto että amerikkalaiset syövät lapset hengiltä nostattavat antiamerikkalaisia tunteita, niin silloin "antiamerikkalaisuutta lisäävät nuo näkemykset". Tiedot voivat olla totta tai eivät, mutta kausaalisuhde on niin, että näkemyksestä seuraavat tunteet eikä sinänsä noista tapahtumista. Ei se esitä sitä irrationaalista tai rationaalisena, vaan kertoo enksylopediamaisesti kausaalisuhteista joita antiamerikkalaisuuden tutkimuksissa on havaittu. Samalla lailla rasismia käsitellessä on syytä käsitellä asiantuntijoiden tutkimuksia rasismin syistä.--Donut 29. huhtikuuta 2006 kello 10.13 (UTC)
Jos Yhdysvallat on todistettavasti rikkonut kansainvälistä lakia ja toiminut unilateraalisesti (mistä ei ole minkäänlaista epäilystä), niin silloin on ihmeellistä arvorelativistista venkoilua sanoa, että antiamerikkalaisuutta aiheuttaa "näkemys" että näin on tapahtunut. Kausaalisuhteita on erilaisia (aivan kuin käsittelyn alla olevaa ns. antiamerikkalaisuutta on erilaista akateemisesta eurooppalaisesta kritiikistä militantiin Lähi-Idän islamismiin asti, joilla on toistensa kanssa hyvin vähän tekemistä), mutta selkeisen tosiasioiden esittäminen "näkemyksinä" on kaukana mistään mitä sinä kutsut "ensyklopediamaisuudeksi". --Joonas (kerro) 30. huhtikuuta 2006 kello 06.25 (UTC)
"Kansainvälinen laki" on varsin tulkinnanvaraista ja tapaukset vaativat tilaa käsiteltäväksi. Jos nyt todella olet sitä mieltä, että ihmisten näkemysten sijasta tämä on paikka käsitellä Yhdysvaltain historiaa, niin muoto on "tuomioistuin A tuomitsi Yhdysvaltain kansainvälisen lain B rikkomisesta." tai "ihmiset näkevät Yhdysvaltain rikkoneen kansainvälistä lakia B" tai "Kansainvälinen laki B kieltää asian C, mutta Yhdysvallat teki..". Ei mitään epämääräisiä toteamuksia, ellei asiasta löydy yksiselitteisiä lähteitä. Ja mitä ovat nämä sinun "ei minkäänlaista epäilystä"-unilateraaliset toimet?--Donut 30. huhtikuuta 2006 kello 11.50 (UTC)
Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Olen jo antanut konkreettisen esimerkin, jossa tapahtumahetkellä Yhdysvaltainkin hyväksymä kansainvälinen oikeus on tuominnut Yhdysvallat kansainvälisen oikeuden rikkomuksesta. Voi yrittää venkoilla "tulkinnanvaraisuuden" kanssa loputtomiin, mutta asia ei yksinkertaisesti vain olen niin. esim. ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta tehty hyökkäys suvereeniin itsenäiseen valtioon (Irak) hyökkäys on unilateraalisen toimenpiteen sanakirjamääritelmän mukainen teko. On aika hauskaa miten vaadit jatkuvasti muilta lähteitä, mutta toistuvasti poistat tai muutat lähteellisiä osoita (esim. Latinalaisen - Amerikan osalta) tai tulkitset (tahallan?) väärin esittämiäsi lähteitä (esim. Glaeser).

--Joonas (kerro) 30. huhtikuuta 2006 kello 12.18 (UTC)

Huomaa, että paljon antiamerikkalaisuudesta liittyy vain kuviteltuihin kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin. Tällöin täytyy käyttää sanamuotoa "nähtyihin rikkomuksiin". Jos haluat erikseen mainita vielä todelliset rikkomukset, on sinun viitattava mitkä ovat todellisia, jotta lukija voi erottaa nämä. Katso ylempänä. --Donut 30. huhtikuuta 2006 kello 14.41 (UTC)
Jaaa-a, näin voidaan tietenkin tehdä. Et tosin ole esittänyt yhtään esimerkkiä tai lähdettä tällaisesta tapauksesta. --Joonas (kerro) 30. huhtikuuta 2006 kello 15.01 (UTC)
Esimerkkejä on lukemattomia. Antiamerikkalaisuutta on lietsonut Afganistanin sodan näkeminen laittomaksi vaikka se oli YK:n hyväksymä ja siten laillinen sinun tulkintojesi mukaan. Japanilaiset uskoivat amerikkalaisten rikkovan kansainvälistä lakia syömällä lapsia, vaikka tälläistä ei edes tapahtunut. Jopa se kuuluisa Irakin sota on kyseenalainen, koska kansainvälinen laki antaa mahdollisuuden puolustautua ja Saddam saattoi joidenkin näkemysten mukaan olla mukana hyökkäyksessä New Yorkiin.--Donut 30. huhtikuuta 2006 kello 16.51 (UTC)

"USA:n lähialueilla Latinalaisen-Amerikan maissa vastenmielisyys Yhdysvaltain politiikkaa kohtaan on jo yleisempää."

