Kalle Väänänen (kapellimestari)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kalle Väänänen (30. maaliskuuta 1881 Kuopion maalaiskunta[1]21. heinäkuuta 1936 Lahti) oli suomalainen sotilaskapellimestari ja musiikkiluutnantti, joka toimi Tampereen Rykmentin soittokunnan kapellimestarina vuosina 1920–1936. Alaikäinen soitto-oppilas murhasi despoottimaisena kouluttajana pidetyn Väänäsen. Hän on tiettävästi ainoa alaisensa surmaama suomalainen sotilaskapellimestari.[2]

Väänänen oli syntyjään maanviljelijäperheestä. Hän opiskeli Helsingin filharmonisen seuran orkesterikoulussa vuosina 1902–1903 ja oli soittajana Helsingin filharmonisessa orkesterissa vuosina 1903–1911. Hän jatkoi musiikkiopintojaan Ilmari Krohnin johdolla ja Ochs-Eichelbergin konservatoriossa Berliinissä. Väänänen oli Kotkan Musiikkiystäväin orkesterin kapellimestari vuosina 1912–1914 ja Helsingin kaupunginorkesterin jäsen 1915–1920, minkä jälkeen hänestä tuli Tampereen Rykmentin soittokunnan kapellimestari. Hän sai vuonna 1921 musiikkivänrikin ja vuonna 1925 musiikkiluutnantin sotilasarvon.[1] Rykmentti toimi Hennalan kasarmialueella Lahdessa.[2]

Useat Tampereen Rykmentin soittokunnassa 1930-luvulla palvelleet ovat muistelmissaan kuvailleet Väänästä despootiksi, joka piinasi nuoria soitto-oppilaita perusteettomilla ja tarkoituksettomilla rangaistuksilla. Lopulta heinäkuussa 1936 soitto-oppilas Urho Rantala (s. 1919) ampui Väänästä pistoolilla kasarmin pihalla kesken koristeistutuksen kitkemistöiden.[2] Rantala ampui Väänästä ensin kahdesti ja vielä kolmannen kerran tämän juostessa pakoon. Väänänen kuoli samana iltana Lahden sairaalassa.[3] Erään tiedon mukaan murhan motiivina olisi ollut se, että Väänänen oli pitänyt Rantalaa kahden vuoden ajan toisarvoisissa tehtävissä antamatta hänelle omaa soitinta, toisen tiedon mukaan se, että Väänänen olisi rangaistuksena määrännyt Rantalan tekemään ylimääräisiä signaalitorviharjoituksia iltaisin. Rantala tuomittiin ensin siviilituomioistuimessa taposta neljän vuoden vankeuteen, mutta sotilastuomioistuin muutti rikosnimikkeen murhaksi ja korotti tuomion kahdeksaan vuoteen. Presidentti Kyösti Kallio armahti hänet vuoden 1938 lopussa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Aikalaiskirja (1934), s. 759 Runeberg.org. Viitattu 12.4.2018.
  2. a b c d Jussi Aukia: Kuka murhasi musiikkiluutnantti Väänäsen? Sotilasmusiikki-blogi 18.5.2016.
  3. Verinäytelmä Lahdessa. (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 22.7.1936, HS Aikakone. Viitattu 12.4.2018.