Hiilihappoanhydraasi

Wikipedia
Ohjattu sivulta Karboanhydraasi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Malli ihmisen hiilihappoanhydraasi II:n rakenteesta. Kofaktorina toimiva sinkki-ioni näkyy kuvassa keskellä

Hiilihappoanhydraasi on entsyymi, joka tyypillisesti nopeuttaa kemiallista reaktiota, jossa hiilidioksidista ja vedestä tuotetaan hiilihapon kautta vety- ja bikarbonaatti-ioneja. Hiilihappoanhydraasit ovatkin tärkeitä elimistön happo-emästasapainon säätelyssä. Hiilihappoanhydraaseja esiintyy kaikissa eliöissä kuten esim. bakteerisoluissa, sienissä sekä kasvi- ja eläinsoluissa. Nisäkkäillä on raportoitu 13 entsymaattisesti aktiivista hiilihappoanhydraasia.[1] Niitä esiintyy käytännössä lähes kaikissa soluissa, joissa ne osallistuvat moniin tärkeisiin fysiologisiin mekanismeihin. Punasoluissa (CA I ja CA II) ja verisuonten endoteelisoluissa (CA IV) ne osallistuvat hiilidioksidin poistamiseen elimistöstä. Munuaisissa esiintyy useita isoentsyymejä ja ne nopeuttavat bikarbonaatin reabsorptiota proksimaalisissa kiemuratiehyissä ja hapon eritystä kokoojatiehyissä. Mahalaukun parietaalisoluissa CA II nopeuttaa mahahapon muodostumista. Osteoklasteissa CA II edistää luun resorptiota eli hajottamista. Syljessä esiintyvä CA VI suojelee hampaiden pintaa kariesta vastaan. Mitokondriaaliset isoentsyymit, CA VA ja CA VB, osallistuvat ureageneesin ja glukoneogeneesin säätelyyn.

Punasolujen entsyyminä hiilihappoanhydraasi nopeuttaa veressä tapahtuvaa hiilidioksidin muuttumista hiilihapon kautta protoniksi ja vetykarbonaatiksi. Hiilidioksidista n. 89 % kulkee verenkierrossa vetykarbonaatteina. Keuhkojen hiusverisuonissa vetykarbonaatti muuttuu takaisin hiilidioksidiksi hiilihapon kautta.lähde?

Normaalien solujen lisäksi hiilihappoanhydraaseja tuotetaan runsaasti syöpäsoluissa. Viime aikoina tutkimustyössä on laajasti selvitetty hiilihappoanhydraasien merkitystä syövän yhteydessä. Eri hiilihappoanhydraaseista syöpäsoluissa esiintyy runsaasti etenkin CA IX ja XII -isoentsyymejä.[2]

Isoentsyymit Solunsisäinen paikantuminen Esiintyminen Aktiivisuus
CA I solulima punasolut, paksusuoli, endoteeli kohtalainen
CA II solulima monet epiteelit, punasolut, osteoklastit, siittiöt, oligodendrosyytit korkea
CA III solulima luurankolihas matala
CA IV solukalvo (GPI) sappirakko, paksusuoli, lisäkives, munuainen, endoteeli korkea
CA VA mitokondrio maksa kohtalainen
CA VB mitokondrio lähes kaikki solut korkea
CA VI erittyvä sylkirauhaset, maitorauhaset kohtalainen
CA VII solulima maksa, neuronit korkea
CA IX solukalvo mahalaukku, sappirakko, ohutsuoli korkea
CA XII solukalvo paksusuoli, iho, munuainen kohtalainen
CA XIII solulima monet epiteelit kohtalainen
CA XIV solukalvo neuronit, hepatosyytit kohtalainen
CA XV solukalvo (GPI) munuainen (ei esiinny ihmisellä) kohtalainen

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]