Jon Sudbø
Jon Sudbø (s. 3. toukokuuta 1961) on entinen norjalainen lääkäri ja hammaslääkäri, joka paljastettiin kattavasta tutkimusvilpistä tammikuussa 2006. Vilpin paljastuessa hän oli Oslon Radiumhospitalet-sairaalan ylilääkäri ja Oslon yliopiston apulaisprofessori. Hänen tapauksestaan uutisoitiin laajasti kansainvälisissä medioissa ja tutkimuskomissio tarkasti hänen tuotantonsa. Komissio totesi valtaosan hänen tutkimustyöstään epäkelvoksi ja suositteli hänen tohtoritutkintonsa peruuttamista, mikä tapahtui 19. joulukuuta 2006. 21. marraskuuta 2006 hänen hammaslääkärioikeutensa oli myös peruttu.
Vilppitapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Väitöstyö 2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sudbøn tohtorinväitös 9. maaliskuuta 2001 käsitteli suuontelosyövän toteamista sen kehittymisen alkuvaiheissa. Hän julkaisi kaksi asiaa käsittelevää artikkelia New England Journal of Medicine -lehdessä vuosina 2001 ja 2004. Artikkeleiden kuvituksessa ja datassa havaittiin epäselvyyksiä, joita ei koskaan pyydetty kuitenkaan oikaistavaksi.[1]
FDA-raportti 2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keväällä 2004 Norjan lehdistö uutisoi Sudbøn saaneen 70 miljoonaa kruunua uuteen tutkimushankkeeseen - hanke oli kuitenkin amerikkalaisvetoinen, josta Sudbøn osuus on 2,5 miljoonaa. 16. helmikuuta 2005 ryhmä raportoi Yhdysvalloissa FDA:lle, että aivan tavalliset kipulääkkeet, kuten Ibux ja Naproxen, kasvattavat sydän- ja verisuonitautiriskiä. Vaikka lääkkeitä on käytetty jopa näiden tautien ehkäisyyn pitkään, kukaan ei epäillyt tuloksia. Sudbø ja tutkimusryhmä väitti myös, että näiden lääkkeiden käyttö laskee suuontelosyövän riskiä, mutta kuolleisuus ei kuitenkaan laske - sydän- ja verisuonitautien kuolleisuus nousisi vastaavassa suhteessa kuin syöpäkuolleisuus laskisi. Sudbø oli tuottanut tutkimusdatan itse, muu ryhmä oli tulkinnut hänen tuottamaansa dataa asiasta tietämättä. Tulokset herättivät paljon keskustelua maailmalla, eri maiden lääkeviranomaiset ilmaisivat huolensa siihen asti paljon käytettyjen lääkkeiden nyt "havaituista" sivuvaikutuksista.[1]
Huipputason julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maaliskuussa 2005 Sudbøn ryhmä julkaisi artikkelin Journal of Clinical Oncology -lehdessä koskien suuontelosyövän ennustettavuutta paljon tupakoivien ihmisten keskuudessa. Jälleen kerran hän tuotti osan "tutkimusdataa" itse. Lokakuussa Sudbøn ryhmä julkaisi lopulta artikkelin Lancet-lehdessä, lääketieteen arvostetuimpiin kuuluvassa julkaisussa. Artikkelia kohtaan suunnattiin kuitenkin epäilyjä sekä julkaisemisajankohdan alla että sen jälkeen. Amerikan syöpäyhdistyksen varapresidentti Michael Thun korosti, että osaa tutkimuksen yksityiskohdista ei pystytä toistamaan, minkä lisäksi hän väitti johtopäätöksiä liioitelluksi. Thun ei halunnut kirjoittaa artikkeliin johdantoa ilman lisämuutoksia ja vetäytyi. Artikkeli julkaistiin ilman toisen tutkijan kirjoittamaa johdantoa, koska kuitenkin kaksi muuta ulkopuolista tarkastajaa oli suosittanut julkaisemista. Tapaus oli suuri hetki norjalaiselle tutkimukselle. Thunkaan ei kuitenkaan epäillyt tutkimusvilppiä. Sudbø sai yhä enemmän julkisuutta norjalaisissa medioissa. Iso joukko potilaita ilmaisi huolensa kipulääkkeiden käytöstä.[1]
Kansanterveysinstituutti kiinnostuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joulun tienoilla Camilla Stoltenberg Norjan kansanterveysinstituutista tutustui artikkeliin ja reagoi siinä kuvattuun dataan. Hän havaitsi suuria ajoitusvirheitä artikkelin kuvatussa datapohjassa. Muun muassa vuosina 1975–1995 käytetyksi väitetty kansallinen reseptirekisteri oli perustettu vasta 2004. Hän näytti artikkelia myös muille kollegoilleen, jotka totesivat myös väitetyt datalähteet omituisiksi. Kansanterveysinstituutti otti yhteyttä useisiin asiantuntijoihin.[1]
