Keltalaitasukeltaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keltalaitasukeltaja
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Petokuoriaiset Adephaga
Heimo: Sukeltajat Dytiscidae
Alaheimo: Dytiscinae
Suku: Suursukeltajat Dytiscus
Laji: marginalis
Kaksiosainen nimi

Dytiscus marginalis
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Keltalaitasukeltaja Wikispeciesissä
  Keltalaitasukeltaja Commonsissa

Keltalaitasukeltaja (Dytiscus marginalis) on sukeltajien heimoon kuuluva kovakuoriainen.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltalaitasukeltaja on ruumiinmuodoltaan virtaviivaisen litteä soikio.[2] Se on 3–3,5 sentin pituinen. Se on väriltään enimmäkseen punaruskea ja sillä on tummanvihreää hohdetta. Sen takasiipien reunoissa ja etuselässä on keltaista. Koiras ja naaras ovat erinäköiset. Koiraalla on leveämmät etujalat ja sen peitinsiivet ovat sileät. Naaras on pienempi kuin koiras. Sen peitinsiivet ovat usein koirasta himmeämmät, pitkittäisuurteiset ja usein niissä on tiheämmässä pistemäisiä täpliä. Toukka on 50 mm:n pituinen ja suuripäinen.[3]

Elinympäristö ja levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltalaitasukeltajaa esiintyy järvissä ja lammissa enimmäkseen metsän keskellä. Sitä tavataan eteläisessä ja keskisessä Suomessa.[3]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keltalaitasukeltaja on peto, joka pyydystää muita vesihyönteisiä sekä kalanpoikasia ja sammakontoukkia. Erityisen ahnas peto on sen toukka, joka iskee terävät leukansa lähes kaikkeen ympärillä liikkuvaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Keltalaitasukeltaja – Dytiscus marginalis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. a b Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 408-409. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0.
  3. a b Olsen, Lars-Henrik & Sunesen, Jakob & Pedersen, Bente Vita: ”Keltalaitasukeltaja”, Vesikirppu ja sudenkorento, makean veden eläimiä, s. 106. Suomentanut Kalliola, Iiris. WSOY, 1994. ISBN 951-0-21395-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.