Kaksoiselämä
| Kaksoiselämä | |
|---|---|
| Одна из многих, Odna iz mnogih | |
| Ohjaaja | Jevgeni Bauer |
| Tuottaja | Aleksandr Hanžonkov |
| Pääosat | Vera Holodnaja, Konstantin Džemarov, Nadežda Nelskaja, Andrei Gromov |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Venäjä |
| Tuotantoyhtiö | A. Hanžonkov & Co. |
| Ensi-ilta |
14. kesäkuuta 1916 (Venäjä) 13. marraskuuta 1916 (Suomi) |
| Kesto | 1599 metriä |
| Alkuperäiskieli | mykkäelokuva |
Kaksoiselämä (ven. Одна из многих, Odna iz mnogih, ”Yksi monista”; myös Двойная жизнь, Dvoinaja žizn) on vuonna 1916 valmistunut venäläinen mykkäelokuva. Jevgeni Bauerin ohjaaman melodraaman pääosaa esittää Vera Holodnaja. Elokuva ei ole säilynyt[1].
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opiskelijatyttö Nataša Baryševa on rakastunut asuintoveriinsa Nikolaihin. Kerran Nataša kuulee naapurihuoneesta häntä koskevan kyynisen keskustelun, johon myös Nikolai osallistuu. Loukkaantunut Nataša muuttaa heti pois ja eristäytyy ihmisistä. Opiskelijatyttö Irina Verhovskaja huomaa Natašan ja saa hänet alistumaan tahtoonsa. He alkavat viettää paheellista elämää ihailijoiden ympäröiminä. Kerran Nataša tapaa hieman vanhemman Juri Aleksejevitš Vorontsovin, jonka hellä ja osaaottava käytös saa tytön ymmälleen. Nataša suostuu Jurin kosintaan, vaikka menneisyyden haamut herättävät epäilyksiä. Häiden jälkeen pari muuttaa maalle, ja Nataša tuntee vapautuneensa uuteen elämään. Silloin maatilalle saapuu Jurin veli Adrian, jonka Nataša on tuntenut entisessä elämässään. Menneisyyden kipeät muistot kohoavat jälleen Natašan mieleen ja hän tekee itsemurhan.[2]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vera Holodnaja | … | Nataša Baryševa |
| Konstantin Džemarov | … | Nikolai |
| Nadežda Nelskaja | … | Irina Verhovskaja |
| Andrei Gromov | … | Juri Aleksejevitš Vorontsov |
| Marfa Kassatskaja | … | ilotalon emäntä[3] |
Tuotanto ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksandr Hanžonkovin yhtiön tuottama[3] Kaksoiselämä esittää prostituution melodramaattisena kertomuksena suurkaupungin miesten uhriksi ajautuvasta naisesta, joka on pohjimmiltaan viaton. Tällaisten elokuvien pääosia esittivät usein Vera Holodnajan kaltaiset kauniit ja viehättävät näyttelijät, joiden henkilöhahmoja katsoja kykeni säälimään heitä tuomitsematta.[4]
Uransa huipulla olleen Holodnajan Hanžonkoville Kaksoiselämän aikaan tehtailemat elokuvat eivät useinkaan olleet mitään mestariteoksia, mutta kuuluisa näyttelijä herätti silti suurta ihastusta katsojien keskuudessa[1]. Elokuvatutkija Veniamin Višnevski kuvaa teosta ”latteaksi”[3].
Elokuva sai Suomen ensi-iltansa helsinkiläisessä Maxim-teatterissa marraskuussa 1916. Lehtimainoksessa vedottiin Holodnajan aikaisempiin menestyselokuviin Taivaan tuli ja Rakkauden korkea veisu ja todettiin näyttelijän nyt saavuttaneen ”taiteensa huippukohdan”: ”Tässä on hänen esityksensä suurta, ylevää ja tosi-inhimillistä”.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Prokofjeva, Je. V.: Vera Holodnaja: koroleva nemogo kino. Moskva: Vetše, 2013. ISBN 978-5-4444-1503-0.
- ↑ Elokuvan ohjelmalehtinen.
- ↑ a b c Višnevski, Ven.: Hudožestvennyje filmy dorevoljutsionnoi Rossii (filmografitšeskoje opisanije), s. 107. Moskva: Goskinoizdat, 1945.
- ↑ Graštšenkova, I. N.: Kino Serebrjanogo veka: Russki kinematograf 10-h godov i kinematograf Russkogo posleoktjabrskogo zarubežja 20-h godov, s. 89. Moskva: A. A. Možajev, 2005. ISBN 5-85302-404-3.
- ↑ Maxim-elokuvateatterin mainos. Helsingin Sanomat, 12.11.1916, s. 3. Artikkelin verkkoversio.