Tarkastusprosessi alkaa 2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eräs heistä, professori Lars Vatten NTNU:sta, havaitsi artikkelin välittömästi vilpiksi ja lähetti Sudbølle sähköpostin kysyen hänen käyttämistään metodeista. Hän otti myös yhteyttä professori Erlend Smelandiin Radiumhospitaletiin, joka käynnisti sisäisen tutkimusprosessin. Sudbø kertoi, ettei muistanut kaikkia yksityiskohtia keräämästään datasta. 10. tammikuuta Sudbø kutsuttiin kokoukseen Kreftregisteretiin, jossa Vatten uudisti kysymyksensä, saamatta edelleenkään hyviä vastauksia. Iltapäivällä rekisteriin toimitettiin Lancet-julkaisuissa käytetty datatiedosto. Kreftregisteret ei löytänyt kyseisiä henkilöitä omista tietokannoistaan - lähes kenelläkään Norjassa ei ollut kyseisiä sosiaaliturvatunnuksia saati syöpädiagnooseja, jotka olisivat yhtenäisiä Sudbøn datatiedoston kanssa. Lancet-huijauksen paljastuttua myös muu Sudbøn tuotanto asetettiin kyseenalaiseksi ja Sudbø tunnusti myös viimeisimmät artikkelinsa New England Journal of Medicinessa ja Journal of Clinical Oncologyssa huijauksiksi. Hän sanoi toimineensa yksin, vaikuttimenaan tieteellinen kunnianhimo. Tarkastuskomitea nimettiin hänen koko tutkimustuotantonsa läpikäymiseksi.[1] Sudbøn koko tuotannon keväällä 2006 tarkastanutta komiteaa johti Karoliinisen instituutin professori Anders Ekbom.[2]
Systemaattinen dataväärentäjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesäkuussa 2006 todettiin Sudbøn väärentäneen systemaattisesti dataa 1990-luvulta lähtien[1] ja 30 hänen julkaisuaan vedettiin takaisin. Hänen lääkärioikeutensa peruttiin loppuvuodesta 2006.[3]
Tapauksen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sudbøn tapaus yhdessä muiden viime vuosina julkitulleiden ohella herätti runsaasti keskustelua alan tiedeyhteisössä julkaisujen tarkastuskäytäntöjen tarkistamiseksi.[3] Sudbøn odotettiin myös kohtaavan miljoonaluokan korvausvaatimuksia tuotettuaan epäkelpoa tutkimusta julkisella rahoituksella.[4] Sudbøn kanssa yhdessä oli julkaissut myös Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syöpätutkija, dosentti Ari Ristimäki. Poisvedetyn Lancet-artikkelin lisäksi hänellä oli kaksi muutakin yhteisjulkaisua Sudbøn kanssa, jotka hän on myös poistanut ansioluettelostaan. Lancet-yhteisjulkaisuun Ristimäki kertoi tulleensa pyydetyksi ryhmän amerikkalaisten yhteistyökumppanien taholta mukaan prosessin loppuvaiheessa, jolloin Sudbø oli jo tekonsa tehnyt.[2]
Kesäkuussa 2007 uutisoitiin Sudbøn hakeneen työtä hammaslääkärinä Selfjordissa Telemarkissa, jossa on suuri hammaslääkäripula. Hän sai oikeutensa harjoittaa hammaslääkärintointa rajoitetusti takaisin - oikeutta tehdä tutkimusta ei ole. Sudbøn on myös toimittava aina toisen hammaslääkärin alaisuudessa, jonka on raportoitava hänen toiminnastaan Helsetilsynetille tasaisin väliajoin. Sudbø oli ainut hakija virkaan.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Lars Kluge, Anne Hafstad, Ingrid Torp: Jon Sudbø Aftenposten. 3. helmikuuta 2006. Oslo: Aftenposten. (norjaksi)
- ↑ a b Sigurd Aarvig: Rydder i CVen Dagens Medisin. 9. helmikuuta 2006. Viitattu 5. helmikuuta 2008. (norjaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Lucy Odling-Smee, Jim Giles, Ichiko Fuyuno, David Cyranoski ja Emma Marris: Where are they now?. Nature, 18. tammikuuta 2007, nro 445, s. 244–245. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5. helmikuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Anne Hafstad: Mister doktorgraden Aftenposten. 30. kesäkuuta 2006. Viitattu 5. helmikuuta 2008. (norjaksi)
- ↑ Anne Stine Sæther: Sudbø kan bli tannlege VG. 2. kesäkuuta 2007. Viitattu 5. helmikuuta 2008. (norjaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