En olisi tästä väitteestä ollenkaan varma, Yhdysvalloille on siellä paljon ihannointia ja sadat tuhannet riskeevat henkensä päästäkseen sinne. Lähteitä? Ihmiset tietävät missä latinalainen Amerikka on ilman "lähialue"-sanaakin.--Donut 27. huhtikuuta 2006 kello 22.45 (UTC)
Nyt sekoitat ihannoinnin ja taloudelliset reaaliteetit. Useita ihmisiä latilaisesta amerikasta tuntevana voin kertoa, että Yhdysvaltain useita vuosikymmeniä jatkunut epädemokraattisten sotilasjunttien (Chile,Argentiina,...) ja kapinallisjärjestöjen (Nicaragua) tukeminen ja yhdysvaltalaisten yhtiöiden talousimperialismi on aiheuttanut paljon katkeruutta alueen ihmisten piirissä - enemmän kun me täällä kaukana Euroopassa ymmärrämmekään. --Joonas (kerro) 28. huhtikuuta 2006 kello 06.26 (UTC)
Jos sadat tuhannet pyrkivät Yhdysvaltoihin satojen miljoonien maanosasta, se ei vielä todista ylivertaisesta ihannoinnista. Ajattelevalle vaalitulokset Brasiliassa, Venezuelassa jne. kertovat nekin jotain. Lähteeksi annan sinulle vaikka Teivo Teivaisen viimeksi kuluneen vuoden aikana kirjoittamat kolumnit Yliopisto-lehdessä. Ja alunperin Lat. Amerikan USA-asenteita verrattiin eurooppalaisten (länsimaiden) vastaaviin ja todettiin ne astetta kitkerimmiksi. Lähialueista puhutaan Suomenkin yhteydessä vaikka "ihmiset tietävät missä Karjala on". Mitä tulee ylempänä käsiteltyyn ilmaisun "takapihalla", se todellakin oli lainausmerkeissä osoittamassa että ilmausta ei pidä tulkita tosikkomaisesti. Vastaavasti voitaisiin kieltää vaikka sanonta "rapakon takana" puhuttaessa Atlantin takaisista asioista. Crash 28. huhtikuuta 2006 kello 12.46 (UTC)
Siinä tapauksessa sinun esitettävä lähteitä anti-Amerikkalaisuuden tutkimuksiin Latinalaisessa Amerikassa jotta tuommoista voitaisiin väittää. Omat tutkimukset ystävistä eivät kelpaa.--Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 12.20 (UTC)
Jaa, missä sinun lähteesi esim. väitteille globalisaatiosta ovat? :) --Joonas (kerro) 28. huhtikuuta 2006 kello 12.28 (UTC)
Et kertonut, mikä kohta tarkalleen on sinulle epäselvä, mutta tässä kuitenkin muutamia lähteitä globalisaation ja anti-Amerikkalaisuuden suhteesta: [1] [2] [3] --Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 13.10 (UTC)
Jos sinulla on lähteitä, ne lienee hyvä lisätä tuonne artikkeliin.. --Joonas (kerro) 29. huhtikuuta 2006 kello 06.24 (UTC)

Glaeserin artikkelissa sanotaan "Hatred is fostered with stories of an out-group's crimes, but the impact of these stories comes from repetition not truth. Hate-creating stories are supplied by politicians when such actions help to discredit opponents whose policies benefit an out-group.", mutta myöhemmin todetaan "Hatred of the west, as opposed to hatred of America, has its roots in the struggle against the colonial empires of France and England that dominated the Middle East after the First World War...This pattern changed when the United States became more strongly associated with particular Middle Eastern regimes and anti-American hatred flared with the revolution against the Shah. No leader in the Persian Gulf area was as closely associated with the United States.." --Joonas (kerro) 30. huhtikuuta 2006 kello 06.35 (UTC)

