Talvikaktukset
| Talvikaktukset | |
|---|---|
 Marraskuunkaktus (Schlumbergera truncata). |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
| Alaheimo: | Cactoideae |
| Tribus: | Rhipsalideae |
| Suku: |
Talvikaktukset Schlumbergera Lem.[1] |
| Katso myös | |
Talvikaktukset[2] (Schlumbergera) eli syys-, marraskuun- ja joulukaktukset kuuluvat kaktuskasveihin (Cactaceae). Ne ovat läheistä sukua lehtikaktuksien (Epiphyllum) kanssa. Talvikaktukset ovat erittäin helppoja hoitaa ja myös melko yleisiä. Marraskuun- ja joulukaktuksia myydään useissa kasveja myyvissä liikkeissä joulun ja syksyn aikana.
Villit talvikaktukset elävät Brasiliassa, mutta niistä on tehty risteytyksiä huonekasveiksi 1800-luvulta asti. Niissä on lohenpunainen, oranssinpunainen, valkoinen tai keltainen kukka.[3] Lehtikaktukset ovat mehevälehtisiä kasveja.
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvikaktukset kasvavat luonnossa päällyskasveina puiden oksilla tai kallioilla ja ovat runsaasti haaroittuvia pensaita. Varret ovat nivelikkäät, litteät, kaksi-, harvoin kolmipalteiset tai liereät. Piikit ovat sukasmaisia, lyhyitä tai puuttuvat. Kukat sijaitsevat varren päässä ja ovat säteittäisiä tai vahvasti vastakohtaisia, väriltään vaihtelevia. Pohjus on maljamainen ja siinä on kehälehtiä muistuttavia suomuja. Heteet kiinnittyvät pohjusmaljaan ja muodostavat lyhyen putken vartalon ympärille. Hedelmä on talvikaktuksilla marjamainen ja kehälehdet ovat siinä jäljellä. Siemenet ovat soikeita tai munuaismaisia, kiiltävänruskeita tai mustia.[4]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvikaktukset ovat kotoisin Itä-Brasilian vuorilta. Lajit kasvavat Atlantin rannikon osavaltioissa (São Paulo, Rio de Janeiro, Espírito Santo, Minas Gerais).[4]
Lajit ja risteymät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvikaktusten sukuun sisällytetään yhdeksän lajia, joista kolme on risteymiä:[5]
- Schlumbergera × buckleyi – joulukaktus (S. russelliana × marraskuunkaktus)
- Schlumbergera × exotica
- Schlumbergera kautskyi
- Schlumbergera microsphaerica
- Schlumbergera opuntioides
- Schlumbergera orssichiana
- Schlumbergera × reginae
- Schlumbergera russelliana
- Schlumbergera truncata – marraskuunkaktus
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lehtikaktuksia kastellaan kuten muitakin kaktuksia, mutta usein hiukan enemmän. Jos lehtikaktus alkaa osoittaa näivettymisen merkkejä, sille tulee antaa vettä. Mullan vaihto kerran 4 vuodessa. Kasvi tosin kasvaa nopeammin suuremmassa ruukussa. Käytä joulu- ja marraskuunkaktuksille erityistä multaseosta, jossa on hiekkaa ja kevytsoraa (vaihtoehtoisesti myös valmista kaktusmultaa), kukkamultaa, turvetta ja vaikkapa orkideamultaa. Mullan ja kasteluveden tulisi olla mahdollisimman hapanta tai sadevettä.lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anderson, E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9
- Kasvien suomenkieliset nimet.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ITIS(taksonomian lähde)
- ↑ ONKI, Kassu: Schlumbergera yso.fi. Viitattu 25.7.2012.
- ↑ Joulukaktus (Arkistoitu – Internet Archive) Kasvikset
- ↑ a b Anderson 2001:623
- ↑ Anderson 2001:623s