Kategorinen imperatiivi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kategorinen imperatiivi eli ehdoton käskylause on Immanuel Kantin kuuluisa velvollisuuseettinen moraalikäsitys. Kantin ajattelussa kategorinen imperatiivi on normi, joka pätee olosuhteista riippumatta. Kategorinen imperatiivi on Kantin mukaan ehdoton normi, joka sitoo kaikkia järkeviä olentoja.

Kategorisen imperatiivin mukaan teko on moraalisesti hyvä, jos maksiimin, jonka perusteella tekoon ryhdyttiin, voitaisiin toivoa olevan yleispätevä laki. Tästä seuraa loogisesti, että ketään ihmistä ei saa käyttää välineenä, ellei hän ole samalla päämäärä: sama moraalinen laki koskee minua kuin muitakin, eikä kukaan saa erioikeuksia (tai kaksinaismoraalia). Kategorisen imperatiivin mukaan ihmisen olisi siis toimittava oman itsensä täydellistämiseksi ja muiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Kant muotoili kategorisen imperatiivin useilla tavoin:

  1. Toimi aina siten, että toimintatavastasi voitaisiin tehdä yleinen moraalilaki.
  2. Kohtele kaikkia ihmisiä, myös itseäsi, ikään kuin he olisivat päämääriä sinänsä, älä koskaan pelkkinä välineinä.
  3. Toimi aina niin kuin tahtosi olisi eettisten periaatteittesi nojalla yleismaailmallinen lain säätäjä.
  4. Toimi aina niin kuin olisit eettisine periaatteinesi päämäärien kuningaskunnan lakia säätävä jäsen.

Kant hahmotteli velvollisuusetiikkansa alun perin teoksessaan Moraalin metafysiikkaa. Kuten suurin osa hänen alkuperäisteoksistaan, se oli hyvin raskassoutuinen ja pitkä.

Hän muotoili myöhemmin moraalifilosofiansa uudelleen yksinkertaistettuna versiona Moraalin metafysiikan perusteissa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kant, Immanuel: Siveysopilliset pääteokset. (Tapojen metafysiikan perustus, Grundlegung zur Metaphysik der Sitten, 1785; Käytännöllisen järjen kritiikki, Kritik der praktischen Vernunft, 1788.) Suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut J. E. Salomaa. 2. painos (1. painos 1931). Laatukirjat. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1990. ISBN 951-0-16889-0. – Kant selostaa ehdotonta käskyä ”Tapojen metafysiikan perustuksessa”.
  • Kant, Immanuel (1922): Ikuiseen rauhaan: valtio-oikeudellinen tutkielma. (Zum ewigen Frieden, 1795.) Suomentanut Jaakko Tuomikoski. Karisto, Hämeenlinna. (4. painos 2000.) ISBN 951-23-2764-3


Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.