Tuo osa käsittelee vain Lähi-Itää. Ylempänä saman todetaan pätevän antiamerikkalaisuuteen myös muualla.--Donut 30. huhtikuuta 2006 kello 11.58 (UTC)
Höpö höpö, koko artikkelissa ei käsitellä amerikkalasvastaisuutta kun vain ja ainoastaan Lähi-Idän kontekstissa. Jo tiivistelmässä sanotaan "..This framework is used to illuminate the evolution of anti-black hatred in the United States South, episodes of anti-Semitism in Europe, and the recent surge of anti-Americanism in the Arab world.". --Joonas (kerro) 30. huhtikuuta 2006 kello 12.11 (UTC)
Artikkeli käsittelee yleensä poliittisten vihantunteiden muodostumista ottaen kolme tyypillistä vihantunnetta esimerkiksi.--Donut 30. huhtikuuta 2006 kello 14.35 (UTC)
Se käsittelee vihaa taloustieteellisessä kontekstissa ja käyttää tätä taloustieteellistä mallia tulkiten nimenomaisesti antisemitismiä Euroopassa, mustien rotusortoa Yhdysvalloissa ja amerikkalaisvastaisuutta Lähi-Idässä. Kaikki mitä artikkelissa sanotaan ns. amerikkalaisvastaisuudesta katsooa asiaa Lähi-Idän kontekstissa, jolla ei ole kauhean paljon tekemistä esim. sen ns. "amerikkalaisvastaisuuden" kanssa, jota länsieurooppalainen vasemmistolla on. --Joonas (kerro) 30. huhtikuuta 2006 kello 14.59 (UTC)

Yhdysvaltain rooli ns. amerikkalaisvastaisuuden syntymisessä[muokkaa wikitekstiä]

Minun on jotenkin erittäin vaikea käsittää miksi Donut pyrkii poistamaan kaikki mahdolliset maininnat niistä Yhdysvaltain poliittisista teosta ja valinnoista, jotka ovat vaikuttaneet eri puolilla maailmaa ns. amerikkalaisvastaisuuden syntymiseen. Kuten itsekin olen artikkeliin kirjoittanut Islamin osalta, ei Yhdysvaltain toiminta ole ainoa syy, mutta kyllä se miten Yhdysvallat on toiminut Latinalaisessa-Amerikassa on takuulla vaikuttanut ihmisten näkemyksiin Yhdysvalloista. Donutin väitteet "propagandasta" ovat myös hyvin huteria, ei esim. Länsi-Euroopassa ole minkäänlaista systemaattista propagandakoneistoa Yhdysvaltoja vastaan, päin vastoin. Osaksi ongelma on varmasti artikkelin hyvin epämääräisessä aiheessa, joka ulottuu länsieurooppalaisista vasemmistointellektuelleista ääri-islamilaisiin terroristijärjestöihin asti - joilla todellisuudessa ei ole juuri mitään yhteistä ja joiden kritiikki Yhdysvaltojen toimintaa kohtaa eroaa hyvin paljon toisistaan. Mutta joka tapauksessa lauseet kuten "Myös latinalaisessa Amerikassa on antiamerikkalaisia ihmisiä" ovat kaikessa naiviudessaa typeriä. Jos halutaan kirjoittaa artikkeli "irationaalisesta", "ideologisesta" amerikkalaisvastaisuudesta (jos sellaista puhtaana on edes olemassa) jää sen sisältä varsin köyhäksi.

Myös toteamus "Taustalla on myös Israelinvastaisuus, sillä Yhdysvallat on ollut usein Israelin tukena. " on vähintäänkin kaunisteleva - Israel on miehittänyt palestiinalaisalueita vuosikymmeniä turvallisuusneuvoston päätöslauselmien vastaisesti. Osana ongelmaa on Donutin mainitsema antisemitistmi, mutta ei kaikkea Israelin (ja sen liittolaisten) toimia voi myöskään suoraviivaisesti leimata israel- tai amerikkalaisvastaisuudeksi vaan taustalla on myös todellista poliittista kritiikkiä maiden toimia kohtaan. Monet Yhdysvaltain liittolaiset, kuten Egypt tai Saudi-Arabia vastustavat voimakkaasti Israelin laitonta palestiinalaisalueiden miehitystä eikä se tee niitä "amerikkalaisvastaisiksi". --Joonas (kerro) 30. huhtikuuta 2006 kello 15.13 (UTC)

Tämä artikkeli ei käsittele Yhdysvaltain historiaa, vaan pyrkii ainoastaan mainitsemaan kohdat niiltä osin kuin ne ovat vaikuttaneet antiamerikkalaisuuteen. Yhdysvaltain historiaa käsitellään artikkelissa Yhdysvaltain historia.
Antiamerikkalainen propaganda on hyvin merkittävää monissa maissa, kuten Venezuela, Kuuba, Iran, Pohjois-Korea, Kiina, Valko-Venäjä sekä paljon syytä nähdä propagandaksi mitä Ranskassa, Turkissa, jne. levitetään, mutta turha näitä mennä erittelemään artikkelissa, riittää että toteaa että se on suuressa osassa.
Kun et pysty antamaan mitään viitteitä siitä, että latinalaisessa Amerikassa olisi antiamerikkalaisuutta enemmän kuin Euroopassa, tai yleensäkään mitään ilmiön laajuudesta siellä, väite on pötyä. Tosiasiassa taitaa olla niin, että latinalainen amerikka on tosiassa ollut hyvin Yhdysvallat-myöteinen: maahan halutaan muuttaa ja omaa maata mallinnetaan Amerikan mukaan. Omat tutkimuksesi eivät kuulu Wikipediaan.
Antiamerikkalaisuuteen Lähi-Idässä liittyy paljon propagandaa, Amerikan näkemistä "siveettömäksi", pyhän sodan kohteeksi ja vaikka mitä, harvalla asukkaista siellä on edes pääsyä kunnollisiin tietolähteisiin poliittisten näkemysten muodostamiseksi. Älä yritä sensuroida Lähi-Idän todellista tilannetta.--Donut 30. huhtikuuta 2006 kello 15.34 (UTC)
Tuolla Brasilian "antiamerikkalaisuudesta". [4], jonka gallupprosentteja voi siteerata. Haulla anti-americanism, latin america löytyy muitakin sivuja. --ML 30. huhtikuuta 2006 kello 15.43 (UTC)
En todellakaan yritä, tuo tekstin lähteenä on käytetty Bernard Lewisin kirja "Crisis of Islam", joten mahdollisen kritiikin voi esittää suoraan Princetonin yliopiston arvostetulle Lähi-Idän tutkimuksen professorille. Ei artikkelissa käsitelläkään Yhdysvaltain historiaa, siinä käsitellään yhdysvaltojen vastaisia tunteita maailamalla ja (<<ghasp>>) niiden tunteiden taustalla on usein valintoja, tekoja ja päätöksiä, jotka Yhdysvallat on itse tehnyt. Viha ja väkivalta ei missään tapauksessa ole hyväksyttävää, mutta kyllä sen syitä tulee voida käsitellä. Mainitsemasi propaganda on merkittävä tekijä enkä suinkaan pyri sitä kieltämään on kuitenkin myös niin, että ainakin Iranin, Kuuban ja monien muiden mainitsemiesi maiden tapauskessa myös sille miksi Yhdysvaltoja käsitellään negatiivisesti tiedotusvälineissä on syynsä. Ei mikään maa vain päätä ryhtyä mustamaalaamaan toista maata ilman perusteita. --Joonas (kerro) 30. huhtikuuta 2006 kello 15.46 (UTC)
Aivan. Mutta syyt ovat monimutkaisia. Antiamerikkalaisuuteen yllytetään muun muuassa populistisen kannatuksen haun vuoksi tai kulttuurisen ylemmyydentunteen etsimisen vuoksi. Kaikella on syyt, ja artikkelin pitäisi käsitellä näitä monia syitä julistamatta jotain tiettyjä syitä 'oikeiksi' syiksi.--Donut 30. huhtikuuta 2006 kello 16.42 (UTC)
Varmasti populismillakin on osuutensa asiaan, mutta syyt siihen miksi nimenomaisesti Yhdysvallat on joutunut ko. populismin kohteeksi on hyvin todellisia: esim. Iranin ja Kuuban tapauksessa nykyisen hallinon yltiökorruptoituneiden ja kansan luottamuksen menettäneiden hallitusten rahallinen, sotilaallinen ja diplomaattinen tukeminen. Ei islamilaisen tai Kuuban vallankumouksen johtohahmot vain eräänä aamu heränneet ja keksineet syyttää Yhdysvaltoja kaikesta. Populismilla täytyy toimiakseen olla yleisön maailmankuvan ja kokemuksien kaikupohjaa. --Joonas (kerro) 1. toukokuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

Antisemitismi[muokkaa wikitekstiä]

On mieletöntä väittää, ettei Lähi-Idässä olisi antisemitismiä. Juutalaiset (riippumatta siteistä Israeliin) olevat jatkuvasti rasismin kohteena, katso esim"The Other Refugees: Jews of the Arab World"[5][6]. Yhdysvaltojen tuki juutalaisvaltio Israelille ja yleensäkin juutalaisille on merkittävä osa antiamerikkalaisuutta.--Donut 30. huhtikuuta 2006 kello 15.17 (UTC)

En minä ole väittänytkään, ettei Lähi-Idässä ole antisemitismiä, mutta sen esittämiseksi syyksi amerikkalaisvastaisuuteen on enemmän kuin kömpelöä. --Joonas (kerro) 30. huhtikuuta 2006 kello 15.22 (UTC)
Antisemitismiä on turha esittää "israelvastaisuudesta" erillisenä syynä. Useimmat nimittäin pitävät muslimien antisemitismiä seurauksena, jonka syynä on Israelin kriisi.
Antisemitismi tietenkin oli alunperin seuraus, mutta nykyään myös syy.--Donut 30. huhtikuuta 2006 kello 16.52 (UTC)

"Antiamerikkalaisiin ilmiöihin kuuluu niin eurooppalaisia vasemmistolaisia, islamistisia fundamentalisteja kuin totalitäärisiä valtioitakin.". Totalitääriset valtiot kuuluvat "antiamerikkalaisiin ilmiöihin"?. Vaikka kuinka olisi kirjoittaessaan pro-USA-kiihkossa, voisi vähän miettiä kielen järjellisyyttä. Muuten tekstissä oli naurettavia kiertoilmauksia kuten "USA:n armeijan esiintyminen julkisuudessa", kannanottoja väliotsikoissa ja artikkeli huononi kauttaaltaan. Palautin. --ML 1. toukokuuta 2006 kello 08.12 (UTC)

Joku tunki johdantoon esimerkkejä antiamerikkalaisista ryhmistä ja se muutettiin kattavammaksi ja neutraalimmaksi. Ei se minusta ole oleellinen johdonnassa käsiteltäväksi. Amerikan asevoimien esiintyminen julkisuudessa ei ole mikään kiertoilmaisu, vaan tarkka ilmaisu mitä aiempi "sotatoimien yhteydessä" oikeastaan tarkoitti. Väliotsikoissa ei ole kannanottoja vaan kerrotaan lukijalle mistä antiamerikkalaisuuden kaudesta on kyse. Jos artikkeli mielestäsi huononi joiltakin osin, muokkaa rohkeasti niitä osia paremmaksi tai keskustele täällä. Kehoitan myös tutustumaan Wikipedia:Käytäntöjä palautusten osalta.--Donut 1. toukokuuta 2006 kello 12.18 (UTC)
Artikkelin laatua heikentävä muutos voidaan kyllä palauttaa saman tien; muuttaja saa itse korjailla muutoksensa kunnolliseksi. Wikipedian tavoitteena kun ei ole Yhdysvalta-kuvan kiillottaminen, vaan mahdollisimman laadukkaat artikkelit.--ML 1. toukokuuta 2006 kello 12.27 (UTC)
Tutustu Wikipedian toimintaan ohje-osiossa. Wikipedian tavoitteena ei ole olla antiamerikkalaisten foorumi, vaan enksylopedia. Katso Wikipedia:Mikä Wikipedia ei ole.--Donut 1. toukokuuta 2006 kello 12.29 (UTC)

Minkä vuoksi Gleaserin näkemykset "eivät ole relevantteja"? Gleaser esittää yhden merkittävän selityksen anti-Amerikalaisuudelle.--Donut 1. toukokuuta 2006 kello 12.23 (UTC)

Sen takia, että Gleaser taloustieteilijänä ei ole millään tavalla käsiteltävän aiheen auktoriteetti. Aivan yhtä hyvin voitaisiin käyttää lähteenä kvanttifyysikon tai biokemistin näkemyksiä tästä ilmiöstä. Palestiinan alue ei ole "kiistanalainen", on olemassa useita turvallisuusneuvoston päätöslauselmia, joissa todetaan miehityksen olevan laiton ja vaaditaan Israelin vetäytymistä Länsirannalta ja Gazasta. On harhaanjohtavaa poistella ja lieudentaa tosiasioita. Osoita nyt ainakin jokin neutraali lähde jossa väitetään sen olevan "kiistanalainen". Yleisesti olisi toivottavaa, että ainakin viitsisit merkitä kiistanalaisiin väitteisiisi lähteet, se on myös muuten mainitsemiesi Wikipedian käytäntöjen mukaista. En myöskään löydä tekstistä yhtään perustetta väliotsikolle "totalitarismin välineenä". Se että jotain tehdään totalitaarisessa maassa ei tee siitä automaattisesti totalitarismin "välinettä". --Joonas (kerro) 1. toukokuuta 2006 kello 12.32 (UTC)